Kolumnit

Vaikka Venäjällä pelataan jalkapalloa, sillä tehdään politiikkaa

Kalevan päätoimittaja Kyösti Karvonen.
Kolumnit 3.6.2018 9:00
Kyösti Karvonen

Kun jalkapallon maailmanmestaruuskisat alkavat Venäjällä vajaan kahden viikon kuluttua, toivottavasti historia ei toista itseään.

Aluksi täytyy kerrata, mitä on tapahtunut tämän vuosituhannen alussa pidetyn kahden suuren urheilutapahtuman yhteydessä, joko kisojen aikana tai heti niiden jälkeen.

Elokuussa vuonna 2008 pidettiin kesäolympialaiset Pekingissä. Niiden aikana käytiin muutaman päivän kestänyt Georgian sota. Georgia provosoitui äkkiä häviämäänsä sotaan, johon Venäjä oli valmistautunut silmiin pistävän hyvin ja jossa se irrotti Abhasian ja Etelä-Ossetian "itsenäisiksi" valtioiksi.

Helmikuussa vuonna 2014 pidettiin talviolympialaiset Sotshissa. Muutama päivä niiden jälkeen Venäjä lähetti vihreitä miehiä Krimin niemimaalle. Ei aikaakaan kun Krim liittyi Venäjään. Samalla alkoi yhä jatkuva hivutussota Itä-Ukrainassa.

Kummassakaan tapauksessa ei voinut välttyä vaikutelmalta, että Venäjä käytti tilaisuutta hyväkseen, kun maailman huomio oli kiinnittynyt olympialaisiin. Tällainen ajoitustaktiikka ei liity vain urheiluun: kun Unkarissa alkoi kansannousu lokakuussa 1956, Israel aloitti sodan Egyptiä vastaan Unkarin varjossa.

Mikään ei viittaa siihen, että vastaavaa koettaisiin jalkapallon MM-kisojen kohdalla. Tästä huolimatta kisoilla on suora yhteys politiikkaan.

Maailman suosituimman urheilulajin MM-kisat ovat Venäjälle, Sotshin talviolympiakisojen tapaan, paikka näyttää, että se on palannut suurvallaksi.

Georgiassa, Krimillä, Itä-Ukrainassa ja Syyriassa suurvallan tunnusmerkkien näyttövälineinä ovat olleet aseet, urheilukisoissa taas oligarkkien rahoilla rakennetut stadionit ja Sotshissa nähty valtiojohtoinen dopingjärjestelmä.

MM-kisoja on politisoinut etenkin Salisburyssä talvella nähty myrkytysskandaali. Lännessä pidetään erittäin todennäköisenä, että Venäjä yritti tappaa entisen agenttinsa Sergei Skripalin ja hänen tyttärensä Julijan novitshok-hermomyrkyllä.

Vastalauseena Britannian kuninkaalliset eivät osallistu kisoihin. Sen lisäksi ehkä kuusi muuta valtiota – Puola, Islanti, Tanska, Ruotsi, Australia ja Japani – eivät lähetä virallisia edustajiaan.

Urheiluministerin Sampo Terhon (sin.) osallistuminen on auki. Terho sanoi toukokuun puolivälissä, että lähtöpunninta on sekä poliittista että aikataulullista. Kisoissahan ei ole vieläkään Suomen joukkuetta fanitettavaksi.

Britannian ulkoministeri Boris Johnson arvioi aiemmin myrkyllisesti, että presidentti Vladimir Putin aikoo hyödyntää MM-kisoja propagandamielessä samalla tavoin kuin natsi-Saksa Berliinin vuoden 1936 olympialaisia.

Venäjä vastasi, ettei Britannia ole antanut anteeksi kisojen myöntämistä sille. Venäjä myös ennakoi, että länsimedia aloittaa Venäjän mustamaalauksen kisojen alla.

Olisi ollut historian ivaa, jos myrkytysjupakan takia jäisissä väleissä olevat Venäjä ja Britannia olisivat olleet samassa avauslohkossa. Britannia pelaa avausottelunsa Volgogradissa, entisessä Stalingradissa.

Vielä julmempaa historian leikkiä olisi ollut, jos Venäjä ja Saksa olisivat olleet samassa lohkossa ja kohdanneet Volgogradissa tai Pietarissa. Koska Yhdysvallat ei selviytynyt kisoihin, suurvaltojen mittelöä ei MM-areenoilla nähdä.

Isojen urheilukisojen boikotointi saati politisointi ei ole uutta auringon alla. Useat länsimaat boikotoivat vuoden 1980 Moskovan olympiakisoja protestina Neuvostoliiton tekemälle Afganistanin-miehitykselle. Neuvostoleiri vastasi samalla mitalla boikotoimalla Los Angelesin vuoden 1984 olympialaisia. Boikotteja on ollut muitakin, erilaisista syistä.

Vaikka Putin on enemmänkin jääkiekkomiehiä, hän varmasti ottaa, kasakan lailla, vihreän veran shakin MM-kisoista irti kaiken mikä on löyhässä. Mikään ei saa mennä kisoissa pieleen.

Venäjä aloitti MM-kisaprojektinsa vuonna 2009 ja se valittiin kisaisännäksi vuotta myöhemmin. Vaikka Putin oli pitänyt tulevia otteita ennakoineen linjapuheensa Münchenissä vuonna 2007, maailma oli hakuprosessin aikana paljon rauhallisempi paikka kuin on nyt.

Kisat on myönnetty, ja ne on syytä pitää. Kun jalkapallojuhla alkaa, olisi hyvä, että edes sinä aikana Syyriaa ei pommitettaisi, että Pohjois-Korea ei ampuisi ohjuksia ja että presidentti Donald Trump pitäisi taukoa hänkin.

MAINOS

Lue lisää aiheesta

Kommentoi

jalkapallo on vain politiikkaakin suuremoi juttu joten ei ketään oikeasti kiinnosta boikotointi. (Jääkiekko)toimittajilla Suomessa vaikea se ymmärtää

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Voi olla, mutta vain niille joille riittää yksinkertaisten asioiden kanssa pyöriminen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Terho miettii? Se, että hän edes harkitsee osallistumista, kertoo hänen hyväksyvän Krimin liittämisen, Venäjän sotatoimet Syyriassa sekä valtiojohdon jatkuvan valehtelun.

Urheilun (siis ammattikilpailun) pitäisi olla ensimmäinen eikä viimeinen toimi osoittaa närkästystä poliittisista rikkeistä.

Suomen ei pidä lähettää yhtäkään virallista edustajaa symbolisesti tärkeään tapahtumaan. Neuvotella voi paljon paremmin muutenkin ja matalammalla profiililla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Osallistuuko Terho kisoihin vai ei, sillä ei ole urheilullisesti mitään merkitystä. Eihän urheilukisat ole ministereitä ja politiikkoja varten vaan urheilijoita varten. Annetaan urheilijoiden toteuttaa unelmaansa ja pysykööt politiikot sotkujensa parissa, eikä poikotoida kisoja.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Maan etelä- ja keskiosassa lännen ja luoteen välinen tuuli on vaarallisen voimakasta keskiyöstä alkaen, tuulen nopeus puuskissa 20 m/s. Maan pohjoisosassa luoteistuuli on voimakasta päivällä, tuulen nopeus puuskissa 15 m/s.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Miksi aina puhutaan köyhyydestä.

191 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Venäläisiä syrjitään Suomessa.

Venäjä käy hybridisotaa Suomea vastaan. Tänään kello 12 käynnistetty verkkohyökkäys Suomen viranomaisten asiointipalvel... Lue lisää...
Suomea testataan

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla. 24.6. - 26.9.

Naapurit

26.9.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image