Kolumnit

Venäjän toiveet kääntyivät kiukuksi

Kolumnit 30.3.2018 20:00
Kristi Raik
Kristi Raik.

Venäjä on jo yli kymmenen vuoden ajan viestinyt, että se on tyytymätön omaan asemaansa Euroopan turvallisuusjärjestyksessä ja maailmanpolitiikassa laajemmin. Salisburyn hermomyrkkyisku asettuu jatkoksi kovenevien viestien sarjaa. Sanoma on mennyt perille – eikä länsi voi antaa siihen myöntyvää vastausta, vaikka Venäjä kuinka huutaa ja häiriköi.

Krimin valtaukseen saakka vuonna 2014 lännessä ei ollut kovin selkeää käsitystä siitä, mitä Venäjä tavoittelee ja millä keinoin. Venäjän kovistelua yritettiin monesti tulkita parhain päin.

Nyt tilannekuva on realistisempi ja yhtenäisempi, vaikka Venäjällä on Euroopassa yhä ystäviä, jotka yrittävät katsoa sen pahimpiakin toimia vaaleanpunaisten lasien läpi.

Tuorein jännitteiden kiristyminen antaa aihetta kerrata suhteiden perusasetelmaa. Vladimir Putin on koko valtakautensa ajan eli vuodesta 2000 tavoitellut Venäjän suurvalta-aseman palauttamista. Venäjä on odottanut, että USA, Nato ja EU kohtelisivat sitä tasavertaisena kumppanina. Venäjän näkemykseen omasta suurvalta-asemasta on kuulunut olennaisena osana usko siihen, että sillä on oikeus erityisasemaan omilla lähialueillaan. Suurvallat ovat tässä käsityksessä enemmän suvereeneja kuin pienemmät valtiot, ja ETYJ:n asiakirjoihin kirjattu valtioiden oikeus päättää omista liittolaissuhteistaan on alisteinen suurvaltojen eduille.

Putin yritti 2000-luvun alkupuolella saavuttaa tunnustusta rakentamalla kumppanuutta länsivaltoihin. Mihail Zygarin kirja ’Putinin lähipiiri’ kuvaa näiden yritysten päätymistä sarjaksi pettymyksiä. Putinin puhe Münchenin turvallisuuskonferenssissa vuonna 2007 oli ensimmäinen kovaääninen tyytymättömyyden ilmaus, joka aiheutti lähinnä hämmennystä. Georgian ja Venäjän välinen sota elokuussa 2008 oli jo kovempi varoituslaukaus.

Samaan aikaan Kreml kokeili yhä myös kumppanuuden raidetta. Presidentti Dmitri Medvedevin vuonna 2008 esittämä ehdotus uudesta Euroopan turvallisuusjärjestyksestä oli kaiketi verhottu yritys saavuttaa Venäjän erityisaseman ja etupiirin hyväksyntä sopuisin keinoin. Lännessä oli paljon epävarmuutta sen suhteen, mihin Venäjä oikein pyrki ja olisiko strateginen kumppanuus mahdollista.

Viime vuosina lännen toiveikkuus on käynyt kovin ohueksi. Venäjän viesti on lopultakin mennyt perille, ja vastaus on selvä, vaikka välillä häilyvä: länsimaat eivät voi hyväksyä Venäjän näkemystä Euroopan turvallisuusjärjestyksestä ja sen omista suurvaltaoikeuksista.

Venäjän johto on perustellusti päätellyt, että kumppanuutta sille hyväksyttävin ehdoin on turha odottaa – ja alkanut panostaa lännen yhtenäisyyden hajottamiseen.

Venäjän viimeisin turvallisuusstrategia vuodelta 2015 linjaa epäsymmetristä lähestymistapaa, joka hyödyntää muun muassa teknologian, talouden ja informaatiovaikuttamisen keinoja vastustajan heikentämiseen.

Keinot ovat käyneet yhä häijymmiksi, kuten hermomyrkyn käyttö osoittaa. Kansainväliset normit ovat alisteisia Venäjän suurvaltapyrkimyksille eivätkä rajoita sen toimia. Rajoitteena toimii kuitenkin lännen selvä sotilaallinen ylivoima – Venäjä välttää ajautumista sotaan Natoa vastaan.

Venäjä on yrittänyt saada aikaan läntisen konsensuksen hajoamisen muun muassa sekaantumalla vaaleihin ja tukemalla ääriryhmiä. Brexit-prosessi on puolestaan tehnyt Iso-Britanniasta heikon lenkin, jota Skripalien myrkytys testasi. Eurooppa ja Yhdysvallat vastasivat tähän testiin yllättävän voimakkaasti ja yhtenäisesti. Venäjä sai viestin, että tällaisella toiminnalla on sille itselleen vahingollisia seurauksia.

Sekä lännessä että Venäjällä on varmaankin yhä aitoa halua parantaa suhteita, mutta omilla reunaehdoilla. Konflikti jatkunee vielä vuosia, sillä erimielisyydet ovat perustavanlaatuisia. Länsi ei pysty muuttamaan Venäjän käsitystä tämän strategisista eduista – eikä toisinpäin.

Jotkut asiantuntijat – viimeksi Dmitri Trenin helmikuussa ilmestyneessä Carnegie-ajatuspajan paperissa – ovat ehdottaneet osana kompromissia lännen lupausta, ettei Nato enää laajene.

Ehdotus osuu Euroopan turvallisuusjärjestyksen ytimeen, sillä se kieltäisi Natoon kuulumattomilta mailta – siis myös Suomelta – oikeuden päättää omista turvallisuusratkaisuistaan. Tällainen lupaus heikentäisi Euroopan turvallisuutta, paitsi ehkä Venäjän näkökulmasta.

Tässä tilanteessa länsimaiden pitää vahvistaa paljon puhuttua resilienssiään eli kykyään selvitä Venäjän vaikutusyrityksistä, jotka voivat jatkossakin saada varsin ikäviä muotoja. Samalla on syytä pitää kirkkaana mielessä, että Euroopan turvallisuusjärjestys ja yhteiskuntamalli ovat puolustamisen arvoisia.

Sen parempaa kehikkoa varsinkin pienempien valtioiden kehitykselle ei ole keksitty, eikä Venäjä sellaista tarjoa. Kenties joskus koittaa otollisempi aika arvioida uudelleen Venäjän ja lännen välisten suhteiden kehikkoa.

Kirjoittaja Kristi Raik on Viron ulkopoliittisen instituutin johtaja.

MAINOS

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (55)

Elämä olisi tylsää,jos ei olisi Venäjää! Väitöskirjat pitäisi tehdä "Pyöränpumpuista" tms. kun ei olisi muita aiheita!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Venäjällä ei ole tylsää. Päivittäisen ruoan hankkiminen tekee elämästä laiffii ...

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Venäjä parantelee pulsaattoripesukoneiden ulkonäköä ja uusii aseitaan. Sellainen naapuri meillä on.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

NYT:n artikkelin mukaan Putin on maailman vaikutusvaltain johtaja. Jos luet artikkelin niin saat tietää miksi hän on myös arvostettu eri puolilla maailmaa, myös Usa:ssa. Ei voi kuin ihailla kaveria.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

On valitettavaa, että Neuvostoliitto ja myöskään Venäjä eivät pysty kehittymään "koulukiusaajan" roolistaan. Asevoima on ainut oljenkorsi. 70 vuodessa monet maat ovat saavuttaneet merkittävän aseman taloudellisesti jokseenkin ilman asevarustelua ja uhittelua.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Lupaukset on tehty rikottaviksi. Kun Neuvostoliitolta (Gorbatsov) tuli lupa Saksojen yhdistymiselle, lupasi USA liittolaisineen sekä Gorbatsoville että Jeltsinille, ettei NATO laajene Saksan rajasta itään. Toisin kävi, tätäkään lupausta ei edes yritetty pitää, laajeneminen jatkuvaa.
En puolusta Venäjän toimia, pyrin kuitenkin sentään Venäjääkin ymmärtämään, enkä näkemään sitä läntisen median tavoin pelkkänä mörkönä. Neuvostoliiton sortumisen jälkeen Venäjä on ollut eräänlaisessa pihtiotteessa, yhdellä suuntaa sitä nöyryyttävä Länsi, toisella vallankumouksellinen laajeneva ja kasvava islamismi, kolmannella Kauko-Itä, joka Venäjän puolella lähes asumatonta, vain muutama miljoona asukasta ja niistäkin kykenevämpi väki poismuuttoa hankkivaa. Kiinan puolella Mandshuriassa 120 miljoonaa, Venäjän on jopa pakko lähentyä Kiinaa.
Toisaalta: Jo aiemmin on Euroopassa nähty, miten helposti Venäjä voi "siirtää" Eurooppaan - myöskin Suomeen - väkeä niin Tsetseniasta kuin
Uzbekistanista, Tadzikistanista ja muistakin "staneista" Jo muutama huhu ja raja auki riittää. Muitakin lehtiä seuraava voi lukea, mitä ongelmia Euroopassa on tästäkin syntynyt, kovempia aikoja on nykypolitiikalla varmuudella luvassa.
Eurooppalaisten lehtien USA:n politiikkaa yksisilmäisesti myötäileva linja tulee olemaan turmiollista. USA haluaa pitää Euroopan välit huonoina, se on heidän etunsa. En usko sen olevan Suomen edun, mutta ymmärrän toki läntisen median russofobian, Venäjä on "erilainen" monessakin mielessä, kansan valtaosakaan ei halua muutosta läntiseen suuntaan. Putin yrittää säilyttää vakauden ja samalla tavoin kuin tsaarinvallan aikaan muinoin kansa koki tsaarin suojelevan heitä pajarien hirmuvaltaa vastaan, kokee se nyt samaa oligarkkien suhteen. Oligarkit syntyivät nimittäin jo Jeltsinin sekavana kautena, Gorban ensin hajotettua neukkulan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Saksojen yhdistymisen aikaan Neuvostoliitto oli vielä olemassa. Luuletko Gorban kysyneen takuita siitä, että NATO ei laajene NL:n alueelle?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Pitää muistaa että USA ei ole nato. Nato koostuu itsenäisistä valtioista, joilla on oikeus päättää halustaan kuulua natoon ja oikeus päättää ketä otetaan. En käsitä tuota disinformaatiota lupauksesta ettei natoon oteta uusia valtioita. Jopa venäjä itse oli lähellä liittyä natoon.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

(vai oliko se 2007) kyllä vastasi siihen mikä käsitys sopimiksista Putinilla oli ja miten niitä hänen mielestään rikottiin. Silloin olisi voitu tehdä hienosäätöjä. No nyt voimme arvioida miten onnistuimme. Luulen että Venäjä ottaa yhteisestä pallokakusta vähintään sille kuuluvan osan liittoumista riippumatta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei ole Putin uskaltanut hyökätä Eurooppaan. Russofanien kirjoituksia ei tosin hyökkäämättömyyteen lasketa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Herää kysymys siitä, että missä vaiheessa Putin myöntää itselle sen, että Venäjästä ei tule maailmanpoliittista supervaltaa, jotain Neuvostoliitto 2.0 versiota. Sitä ennen saatetaan kokea sarja Putinin turhautuneita manööverejä. Seuraava koetaan jo ensi viikolla, kun Putin tulppaa Itämeren sotaharjoituksen ajaksi.

Puheessaan uudelleenvalintansa jälkeen Putin sanoi pahaenteisesti: "Meidän täytyy tehdä läpimurto". Mitenhän tämä konkretisoituu?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Joka luulee ettei Venäjä ole suurvalta ei voi pahemmin erehtyä. Erehtyvät vähintään yhtä paljon kuin ne jotka luulevat Suomen olevan suurvalta. Todennäköisesti Venäjä vain odottaa oikeaa hetkeä, sitä kun EU romahtaa. Voi hyvinkin olla, että pääsemme takaisin Venäjän huomaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Taloutensa puolesta venäjä on kaukana suurvallasta. Väkimäärältäänkään ei kovin kaksinen. Ainoastaan Neuvostoaikaiset ydinaseet ja talouteen suhteutettuna täysin järjetön sotalaitos pitävät yllä illuusiota suurvallasta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Näitkö unen?

Venäjä on jo matkalla talouden romahdukseen, joka ei pitkään kestä Putinin pullistelua. Putinin kausi tuskin Venäjän johdossa kestää enää täyteen kuutta vuotta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

syntyi Venäjällä vuosia sitten. Moni varmaan muistaa ne ajat miten läntiset hyväätahtovat organisaatiot auttoivat venäläisiä demokratian luomisessa. Putinin tarkka näkö ja selkeä ajattelu johtivat ulkomainen-agentti hillotolppa-lakiin. Nyt lännessä pohditaan gypervaikuttamista. Ei kiinnosta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

"Putinin tarkka näkö ja selkeä ajattelu..."

Kim Jong-unin ajattelu on selkeämpää.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Näin selneääja osuvaa kuvausta Venäjän tavoitteista ja toimista niiden saavuttamiseen ei yhdenkään suomalaisen koskaan kuulunut.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

EU ja Nato ovat alusta alkaen ylimielisesti suhtautuneet Venäjään. Naton nopea "siirtyminen" itään on ollut härskiä. On aivan turha ärsyttää karhua.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Nato ei ole "siirtynyt" itään, vaan Venäjän naapurit ovat pyrkineet sisään Naton suojaan. Ja miltä suojaan? No Venäjältäpä tietenkin. Ja sekös Venäjää kovasti kismittää, sillä se haluaisi alistaa rajanaapurinsa oman komentonsa alle. Venäjä ilmeisesti kuvittelee olevansa joku lutunen pehmonalle. :D

Venäjän pelko ei ole viisauden alku.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (55)

Uutisvirta

25
Pakkasjakso jatkuu Oulussa ensi viikolla – alkuviikosta kylmyys hellittää hiukan
22
Oulu10:stä remontoidaan tukikohta palvelu-uudistukselle, joka toimii yhden luukun periaatteella – ajattelutapa palvelukonseptissa uusiksi
14
Täydellinen kuunpimennys näkyy Oulun taivaalla aamulla – lähetä kuva "superverisusikuusta"
13
Oulun yliopistossa on kehitetty ennätysluja ekobetoni – valmistetaan kuivista raaka-aineista ja vedestä
10
Pakkanen näkyy eläinlääkärin vastaanotolla Oulussa: Koirien anaalirauhasvaivat lisääntyvät – lähetä kuva lemmikin talviasusteesta
9
Analyysi: Pääministeri May yrittää maanantaina löytää ulos umpikujasta, mutta kova brexit lähestyy päivä päivältä
8
Harkimo vihjaa loikkauksesta: "Huomenna selviää, kuka kansanedustaja liittyy Liike Nyt -eduskuntaryhmään"

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Pakkasvaroitus: Maan pohjoisosassa sekä Varsinais-Suomen, Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa esiintyy lähivuorokauden aikana kireää pakkasta.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Tuntematon sotilas 3.0

231 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Kuka on juoppo

Omasta vankasta juopon kokemuksestani sanon, että juoppo on henkilö joka löytää syyn alkoholin hankkimiseen ja juomiseen... Lue lisää...
juoppo evp.

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

21.1.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image