Kolumnit

Uusiutuva energia ei yksin pelasta maaseutua

Kolumnit 6.3.2018 20:00
Merja Kyllönen
Merja Kyllönen

Biotaloudesta on odotettu kehityksen veturia Suomen maaseudulle. Uusiutuvat luonnonvarat ovat alueittemme rikkaus, mutta pelkät energiahankkeet eivät automaattisesti pidä maaseutua elävänä.

EU:n tilintarkastustuomioistuimen erilliskertomus uusiutuvan energian käytöstä tarjoaa mielenkiintoisen näkökulman aiheeseen.

Luonnonvarojen kestävään käyttöön erikoistunut jaosto tutki uusiutuvan energian ja maaseudun kehittämisen välistä yhteyttä, perehtyi uusiutuvan energian toimintapoliittiseen kehykseen kokonaisuutena ja siihen, miten varojen käyttöön suunnitellussa kehyksessä on aidosti huomioitu maaseudun kestävä kehittäminen.

Selvitys osoitti, että uusiutuvaa energiaa – eli aurinkoenergiaa, tuulivoimaa ja biomassaa –koskevan toimintapolitiikan ja maaseuturahaston välillä on eväitä edistää maaseudun kestävää kehittämistä, mutta paras potentiaali jää vielä hyödyntämättä.

Vaikka useissa tutkimuksissa suositeltiin, että yhteistyömahdollisuuksia olisi käytettävä ennakoivasti, ovat uusiutuvan energian toimet ja maaseudun kokonaiskehittäminen vieläkin erillään toisistaan.

Niin uusiutuvan energian tuotanto kuin kulutuskin ovat lisääntyneet EU:ssa, mutta lisätoimia tarvitaan, jotta asetetut tavoitteet saavutetaan.

EU:n tavoitteena on nostaa uusiutuvan energian osuus energian loppukulutuksesta vähintään 20 prosenttiin vuonna 2020 ja edelleen vähintään 27 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.

Tavoitteiden saavuttaminen on ratkaisevan tärkeää kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ja Pariisin ilmastosopimuksen noudattamiseksi.

EU:n riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja tuontienergiasta voidaan vähentää lisäämällä uusiutuvan energian käyttöä, mikä parantaisi myös energian toimitusvarmuutta.

Uusiutuvan energian edistämiseksi on useita EU:n ja jäsenvaltioiden rahoituskanavia, yhtenä näistä maaseuturahasto.

Jäsenvaltiot eivät tilintarkastustuomioistuimen tutkimuksen mukaan aina asettaneet etusijalle sellaisia uusiutuvan energian hankkeita, joilla voitaisiin edistää myös maaseudun kestävää kehittämistä tai löytää yhteistyöhyötyjä esimerkiksi ravinnon- ja energiantuotannon yhdistämisestä.

Biomassaa tuotetaan ja käytetään tavalla, joka ei suojele maaseutualueita ympäristö- ja talousriskeiltä riittävästi, eikä maaseutualueiden tarjoamia kestävän kehityksen edistämismahdollisuuksia tarpeeksi hyödynnetä.

Karua tekstiä.

On resurssien hukkaamista, ettei uusiutuvien energialähteiden ja maaseudun kehittämispolitiikan välistä yhteispotentiaalia EU:ssa hyödynnetä paremmin.

Useimmissa tarkastuskäynnin kohteena olleissa jäsenvaltioissa ei laitettu etusijalle niitä uusiutuvan energian hankkeita, joilla voitiin edistää myös maaseudun kestävää kehittämistä.

Saatavilla oli vain vähän tietoa siitä, mitä käytetyillä varoilla on saavutettu. Vaikka ohjelmakaudella 2014–2020 on tehty tiettyjä parannuksia, seurantajärjestelmässä on edelleen puutteita.

Euroopan komissio ei kyennyt esittämään kokonaistasolla eikä maaseuturahaston osalta kattavia ajantasaisia tietoja uusiutuvalle energialle myönnetystä taloudellisesta tuesta.

Rahaa siis liikkuu – uusiutuvaa energiaa kyllä tuetaan – mutta maaseutualueet eivät saa rahoituksesta irti sitä hyötyä, mikä maaseudun kehittämisen tuesta pitäisi saada.

Useimmat tarkastuskäynnin kohteena olleista hankkeista olivat sinänsä onnistuneita, mutta mukana oli myös hankkeita, joista oli taloudellista hyötyä hankkeiden toteuttajille, mutta hyvin vähän vaikutusta maaseutualueiden kokonaiskehittämiseen.

Parempaan on pystyttävä. Uusiutuvan energian tuotannon kautta on mahdollista tehdä Suomesta energiaomavarainen ja luoda maakuntiin vireää energialiiketoimintaa, joka sekä työllistää, että tuo elinvoimaa koko maahan.

Jos maakuntauudistus joskus virittelee keskustelua aluepolitiikasta ja alueiden kehittämisestä, niin tästä tuomioistuimen erilliskertomuksesta löytyy kyllä selkeitä kehitystyön eväitä.

Sen sijaan, että käytämme aikaa ja energiaa keskusteluun, jossa maaseudun ja kaupunkien kehittäminen asetetaan vastakkain, on oleellista katsoa isoa kuvaa ja hakea yhteisiä mahdollisuuksia. Yhteisen edun löytymiseen on elementtejä, mutta ne jäävät liian usein EU-maissa, myös Suomessa, hyödyntämättä.

Tulevaisuudenkin menestys rakentuu kuitenkin perusasioiden pohjalle. Ravinto, vesi ja energia muodostavat vakaan kivijalan, ainakin niin kauan kuin ihminen ei opi elämään syömättä.

Merja Kyllönen on europarlamentaarikko (vas.) Suomussalmelta.

MAINOS

Kommentoi

Kaikki nuo perusasiat ovat tärkeitä, mutta jos meiltä sielunmaisema tuhotaan, ei niilläkään ole enää merkitystä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Periaatteessa näin, mitä EU:ssa ajatellaan. Suomessa lienee kuitenkin teot toisenlaisia. Pienten yritysten markkinoille tulo pyritään estämään, jottei kartellit ja monopolit suutu ja näin vaaranneta tulevaa vaalirahoitusta.

Maaseudun merkitys korostuu juuri energian ja raaka-aineiden tuottajana, elintarvikkeiden lisäksi. Toimiminen on vaikeaa, kun monopolit jyllää. Sähköverkot on myyty veroparatiiseihin, Berener on tekemässä saman tiestölle jne.

Yhdyskuntarkannetta tiivistämällä ei tuoda mitään lisäarvoa energian tuotantoon. Päinvastoin, kulutus kasvaa ja logistiikka kärsii.

Ei yhdyskuntarkennetta tiivistämällä sullomalla ihmiset asumaan pikku koppeihin ja yhteiskunnan tukemana, lisätä yrittelijäisyyttä eikä uusia innovaatioita. Kehittämistyö tehdään kaupungeissa, mutta raaka-aineet ovat maaseudulla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Peltobiomassasta kotimaista kaasua.
Siinä on semmonen hanke, jolla maaseutu piristyy.
Viljan olki ja kaikenlaiset kunttaheinät hyötykäyttöön...

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jos ei pottopuut hake, tuulimyllyt, aurinkopanelit, nostoturve, soranmyynti, pelsta, niin siten karjanhoito viljelykset ,kotisirkat, mökkivuokraus, mehiläiset. matkailu jne pelastaa maaseudun tulevaisuuden - vai mikä?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tunkio siellä,sun täällä ei pelasta ketään,vaan kaavoittamalla/infraamaalla asuinalueita alueille,missä se on järkevää toteuttaa n. 50km max. keskuksesta tms.
Nyt kasataan ihmisiä Pikku-Siwan lähistölle useaan kerrokseen??

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Sinisilmäinen Suomi ja tonnttikaupat

167 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Venäläisiä syrjitään Suomessa.

Kaksoiskansalainen ei pääse venäjällä armeijan palvelukseen, korkeimpiin virkoihin eikä muuallakaan, paitsi suomessa täm... Lue lisää...
veteraanin jälkeläin...

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla. 24.6. - 26.9.

Naapurit

26.9.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image