Kolumnit

Vaalien aikataulutus on poliittista peliä – kohta on neljät vaalit puo­les­sa­tois­ta vuodessa

Kolumnit 18.2.2018 9:00
Kyösti Karvonen

Suomalaiset äänestivät tammikuussa 2018 presidentinvaalissa. Suomalaiset äänestävät todennäköisesti lokakuussa 2018 maakuntavaaleissa. Suomalaiset äänestävät huhtikuussa 2019 eduskuntavaaleissa. Suomalaiset äänestävät europarlamentin vaaleissa joko toukokuun lopussa tai kesäkuun alussa 2019.

Huhhuh. On hyvä kysymys, miten äänioikeutetut jaksavat innostua uurnille neljästi alle puolessatoista vuodessa. Suomalaisten vaali-into on kyllä tippunut huippuvuosikymmenistä, mutta äänestämme kuitenkin yhä kohtuullisen ahkerasti. Neljä äänestystä noin lyhyessä ajassa on kuitenkin niin paljon, että hinku lähteä uurnille voi kyykätä. Se ei olisi demokratian legitimiteetille hyväksi.

Puoluesihteerit tekivät torstaina tällä tietoa viimeisen ponnistuksen niputtaa vaaleja jollakin tavalla. Yritys meni kuitenkin mönkään. Raadollinen syy on se, että puolueet yrittävät vetää omaan pussiinsa hakemalla vaalikalenterillakin maksimaalista vaalitulosta.

Tällä hetkellä suurin puolue, keskusta, pitää tiukimmin kiinni siitä, että historian ensimmäiset maakuntavaalit pidetään kaavaillussa aikataulussa eli lokakuussa. Maakuntauudistus on puolueen pitkäaikainen märkä uni, minkä takia puolue ei halua yhdistää vaaleja muihin vaaleihin.

Maakuntavaalien järjestäminen ei ole sinänsä vielä varmaa. Sen sijaan on varmaa, että keskusta saa omat kannattajansa muita paremmin liikkeelle puolueelle tärkeissä vaaleissa.

Pitämällä vaalit erillään muista vaaleista keskusta hakee parasta mahdollista tulosta ja siten vahvaa edustusta uusiin maakuntavaltuustoihin, joissa puolueen asema tulee joka tapauksessa olemaan tukeva. Pitämällä maakuntavaalit ajoissa ja erillään muista vaaleista puolue hakee sitäkin, ettei eduskuntavaalikampanja puraisisi gallupeissa nyt heikoilla olevan puolueen maakuntavaalikannatusta.

Keskustalle sen sijaan sopisi, että kevään 2019 eduskunta- ja europarlamenttivaalit niputettaisiin yhteen. Tämä ei taas passaa etenkään kokoomukselle, koska se on perinteisesti menestynyt vielä muita vaaleja paremmin europarlamenttivaaleissa. Kokoomuksen kannattajat ovat keskimääräistä EU-myönteisempiä ja käyvät eurovaaleissa uurnilla muiden puolueiden kannattajia innokkaammin.

Oppositiopuolueista demarit haluaisivat siirtää maakuntavaaleja ja linkata niitä kevään vaaleihin. Jos etenkin maakunta- ja eduskuntavaalit pidettäisiin samaan aikaan, gallupeissa nyt toisena keikkuva SDP saisi yhdistetyksi maakunta- ja sote-uudistuksen samaan maalitauluun eduskuntavaalikampanjan yleispoliittisten teemojen kanssa.

Maakuntavaaleihin voi olla hankalaa saada ehdokkaita. Voikin käydä niin, että niissä nähdään paljon tuttuja nimiä ja naamoja. Se voi olla jopa hyväksi, sillä ensimmäiselle valtuustokaudelle tarvitaan sisäänajovaiheeseen kokenutta kaartia.

Vaalisuman vaikeusaste vain kasvaa siksi, että Suomen pitää saada seuraava hallitus kasaan mahdollisimman nopeasti kalenterissa 26. huhtikuuta olevien eduskuntavaalien jälkeen. Kiire johtuu siitä, että Suomesta tulee Euroopan unionin puheenjohtajamaa ensi vuoden heinäkuun alusta.

Vaikka kolmatta kertaa puheenjohtajuuteen tarttuvalla Suomella on jo haasteen vaatimaa rutiinia, kamppeiden olisi hyvä olla ajoissa järjestyksessä. Juha Sipilän (kesk.) hallitus nimitettiin viime vaalien jälkeen jo toukokuun lopussa, mutta muistissa on, että Jyri Kataisen (kok.) hallitus pääsi vuoden 2011 eduskuntavaalien jälkeen vallankahvaan vasta juhannuksen alla. Sen ei haluta toistuvan.

EU:ssa on vaalien jälkeen edessä uuden komission valinta. Puheenjohtajakauden painoarvoa lisää sekin, että Saksan ja Ranskan akseli voi alkaa tuottaa suurisuuntaisia aloitteita, jotka herättävät jäsenissä vastalauseita ja jotka eivät ole Suomenkaan mieleen.

Koska puolueet ovat hartaan erimielisiä, on todennäköistä, että kaikki neljä vaalia järjestetään kaavaillussa aikataulussa. Silloin kysytään äänestäjien kansalaiskuntoa. Etenkin eurovaaleissa kuntopohja voi pettää, koska suomalaiset ovat äänestäneet niissä aina vaihtelevan laiskasti. Yhtä hyvin voi pettää myös puolueiden vaalikassojen pohja.

No, on aina parempi että vaaleja pidetään, vaikka ajoittain tuhkatiheäänkin, kuin että niitä ei pidetä.

MAINOS

Kommentoi

Maakuntavaalit on loistava esimerkki Kepun vallanhimosta ja kaipuusta Bresnevin aikaan. Haluaako kansa todella maakuntavaaleja ja miksi?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Säännönmukaiset seuraavat eduskuntavaalit ovat 14.4.2019 ei 26.4., ellei vaaleja yhdistetä. Tuskin samanaikaisia eduskunta- tai eurovaaleja järjestettäisiin vielä 26.4.2019.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Laki maakuntahallituksista ja maakuntavaalit näyttävät olevan keskustalle soten tärkein osa-alue. Vaalilain kiirehtiminen osoittaa, ettei keskustassa välitetä kansalaisten odotuksista ja toiveista, päällimmäisenä on koko ajan puolueen omat tavoitteet ja niiden ehdoilla mennään. Tällaisella toiminnalla vain ruokitaan kansalaisten passiivisuutta vaaleihin osallistumisessa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Vaalit ovat edustuksellisen demokratian kulmakivi ja on surkeaa, että äänestysprosentit eri vaaleissa jäävät niin alhaisiksi. Eduskuntavaaleissa surkeutta lisää se, että suuri osa äänestämättä jättäneistä ovat sitä kansanosaa, joiden arkeen hallituksen päätöksillä on eniten merkitystä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Seurakuntavaalit viidennet. Seurakuntavaaleissa on käytetty kahta kuponkia pitkään. Demarit vastustaa koska kannattajat pääsäääntöisesti yli 70 v

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Maakuntavaaleja tuskin pidetään lokakuussa - maakunta- ja sote-uudistustuksesta ei ole vielä minkäänlaista kokonaisesitystäkään valmiina.
Maakuntauudistusta vastustavat kaikki muut paitsi muutama keksustan johtohenkilö ja sote-toimen ryöstöä vastustavat muut paitsi kokoomus.
Sote-uudistus ja Sipilä kaatuu kesän korvilla. Jos uutta hallitusta ei saada nopeasti kasaan, eduskuntavaalit järjetetään luultavasti lokakuussa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Lisäksi viidennet poliittiset vaalit on seurakuntavaalit. . Seurakuntavaaleissa on äänestetty kahella lipulla iät ja ajat ilman ongelmia. Poliitikkojen arkuus johtuu esim. demareilla kannattajien keski-ikä huitelee lähellä 70 v

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Tuulivaroitus maa-alueille: Maan länsiosassa, Kymenlaakson maakunnassa sekä Pohjois-Pohjanmaan länsiosassa on vaarallisen voimakasta päivällä, tuulen nopeus puuskissa 20 m/s. Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Kainuun maakunnissa sekä Koillismaalla ja Etelä- sekä Keski-Lapissa etelän ja lounaan välinen tuuli on voimakasta aamusta alkaen, tuulen nopeus puuskissa 15 m/s.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Hyvätuloisten asumistuki

151 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Hyvätuloisten asumistuki

Juttutupa on kateellisten keskustelukerho. Kotitalousvähennyksen leimaaminen rikkaitten asumistueksi on järjen köyhyyttä... Lue lisää...
Vähäistä on tuo

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla. 24.6. - 26.9.

Naapurit

22.9.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image