Kolumnit

Uusi Euroopan parlamentti aloittaa työnsä – tarkastaja avustaa lainsäätäjää

Kolumnit 7.6.2019 20:00
Hannu Takkula
KUVA: Van Soens Eve

Euroopan parlamenttiin (EP) on juuri valittu 751 edustajaa. Uudet parlamentin jäsenet eli mepit koontuvat ensimmäiseen täysistuntoon heinäkuussa ja varsinainen työ, lakien säätäminen, pääsee vauhtiin syksyllä.

Myös meillä EU:n ulkoisilla tarkastajilla on tärkeä rooli EU:n lainsäädäntötyössä. Havaitsin tämän jo silloin, kun itse toimin meppinä 13 vuotta. Erityisesti budjetin tarkastusvaliokunnassa saimme kuulla säännöllisesti Euroopan tilintarkastustuomioistuimen (ETT) kattavista tarkastuskertomuksista ja -havainnoista.

On kuitenkin pakko tunnustaa, että vasta nyt täällä Luxemburgissa olen havahtunut siihen, että ETT on yhä osittain käyttämätön tai ainakin alikäytetty voimavara. Tai kuten presidenttimme, Klaus-Heiner Lehne, on todennut: olemme piilossa oleva toimielin (hidden institution), emme mediahuomion keskiössä, emmekä kovinkaan monien tuntema.

EU:n perustamissopimus määrää, että Euroopan tilintarkastustuomioistuimen on avustettava Euroopan parlamenttia (ja neuvostoa) budjetin toimeenpanon valvonnassa. Roolitus on siis selvä. Kun Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat hyväksyneet budjetin, komissio vastaa sen toimeenpanosta. ETT puolestaan tarkastaa kaikki tuloja ja menoja koskevat tilit sekä antaa vuosikertomuksen, jossa on myös lausuma tilien luotettavuudesta ja maksujen laillisuudesta. Lisäksi ETT antaa Euroopan parlamentille lukuisia tarkastuskertomuksia EU-ohjelmien toiminnasta eri sektoreilla. Näiden kertomusten pohjalta Euroopan parlamentti sitten päättää, voidaanko komissiolle myöntää vastuuvapaus vaiko ei.

Tämä vuosittainen vastuuvapausprosessi on vain yksi osa työstämme. Perustamissopimus toteaa myös, että meidän on avustettava lainsäätäjiä, siis Euroopan parlamenttia ja neuvostoa, antamalla lausuntoja uusista lakiesityksistä. Osa lausunnoista on pakollisia (kuten EU:n budjettilakiin ja tulojen keräämiseen liittyen) ja osa lainsäätäjien erillisestä pyynnöstä annettavia. Näille erikseen pyydettäville lausunnoille on ollut tilausta viime aikoina. Syynä on se, että kaikilla toimintasektoreilla uudistetaan lainsäädäntöä ja ohjelmia kaudelle 2021-27.

Minkälaisia neuvoja ja lausuntoja ulkoinen tarkastaja voi sitten antaa? Emme luonnollisestikaan ota kantaa siihen, kuinka paljon euroja johonkin alaan (kuten maatalous) tai ohjelmaan (kuten tutkimusohjelma) tulisi kohdentaa. Tai kuinka suureen budjettiin ylipäätään EU:n tulisi sitoutua. Sen sijaan annamme neuvoja siitä, miten EU:n budjetin varainhoitoa, avoimuutta ja tilivelvollisuutta voidaan parantaa.

Esimerkiksi kauden 2021-27 koheesiopolitiikkaa koskevassa lausunnossamme on 58 konkreettista esitystä varainhoidon parantamiseksi. Tässä kaksi esimerkkiä: tuloa kerryttävissä projekteissa EU:n tukea tulisi rajoittaa ja suurissa hankkeissa tulisi olla kustannus-hyöty-analyysi sekä komission arvio aina mukana.

Uuden maatalouspolitiikan osalta korostimme lausunnossamme muun muassa sitä, että komissio ei ole arvioinut kaikkien osa-alueiden tarpeita kunnollisen näytön pohjalta. Totesimme myös, että uuden politiikan olisi kannustettava paremmin tuloksellisuuteen ja sisällettävä enemmän tavoitteita, jotka kytkeytyvät selkeästi tuotoksiin, tuloksiin ja vaikutuksiin.

Uuden tutkimuspolitiikan osalta pääviestimme oli hallinnollisen taakan keventäminen. Ehdotimme yksinkertaistettujen kustannusilmoitusten laajempaa käyttöä pk-yritysten ja ensikertalaisten houkuttelemiseksi mukaan ohjelmiin. Esitimme myös, että komission korkealuokkaiseksi arvioimat, mutta ilman rahoitusta jääneet tutkimushankkeet, voitaisiin rahoittaa muista ohjelmista ilman uutta valintamenettelyä.

Itse olin vastuussa lausunnostamme, jossa neuvoimme lainsäätäjiä EU:n uudesta naapuruus- ja kehitysapuohjelmasta. Lausunnossa nostimme esille muun muassa sen, että tasa-arvokysymykset tai ilmastonmuutos eivät sisälly ohjelman erityistavoitteisiin. Huomautimme myös, että tuloksellisuuskytkös tulisi ulottaa (luonnollisestikin) kaikkiin edunsaajamaihin, ei vain EU:n naapuruusmaihin.

Olemme siis EU-lainsäätäjien tukena. Lausunnoissamme esitetyt arviot eivät perustu mutu-tuntumaan. Lähtökohtana on se, mitä olemme aikaisemmissa tarkastuksissamme havainneet. Näiden havaintojemme pohjalta arvioimme, sisältääkö komission lakiesitykset riskejä terveen taloudenpidon, avoimuuden tai tilivastuun näkökulmasta. Tai onko komission esityksessä vielä parantamisen varaa, ulottaa esimerkiksi muualla havaittuja hyviä käytäntöjä myös EU-ohjelmiin.

Entisenä lainsäätäjänä ei ole vaikea tunnustaa, että liian usein kiireinen parlamenttityö jättää ulkoisen riippumattoman tarkastajan lausunnot liian vähälle huomiolle. Nyt on uusilla mepeillä hyvä tilaisuus korjata asia.

Hannu Takkula on Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsen.

MAINOS

Kommentoi

Uutisvirta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Metsäpalovaroitus on voimassa maan etelä- ja keskiosassa sekä Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa lukuun ottamatta Pudasjärven, Taivalkosken ja Kuusamon kuntia.

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Miksi Suomella menee niin kuin menee?

Suomella menee ihan hyvin ja suomalaiset ovat myös hyvin arvostettuja ihmisiä maailmalla. Osa aloittajan mainitsemista ... Lue lisää...
stranger

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

20.6.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image