Kolumnit

Vahva järjestäjä ja sitoutunut päätöksenteko ratkaisevat sote-uudistuksen

Kolumnit 3.7.2019 12:00
Marjukka Manninen

Maakunta- ja sote-uudistuksen yksi aikakausi päättyi edellisen hallituksen jätettyä eroanomuksensa. Valmisteluorganisaatiot on kutakuinkin ajettu alas ja osaajat palanneet eri organisaatioihin. Uusi hallitusohjelma lupailee maakuntavalmistelun alkavan jälleen, mutta milloin, missä ja miten, on vielä arvailujen varassa.

Marjukka Manninen. KUVA: Mikko Törmanen



Pohjois-Pohjanmaan uudistuksen valmistelu, Popmaakunta, sai aikaan paljon. Tärkeimpiä oppeja ovat yhteinen ymmärrys maakuntamme tilanteesta ja haasteista, uudet yhteistyöverkostot ja yhdessä tekemisen ja vaikuttamisen tapa alueellisesti ja valtakunnallisesti. Kehittämistyö on tallennettu ja julkaistu, jotta nykyiset organisaatiot ja seuraava uudistus voivat hyödyntää niitä mahdollisimman laajasti.

Haasteet, joihin haettiin vastauksia, eivät ole kadonneet. THL:n arvion mukaan Pohjois-Pohjanmaalla asukkaiden sosiaali- ja terveyspalveluiden tarve on noin 4 prosenttia maan keskitasoa korkeampi, joskin maakunnan sisällä on olennaista vaihtelua alueiden välillä. Maakunnan sote-kustannukset ovat tällä hetkellä koko maan keskiarvoa matalammat. Tilanne vaikuttaa hyvältä, mutta se muuttuu radikaalisti tulevaisuudessa.

Pohjois-Pohjanmaalle laadittiin toimintaa ja taloutta yhdistävä tilanne- ja tulevaisuuskuva, jossa tuotiin esiin lähivuosien haasteita ja keinoja, joilla niihin pyritään vastaamaan. Keskeisimmiksi alueemme haasteiksi tunnistettiin väestörakenteen ja huoltosuhteen muutokseen varautuminen, muuttuviin palvelutarpeisiin vastaaminen sekä elinvoiman ja kasvun vahvistaminen. Pohjois-Pohjanmaa on tällä hetkellä Suomen maakunnista ainoa, jossa väestön keski-ikä on alle 40 vuotta. Vuonna 2040 on 75 vuotta täyttäneitä puolet enemmän kuin tällä hetkellä. Muutos haastaa palvelujärjestelmän ja sen rahoituksen, joten tulevaisuuteen varautuminen on tärkeä aloittaa jo nyt.

Pohjois-Pohjanmaan kokoisessa, väestö- ja elinkeinorakenteen suhteen heterogeenisessa, pitkien etäisyyksien maakunnassa, palveluiden saavutettavuus ja ihmisten yhdenvertaisuus asettavat haasteita, puhumattakaan osaajien riittävyydestä. Asukkaat saavat tällä hetkellä palveluja kovin erilaisin perustein ja toimintatavoin. Täysin samat ratkaisut eivät palvele kaikkia ja palveluiden tarve sekä alueiden erityispiirteet pitää huomioida. Palveluiden peruslogiikan ja -kriteeristön tulisi olla samat pelkästään jo tasa-arvon takia.

Kunnat ovat monien haasteiden edessä. Alueella on kovia investointipaineita muun muassa sote-kiinteistöjen osalta. Kiinteistökartoituksen mukaan yli 70 prosenttia kiinteistöistä on tyydyttävässä tai välttävässä kunnossa. Monet tilat ja niihin liittyvä tekniikka ovat osin vanhakantaisia ja huonokuntoisia. Kuntien taloutta haastavat myös Tulevaisuuden sairaala OYS 2030, jonka vaikuttavuushyödyt konkretisoituvat myöhemmin, ja päivityksiään odottavat ICT-ratkaisut, jotka ovat odottaneet uudistusta ja sen tuomia resursseja.

Monialainen maakunta palveluiden järjestäjänä toimisi hyvänä mallina uudenlaisille, yhteensovitetuille toimintamalleille muissakin toiminnoissa kuin sotepalveluissa. Esimerkiksi maksajavirastotehtävien, lomituksen, maaseutuhallinnon ja -kehittämisen siirtämistä maakunnan kokoiseen toimintayksikköön pidettiin hyvänä, koska se tukee tavoitetta tarjota asiakkaille erikoistumisen kautta parempaa neuvontaa ja palvelua. Ympäristöterveydenhuollon yhdyspinta terveydenhuoltoon on vahva, joten tulevissa sote-uudistuksissa ympäristöterveydenhuolto tulee ottaa huomioon. Paljon hyvää nähtiin myös työllisyys- ja sotepalveluiden tiiviimmällä, maakuntatasoisella yhteistyöllä. Kuntakierroksilla havaittiin, että vaikuttaviin asiakkaan tilannetta eteenpäin vieviin tuloksiin oli päästy kunnissa, joissa oli vahva yhteistyö aikuissosiaalityön, pajatoiminnan ja työllisyyden hoidon välillä.

Yksi onnistuneen uudistuksen kulmakivistä on integraatio. Maakunnan valmistelun lähtökohtana on ollut integraatio monella eri tasoilla: eri organisaatioiden palvelut, niiden järjestäminen ja rahoitus, tiedon kulku sekä tahto ja asenteet. Asiakkaan näkökulmasta integraatio toimii, kun organisaatioiden välisiä rajoja ei ole tai ne eivät näy – tieto kulkee ja palvelua saa tarpeiden mukaan. Jos kaikkien tasojen integraatio ei onnistu, olemme samassa hajanaisessa tilanteessa vielä pitkään.

Toiveikas katse kääntyy tulevaisuuteen. Asukkaiden ja organisaatioiden kannalta yhden järjestäjän malli toisi hyvät mahdollisuudet joustaviin, yhteensovitettuihin ja kustannustehokkaisiin palveluihin. Jotta asiat etenevät, tulisi löytää yhteinen toimija, tahtotila, kyky päätöksentekoon ja resurssit tekemiseen. Vahvan järjestäjän, yhtenäisen ohjauksen merkitys on syytä huomioida tulevassa valmistelussa. Erilaisia, vaiheittain käynnistyviä osaprojekteja täytyy koordinoida siten, että ne johtavat yhteiseen strategiseen tavoitteeseen.

Marjukka Manninen on toiminut Pohjois-Pohjanmaan maakunta- ja sote-uudistuksen muutosjohtajana.

MAINOS

Kommentoi

Uutisvirta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli on huono Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa sekä Lapin maakunnassa lukuun ottamatta Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntia lumisateen vuoksi.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Sinun valintasi - eroa AY-liitosta!

249 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Sinun valintasi - eroa AY-liitosta!

Tämä kehitys tulee vielä näyttään että työläisellä ei ole mitään vaikutus kanavaa etujensa ajamiseen. Työnantajat tulee ... Lue lisää...
Kertokkeepa

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

12.11.

Fingerpori

12.11.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan kokonaistavoittavuus on 86 % Oulun markkina-alueen kuluttajista viikossa.

Kaleva Media Yrityspalvelut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityspalvelut/


stats-image