Kolumnit

Voi ei, pyykinpesukin uhkaa loppua

Kolumnit 12.8.2019 12:00
Mirja Niemitalo

Jokaisella koneellisella on hiilijalanjälki ja keinokuituisista materiaaleista irtoaa mikromuoveja ympäristöön.

Puhtaan ja raikkaan pyykin tuulahdus on tuoksu, jota suomalaiset rakastavat. Puhdas pyykki on iskostunut syvälle suomalaiseen sieluun. Siistiä kotia, puhtaita vaatteita ja huoliteltua olemusta on pidetty kunnollisuuden ja korkean moraalin mittareina. Vaatteet ovat saaneet olla kuluneita, kunhan ne ovat puhtaita.

 Mirja Niemitalo

Epätieteellinen otanta paljastaa, että aktiivinen pyykkäys on yhden jos toisenkin aito intohimo. Valitettavasti huolettoman pyykinpesun ajat saattavat olla ohi jo lähitulevaisuudessa.

Ilonpilaajat julistavat, että pyykinpesu kiihdyttää ekokatastrofia, sillä jokaisella koneellisella on hiilijalanjälki, jokainen koneellinen lisää jäteveden käsittelyä ja kasvattaa ympäristön mikromuovikuormaa. Kohta kai pyykkäys pannaan verolle – ellei peräti kielletä.

Pyykinpesu on kautta aikojen ollut naisten velvollisuus. Raskas työ helpottui vasta 1950-luvulla, kun sähkökäyttöiset koneet tulivat markkinoille. Paljon käsityötä vaativista pulsaattorikoneista on siirrytty täysautomaattisiin lukuisia pesuohjelmia sisältäviin pyykkiä kuohkeuttaviin ja kuivaaviin koneisiin.

Sitä ennen vaatteita jynssättiin lipeän liottamin käsin ja keitettiin suurissa padoissa. Pyykinpesu, huuhtelu, kuivaaminen ja jälkikäsittely olivat aikaa vieviä kotitöitä.

Nykyaikaisen pyykinpesun helppoudesta saattoi vain haaveilla se 1800-luvulla elänyt esiäiti, joka talvipakkasella virutteli pyykkiä avannossa, tunsi polttojen tulevan, kävi synnyttämässä, kapaloi vauvan ja palasi takaisin avannolle pesemään pyykin loppuun. Ei siis ihme, että näin dominoivan pyykinpesugeenin perinyt jälkeläinen vielä parisataa vuotta myöhemminkin on aina käynyt ilahtuneena pyykin kimppuun.

Oikeaoppinen pyykinpesu on hienosyistä puuhaa. Likapyykin lajittelu, sopivan pesuohjelman ja pesuaineen valinta eri materiaaleille vaativat harkintaa. Asiantuntijat neuvovat lajittelemaan ja pyörittämään täysiä koneellisia ja käyttämään matalia lämpötiloja. Kokeneet pyykkärit tietävät, että puhdas lopputulos vaatii myös korkeita lämpötiloja ja kunnon pyöritystä.

Vilkasta keskustelua saadaan aikaan vaikkapa värinsuoja- ja liankerääjälappujen tarpeellisuudesta. Niiden ansiosta voi pyörittää ympäristöä säästäen täysiä koneita, kun lajittelun voi jättää vähemmälle. Vajaiden koneellisten puolustajat puolestaan muistuttavat, että ahtaaminen kuluttaa vaatteita.

Tulevaisuuden pyykkäriä varjostavat ekologisuuden ja ilmastonmuutoksen aiheuttamat paineet. Maailman vesihuolto joutuisi todennäköisesti koetukselle, jos seitsemän miljardia ihmistä lotraisi pyykinpesussa yhtä paljon vettä kuin suomalaiset puhtausintoilijat.

Muotisuunnittelija Stella McCartney toisti äskettäin provosoivan suosituksensa, kun hän kehotti jättämään vaatteet pesemättä.

Tottahan se on, että vaatteita voi tuulettaa, kuivuneen lian voi harjata pois ja kerrospukeutumisessa vain alimmat vaatteet kaipaavat pesua. Pikamuoti kuluttaa turhaan luonnonvaroja ja keinokuituisista materiaaleista irtoaa joka pesussa mikromuoveja ympäristöön.

Helppoa ei ole niilläkään, jotka suosivat luonnonkuituja, sillä erityisesti puuvillan viljely voi olla epäeettistä niin työolojen kuin keinokastelun takia. Materiaalit kuitenkin kehittyvät ja jo nyt on tarjolla vaihtoehtoisia likaa hylkiviä ja hengittäviä vaatteita.

Farkkujen pakastaminen vesipesun sijaan jaksaa epäilyttää. Kovin laajasta ilmiöstä tuskin on kysymys, sillä farkkupakastimia ei toistaiseksi ole markkinoilla.

MAINOS

Kommentoi

Ei hätää. Me SOL pesulapalveluissa huomioimme ympäristöystävällisyyden kaikessa toiminnassamme. Biohajoavat pesuaineet, kestokäyttöiset, pestävät pukupussit eli muovinkäyttö minimissään ja sekin kierrätettävää. Muutamia seikkoja mainitakseni.

Pesulan käyttö on ekoteko. Osta laatua. Huolla oikein. Pidä pitkään. Näytä hyvältä. Tervetuloa asioimaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hyvä kirjoitus, mutta asian vierestä. Vettä meillä riittää, mutta pesuaineita, joiden käytön yleistyminen korreloi suoraan atopioiden ja allergioiden yleistymisen kanssa, käytetään liikaa. Pestään turhaan pyykkiä ja käytetään liikaa pesuaineita. Lika ja likaisuus ovat vain havainnoijan päässä kuten puhtauskin. Elintasomme sallii tällaisen tuhlauksen, mistä ei oikeasti pidetä mitään kirjaa. Kukaan ei seuraa kuinka paljon mikäkin talous pesuaineita, suoria ympäristömyrkkyjä, käyttää. Kysykääpä siltä perinteiseltä pyykinpesijältä, joka tekstissä mainitaan, paljonko hän käyttää pesuainetta ja mikä on meillä veden kovuus ja aivan varmasti siitä saadaan riita aikaiseksi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei hätää vien pyykit vihreille nehän on vouhottanut epäasiallisesti ilmastosta. Niillä on kuulemma jokaisella vihreällä pakolainen hoidettavana ja saavat valtiolta korvauksen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Olisi aika ottaa aikalisä tämän ilmastonmuutos intoilun kanssa. Alkaa menemään aika pahasti pois raiteilta. Tässä näemme kuinka viisas ihminen sitten loppujen lopuksi on ollut ja tulee olemaan. Täyttä katastrofia koko ihmishistoria. Nyt olisi viisainta ottaa raamattu käteen ja alkaa kerrata elämänohjeita, jotta tämä saataisiin vielä käännettyä vähäksi aikaa siedettäväksi. Mutta niinhän siinä kirjassa on ennustettu käyväksi, että ihminen loppujenlopuksi tuhoaa kaikessa viisaudessaan koko olemassaolonsa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

12:39
Ruukissa syntyi sunnuntai-iltana kaksipäinen sonnivasikka – Tilan isäntä: "1800 poi'itus­ta ta­ka­na, mut­ta tällaista en ole ennen nähnyt"
12:32
Vuoden Maaseutukasvoksi on valittu Kuhmon kaupunginjohtaja Tytti Määttä
12:30
Irakilaiskaksosten jutun oikeuskäsittely alkoi valokuvien vertaamisella – hovikäsittely tökkinyt kaksi vuotta
12:11
Hupisaarten purot saavat lisää taimenasukkaita syyskuun alussa
12:01
15 vuoden takainen ajatus muuttuu todeksi – Rukalle kohoaa 20 iglun kylä: "Valmista pitäisi tulla marraskuun aikana"
11:57
Satakunnan lennoston lentotoimintaharjoitus järjestetään syyskuussa Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa
11:21
Puita halaamalla voi saada hyödyllisiä mikrobeja – "Etsi mieluinen puu, ota hyvä halausote ja hengitä syvään"

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Työeläkkeisiin on myös puututtava

209 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Itsensä peukuttavat ja itsensä kanssa keskustelut

Minäpä nostanki molemmat peukut pystyyn kun keksin hyvän jutun jonka sitte jaan muiden kans. Mitäpä kyttääjänä olet siit... Lue lisää...
Mitäs siihen sanot, ...

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

26.8.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image