Kolumnit

Välimeren siir­to­laisk­rii­sin hoito peilaa Euroopan moraalista omaatuntoa

Jouni-Matti Kuukkanen.
Kolumnit 6.8.2019 20:00
Jouni-Matti Kuukkanen

17 900 ihmistä kuollut tai kadonnut. 678 lasta. Nämä ovat YK:n siirtolaisjärjestö IOM:n synkät luvut siirtolaismatkoista Välimeren yli vuosina 2014–2018. Viimeksi heinäkuun lopulla pelättiin jopa 150 hengen hukkuneen aluksen kaaduttua.

 Jouni-Matti Kuukkanen

Jo vuosien ajan sadat tuhannet ihmiset ovat lähteneet tälle vaaralliselle muuttomatkalle paremman elämän toivossa. Monessa eurooppalaisessa pääkaupungissa on pohdittu, miten siirtolaisongelmaan olisi parasta suhtautua. Kuinka vähentää meren yli matkaavien siirtolaisten määrää? Kuinka ehkäistä hukkumiset? Mihin satamiin pelastusalukset voivat tulla? Minkälaisiin olosuhteisiin siirtolaiset sijoitetaan? Ja kuka heidät lopulta ottaa vastaan?

Selvää on vain se, että yhteistä eurooppalaista linjaa ei ole löytynyt.

Siirtolaiskriisi mittaa eurooppalaisen päätöksenteon toimivuutta. Panokset ovat kuitenkin tätäkin kovemmat. Kriisin hoito peilaa Euroopan moraalista omaatuntoa.

Italian sisäministeriMatteo Salvini on pyrkinyt vähentämään siirtolaisten määrää kriminalisoimalla merihätään joutuneiden avustamisen ja tuomisen Italiaan. Kapteeni Carola Rackete jopa pidätettiin epäiltynä rikoksenaan ihmisten pelastaminen. Italian ohella Malta on kieltänyt siirtolaisia kuljettavien alusten saapumisen satamiinsa.

Salvinin logiikalla merihätään joutuneet on parasta jättää hätään, ellei heitä saada rahdattua jonnekin muualle. Tämä politiikka ei ole tuloksellista, vaikka näin väitetään.

Siirtolaismäärät ovat laskeneet jo vuosien ajan. IOM:n tilastojen mukaan vuosina 2016, 2017 ja 2018 siirtolaisia oli 390 432, 186 768 ja 144 166.

Mikä tahansa laskuun onkaan syynä, se ei ole Salvinin linjaus. Hän ilmoitti satamien sulkemisesta avustusaluksilta kesällä 2018, kun siirtolaistrendi jo oli selvässä laskusuunnassa. Hukkumiset ovat jatkuneet ja suhteellisesti jopa kasvaneet. Määrä nousi vuoden 2017 kahdesta prosentista kolmeen vuonna 2018 suhteessa tulijoiden määrään. Pelastusoperaatioiden vaikeuttaminen pahentaa tilannetta.

Salvini voi sen sijaan onnistua luomaan aivan uudenlaista painetta eurooppalaiseen päätöksentekoon. Tuloksellisuuden sijaan paljon tärkeämpää on kiinnittää huomiota siihen, kuinka merkittävästä politiikan tekemisen muutoksesta on kysymys.

Pitkään on puhuttu siitä, kuinka siirtolaisvastainen retoriikka on koventunut ja yhä karummat ilmaisut ovat tulleet vuosi vuodelta hyväksyttävämmiksi. Salvinin politiikan myötä on tapahtumassa siirtymä askeleen pidemmälle eli retoriikasta käytäntöön; tilanteeseen, jossa tarkoitus pyhittää keinot. Lega-puolue legitimoi ihmishengen uhraamisen politiikan tekemisen välineenä.

Lähes yhtä ongelmallista on Salvinin peesailu Euroopan reunamilla.

Kansanedustaja Mikko Kärnä on kutsunut 13 henkilön vastaanottamista Suomeen ”holtittomaksi maahanmuuttopolitiikaksi”. Europarlamentaarikko Laura Huhtasaari on kehunut Salvinin politiikkaa johdonmukaiseksi ja sanonut, että hänen johdollaan ollaan ”rakentamassa tulevaisuutta”. Tämä voi hyvinkin pitää paikkansa, ja juuri siksi on syytä kysyä, minkälaista tulevaisuutta sitten ollaan rakentamassa.

Kun humanitaarista työtä tekevien järjestöjen pelastusaluksia kutsutaan ”vesitakseiksi”, kuten Italian molemmat oikeistopulistiset puolueet, Lega ja Viiden tähden liike, ovat tehneet, vähätellään ihmishengen arvoa ja dehumanisoidaan siirtolaisia.

Tämä nettikeskusteluihinkin levinnyt puhe on vaarallisesti kaltevalla pinnalla. Elämällä ja kuolemalla tehtävä politiikka alkaa asteittain kuulostaa normaalilta.

Siirtolaisuudet syyt ovat niin monimutkaisia, että kulkuesteiden rakentelu ei ratkaise sen aiheuttamia ongelmia. Välimeren kohdalla ilmiön taustavyyhtiin kietoutuvat sodat, ympäristökriisit ja kauppapoliittiset päätökset. On jopa todennäköistä, että eurooppalainen maatalous- ja kalastuspolitiikka ovat ajaneet jotkut ihmissalakuljetuksen pariin muiden töiden kadotessa.

On myös järjetöntä paheksua siirtolaisuutta. Miksi kenellä tahansa ei olisi oikeutta pyrkiä parantamaan elämäänsä? Näin ovat myös suomalaiset tehneet, muun muassa muuttamalla Pohjois-Amerikkaan ja Ruotsiin, ja tekevät edelleen.

Ei ole epäilystäkään siitä, että Välimeren maat, erityisesti Kreikka, Italia, Malta ja Espanja, kantavat tällä hetkellä suurimman kuorman Euroopan siirtolaiskriisin rasitteista. Eurooppalaisen yhteisvastuun ajatus on täysin perusteltu siirtolaiskriisin hoitamisessa.

Jotta eurooppalainen politiikka olisi kestävällä pohjalla, ensisijaista on pelastaa kaikki ihmiset hukkumiselta ilman reunaehtoja. Tämän jälkeen voidaan puida sitä, mihin siirtolaiset sijoitetaan, mikä maa ottaa heidät vastaan, ketkä saavat luvan jäädä, ketkä palautetaan, missä ja minkälaista byrokratiaa tämä vaatii sekä mitä tämä kaikki maksaa.

Ihmishengillä ei tule tehdä politiikkaa.

Jouni-Matti Kuukkanen on filosofian professori tieteiden ja aatteiden historian oppiaineessa Oulun yliopistossa.

MAINOS

Kommentoi

Pelastusalukset ovat keskeinen osa ihmissalakuljetuksen verkostoa. Salakuljettajien työ helpottuu, kun ei tarvita kunnon aluksia vaan riittää kun maksavat asiakkaat toimitetaan odottaville 'pelastusaluksille'.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei mitään ja on hieman väsynyttä pelata "kyllä suomalaisetkin ameerikkaan" - korttia jälleen kerran.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Aatteiden professori opettaa näköjään vain vihervasemmistolaista aatetta. Toivoisi professoreilta laajempaa näkemystä ja pohdintaa vaikkapa siitä miksei afrikkalaiset osaa rakentaa toimivia valtioita vaan elävät länsimaiden avustusten varassa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Sinänsä ymmärrettävä pointti, mutta kauanko menee tehdä Afrikasta sellainen paikka, josta sadat tuhannet eivät haluaisi muuttaa Eurooppaan paremman elämän toivossa? Varmaan aika kauan, ja mitä tehdä niiden ihmisten suhteen jotka tulevat välimeren yli sillä välin? "Laajempi näkemys" ei auta aina ratkaisemaan lyhyen aikavälin ongelmia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllä ne on vesitakseja,jotka ihmissalakuljettajat hyvin tietävät. Salakuljettajien aikomuksenakaan kuljettaa väkeä,kauas Afrikan rannikosta. Tulijat eivät lopu, vaikka kuinka paljon Eurooppaan taksataan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Inhimilliset valtiot voivat mennä hakemaan siirtolaisia mereltä ja tuoda heidät suoraan kotimaahansa.
Nyt vain syytetään Italiaa eikä tehdä itse mitään.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kuukkanen paheksui Salvinin logiikkaa. Samassa hengessä voidaan todeta, että Kuukkasen logiikalla on parempi tuoda miljoonia ja taas miljoonia ihmisiä vailla kielitaitoa ja koulutusta vastaanottokeskuksiin ja kohdemaan sosiaaliturvan piiriin kuin miettiä, miten saada lähtömaissa lähtöpaineita vähennettyä. Sillä tulijoita riittää Kuukkasen luentosalin penkeillekin istumaan, jos kaikki halukkaat sisään päästetään.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Työeläkkeisiin on myös puututtava

214 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Itsensä peukuttavat ja itsensä kanssa keskustelut

Minäpä nostanki molemmat peukut pystyyn kun keksin hyvän jutun jonka sitte jaan muiden kans. Mitäpä kyttääjänä olet siit... Lue lisää...
Mitäs siihen sanot, ...

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

26.8.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image