Kolumnit

Venäjä syö Ukrainaa kuin keksiä – pala palalta kun kukaan ei estä

Kyösti Karvonen.
Kolumnit 2.12.2018 9:00
Kyösti Karvonen

Asovanmeri on tähän asti tunnettu lähinnä siitä, että se on maailman matalin meri, keskimäärin seitsemän ja enimmillään 14 metriä syvä. Runsaassa viikossa tuo Itämeren neljäsosan kokoinen vesialue on noussut maailmanpolitiikan yhdeksi polttopisteeksi.

Venäjän ja Ukrainan kiistely vesialueesta on uusi sivu niiden vuonna 2014 Krimin laittomasta anastuksesta alkaneessa konfliktissa. Kahakoinnissa on se uusi piirre, että Venäjä kertoi kakistelematta ensimmäisen kerran ampuneensa kovilla Ukrainan kriisin aikana.

Venäjän koko Ukraina-projekti muistuttaa varovaista keksin syöntiä: ensin laidasta murennetaan pieni pala, pureskellaan se huolellisesti ja katsotaan, miten muut reagoivat näykkäisyyn. Kun muut eivät tee selväksi, että ne eivät aio pitää konkreettisesti syötävän puolia, näykätään seuraava pala.

Presidentti Sauli Niinistö on käyttänyt venäläistä sanontaa "Kasakka ottaa sen, mikä on huonosti kiinni". Ukrainassa moni asia on huonosti kiinni.

Kasakan keksin syönti on edennyt näin: Venäjä kaappasi Krimin, aloitti yhä jatkuvan matalaintensiivisen sodan Itä-Ukrainassa, rakensi sillan Kertshinsalmen yli, järjesti vaalit Itä-Ukrainan kapinallisalueilla ja nyt viimeksi tekee Asovanmerestä itselleen kuuluvaa sisämerta.

Mitä seuraavaksi? Tuskinpa menee pahasti pieleen, jos ennustaa, että seuraavaksi Venäjä alkaa horjuttaa entistä enemmän Asovanmeren pohjoispuolella olevaa Ukrainan rannikkoaluetta, tavoitteena kenties maayhteys Venäjältä Krimille, aina epävarman siltayhteyden pönkäksi.

Ukraina ja Venäjä sopivat vuonna 2003, että Asovanmeri on niiden vesialuetta, jolla kansainväliset merioikeussopimukset eivät päde. Kahdenvälinen sopimus kalahti nyt Ukrainan omaan nilkkaan, kun Venäjä on voiman oikeudella alkanut tulkita sisämeren omaksi merialueekseen.

Nyky-Venäjä varmasti jatkaa muutenkin jo ennestään heikon Ukrainan horjuttamista, niin kauan kuin sen annetaan jatkaa. EU ja Yhdysvallat ovat lätkäisseet Venäjälle talouspakotteita, ja Yhdysvallat on myynyt Ukrainalle jonkin verran aseita, mutta toimet eivät ole pysäyttäneet Venäjää.

Avainasemassa on Yhdysvaltain presidentti Donald Trump. Hänen linjansa Krimin valtaukseen ja ylipäätään Venäjän voimapolitiikkaan on ollut niin häilyvä ja epämääräinen, ettei se ole pysäyttänyt Venäjää, ehkä jopa päinvastoin. Trumpin esiintyminen Helsingin huippukokouksessa presidentti Vladimir Putinin kanssa suututti jopa omaa republikaanipuoluetta.

Amerikkalaismedia kertoi kesällä Trumpin sanoneen G7-maiden kokouksessa, että Krim on venäläinen, koska kaikki siellä puhuvat venäjää. Nyt hän toki perui tapaamisen Putinin kanssa Kertshinsalmen kahakan vuoksi.

Pakotteet kyllä tuntuvat Venäjällä, mutta eivät kylliksi pakottaakseen Venäjän muuttamaan politiikkaansa. Tehokkain nopeavaikutteinen pakotetoimi olisi sulkea Venäjä kansainvälisistä maksujärjestelmistä. Se olisi tosin kuin suora taloudellinen sodanjulistus.

Kertshinsalmen kahakka muistuttaa elokuussa 2008 käytyä Georgian sotaa. Venäjä keskitti Georgian rajalle pitkään voimaa ja onnistui provosoimaan heikon, mutta kuumapäisen naapurin. Venäjä valtasi Georgialta Abhasian ja Etelä-Ossetian ja teki niistä vasallivaltioitaan.

Venäjä syyttää kahakan aloittajaksi Ukrainaa, ja niin voi ollakin. Ukrainan presidentti Petro Poroshenko on presidentinvaalien alla heikoilla. On silti vaikea kuvitella, että hän hakisi tuhoon tuomittua konfliktia, saati sotaa, vain petratakseen kannatustaan.

Venäjä levittää tapahtumista tehokkaasti omaa propagandaansa, mutta sillä on omastakin takaa syitä toiminnalleen.

Putinin kannatus on laskenut epäsuositun eläkeuudistuksen takia alemmaksi kuin kertaakaan. Hän lupaili vaalikampanjassaan parempaa elintasoa ja Venäjän nostoa maailman viiden talousmahdin joukkoon. Ne ovat pitkässä kuusessa.

Entinen talousministeri Aleksei Kudrin sanoi äsken, että Venäjän talouskasvu tyssää ensi vuonna lähes kokonaan, vastoin hallituksen ennusteita. Talouspakotteet ovat Kudrinin mukaan yksi syy tähän.

Kuten tunnettua, kun kotirintamalla menee huonosti, uutta nousua voi hakea sotarintamalta.

MAINOS

Kommentoi

Tässä tilanteessa nimenomaan EU:n tulisi näyttää kaapin paikka Venäjälle, ei USA:n. Merkel ja Macron ovat täysin kädettömiä Venäjän suhteen ja tämä mahdollistaa keksin syönnin pala palalta. EU:n talouspakotteet on tarkoin valikoitu, jotta niistä ei aiheudu liikaa harmia etenkään Saksalle.

Saksa on kaasuputkineen Venäjän talutushihnassa. Monet ovat verranneet Venäjän toimintaa Saksaan ennen toista maailmansotaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ukraina kuuluu venäjälle, piste. EU on jo käytännössä rahan voimalla vallannut entisiä itäplokin maita, venäjän on pakko ottaa ukraina estääkseen EU:n leviämisen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ukraina on osa Eurooppaa. Miksi ihmeessä amerikkalaisten pitäisi puuttua eurooppalaisten asioihin, kyllä se on eurooppalaisten asia hoitaa omat sotkunsa. EU näyttäkööt johtajuutta, eikö EU muka ole suurvalta? Turha on amerikkalaisia huutaa apuun, ei asia heille kuulu.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Miksei Ukraina ole hakenut Nato jäsenyyttä? Venäjällä ei olis ollut rahkeita hyökätä sinne.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Putin on ilmoittanut jo kauan sitten että sulku maksujärjestelmästä tulkittaisiin sodanjulistukseksi. Öljyn hinta on sentään laskussa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Osittainen varhennettu vanhuuseläke

" Toinen on ”yhden ajatuksen -syndrooma”: siinä ihminen on niin tarrautunut johonkin kantaan (usein ajasta jäljessä olev... Lue lisää...
Hihiii

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

14.12.

Fingerpori

14.12.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image