Kolumnit

Uskonnon opetukselle on edelleen tarvetta koulussa

Kolumnit 8.2.2020 12:00
Tytti Isohookana-Asunmaa

Kirkko on ollut Suomessa koululaitoksen rinnalla tehokas kansallisen eheyden rakentaja ja ylläpitäjä. Vasta 1960-luvulla kansankirkon asema alkoi heikentyä, ja samalla yhtenäiskulttuuri murtui. Siirryttiin moniarvoiseen yhteiskuntaan. Tuolloin nousi myös ensimmäistä kertaa uskonnon opetuksen asema peruskoulussa julkiseen keskusteluun. Joukko kulttuurivaikuttajia esitti eduskunnalle 1967 vetoomuksen, että peruskoulun oppiaineisiin ei sisällytettäisi pakollisena tunnustuksellista uskonnon opetusta. Ruotsissa oli juuri siirrytty kristinopista uskontotietoon.

Tytti Isohookana-Asunmaa on valtiotieteen tohtori, Oulun yliopiston dosentti. KUVA: Jukka Leinonen

Tunnustuksellinen uskonto tuli kuitenkin peruskoulun pakolliseksi oppiaineeksi. Tuolloin vielä 90 prosenttia väestöstä kuului kirkkoon. Kirkkoon kuulumattomille opetettiin uskontojen historiaa ja etiikkaa, myöhemmin elämänkatsomustietoa.

Peruskoulun syntyajoista lähtien on uskonnon opetus aika ajoin noussut keskusteluun, jonka tuloksena onkin tunnustuksellisesta uskonnon opetuksesta siirrytty oman uskonnon opetukseen. Ei ole yllätys, että uskonnon asemasta halutaan jälleen käydä keskustelua, sillä uudistettu uskonnon opetuksen opetussuunnitelma on hieman sekava mutta antaa opettajalle paljon valtaa. Uskonnon opetuksen nouseminen julkisen keskustelun puheenaiheeksi saattaa johtua nyt siitäkin, että Marinin punavihreän hallituksen voisi olettaa olevan myötämielinen lain muutokselle.

Uskonnon opetuksen perusteluja on syytä aika ajoin miettiä senkin vuoksi, että ihmisten historiantuntemus on ohentunut ja ohentuu koko ajan. Nykyihmisille pitää kyetä vastaamaan, miksi oman uskonnon opetus on perusteltua, miksi eri uskontojen perusteista on jokaisen hyvä tietää jotakin. Uskonto on äärimmäisen yksityinen asia.

Vaikka kirkkoon kuuluminen on vähentynyt, kuitenkin selvä enemmistö suomalaisista kuuluu yhä johonkin luterilaiseen seurakuntaan. Kristillinen arvopohja on juurtunut syvälle kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Rippikoulu on säilyttänyt suosionsa nuorten keskuudessa maallistumisesta huolimatta.

On myös paikallaan kerrata historiaa. Olemme Euroopan unionin jäseniä. Puolustamme eurooppalaisia arvoja.

Mitä eurooppalaisuus on? Mistä eurooppalaisuus on syntynyt? Eurooppalaisilla on ainakin kolme kaikille yhteistä peruspilaria.

Eurooppalaisuus nousee ensinnäkin antiikin kreikkalaisesta perinnöstä. Pienissä yhteisöissä opittiin demokratian pelisäännöt, olkoonkin niin, että naiset ja orjat olivat demokratian ulkopuolella. Joka tapauksessa yhteisön asukkaat olivat kansalaisia, eivät kenenkään alamaisia, kuten oli idän kulttuureissa. He osallistuivat tasavertaisina päätöksentekoon, samoin tekivät germaanien vapaat miehet.

Antiikin Kreikassa harjoitettiin myös kriittistä ajattelua. Elämän tarkoituksen pohdinta, hyvän ja pahan erottaminen, hengen ja aineen keskinäisen suhteen määrittäminen muodostui länsimaiseksi humaanisuudeksi.

Roomalaiset antoivat Euroopalle kestävän oikeuskäsityksen, joka elää edelleen kaikkialla Euroopassa. Sen rikas ja monimuotoinen järjestelmä muodostaa suojan yksityiselle ihmiselle ja turvaa hänelle kaikkein tärkeimmän – henkilökohtaisen vapauden. Antiikin Roomasta Eurooppa sai oikeuskäsityksen: totuuteen pääseminen edellyttää kaikkien osapuolten kuuntelemista.

Juudeasta levisi Eurooppaan kristinusko. Rooma antoi sille kielen. Rakasta lähimmäistä niin kuin itseäsi, puhutti jokaista, viimeistä syrjään jäänyttä myöten.

Kristinusko onkin myöhemmin pitänyt Eurooppaa koossa, vaikka se on myös repinyt sitä kipeästi. Kristinusko yhtenäisti moraalin Euroopassa ja vaati ihmistä myös itse tutkimaan motiivinsa ja tarkastelemaan itseään sisältä käsin. Eurooppalainen ihminen kasvoi uteliaaksi, uutta etsiväksi, kriittiseksi.

Muutamat valtiot kuten Puola ja Irlanti olisivat halunneet liittää Euroopan unionin peruskirjaan maininnan kristinuskosta. Tämä ei onnistunut. Unioni on vahvasti maallinen yhteisö.

Uskonnon ennustetaan kuitenkin yhä olevan tulevaisuudessa ihmisiä suuresti kiinnostava aihealue. Kaikesta edistyksestä huolimatta moderni ihminen tuntee kaipuuta henkisyyteen. Ja kristinuskon perussanoma, lähimmäisenrakkaus, heikoimmista huolehtiminen, suvaitsevaisuus, erilaisuuden kunnioitus ovat edelleen osa eurooppalaisuuden ydintä demokratian ja roomalaisen oikeuskäsityksen ohessa.

Tätä taustaa vasten uskonnon opetukselle on tarvetta. Sen tulisi sisältää enemmän yhdistäviä tekijöitä kuin erottavia. Kirkkoon ja uskonnollisiin yhteisöihin kuulumattomien on hyvä tunnistaa suomalaiseen yhteiskuntaan kuuluvia ja eurooppalaisen enemmistön hyväksymiä kristillisiä kulttuuripiirteitä.

Jokaisen oma uskontokunta huolehtii varmasti uskonsa opetuksesta.

Tytti Isohookana-Asunmaa on valtiotieteen tohtori, Oulun yliopiston dosentti.

Kommentoi

Uskonnon opetus on säilytettävä. Sitä ei pidä yhdistää elämänkatsomus oppiaineeseen. Kirjoitus oli hyvä.

Ev. lutherilaisen kirkon jäsenmäärän jatkuva väheneminen huolestuttaa minua. Julkinen sana uutisoi näyttävästi silloin kun tavallista enemmän ihmisiä eroaa samaan aikaan. Näin se ikäänkuin mainostaa asiaa ja ehkä rohkaisee muitakin tekemään samoin.

Kirkosta eroaminen on tehty helpoksi. Suurempi harkinta ennen eroamisen toteutumista olisi tarpeen. Miten se voitaisiin tehdä ? Jos rahallinen yllyke eroamiseen poistuisi jotenkin, pysyisi kirkossa enemmän ihmisiä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

syntynyt erillisluvilla kristillisiä kouluja usealle paikkakunnalle, mm. Ouluun. Mikähän lienee näiden koulujen tarve ja tavoite suhteessa tavalliseen peruskouluun. Oulun ko. oppilaitos hakee paikkaansa ja suunnittelee noin 500 oppilaan opetusahjoa Toppilansaareen pienehkölle alle 2 ha:n tontille. Eikö tuollainen koulu tulisi sijaita lähempänä keskustaa, kuten kirkotkin ovat keskellä kylää? Koulun saavutettavuus eri suunnista olisi silloin parempi. Onko huomioitu laskeva oppilasmäärä kaupungissa?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Olen samaa mieltä, että "Jokaisen oma uskontokunta huolehtii varmasti uskonsa opetuksesta.".

Olisi todella hyvä juuri näin ja omilla rahoillaan ja omalla ajallaan.
Uskovaisten perheiden lapset voisivat opiskella uskontoa koulupäivän jälkeen, viikonloppuisin tai vaikka koulujen loma-aikoina. Jos asia olisi oikeasti tärkeä ja rakas, niin ei pitäisi olla mitään ongelmia halukkailla osallistua.

Historiaa voi opiskella historiantunnilla, ei siihen tarvita mitään satukirjaa lähi-idästä.
Etiikkaa tai vaikka ihan käytöstapoja voi opiskella muutenkin. Siihen ei ristinuskoa tarvita.

Toki esimerkiksi historian oppitunneilla voidaan käsitellä miten ristinuskoa vietiin eurooppaan ja maailmaan miekan avulla ja mitkä uskonnot sieltä korvattiin tällä ristinuskolla.
Valtarakenteita piti rakentaa ja siihen aikaan ei ollut parempaa kuin kehitellä tuo uskonto, millä sai väestön kuriin ja nuhteeseen ja maksamaan kiltisti veronsa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Koulun uskonnonopetukseen ei ole pakko osallistua, jos ei kuulu kirkkoon. Mitkä uskonnot Euroopassa korvattiin kristinuskolla? Tutustupa aiheeseen ensin ja kirjoittele löpinöitä sitten, kiitos.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Voiko enempää olla taantumuksellinen, kuin kolumin kirjoittelija. Eroan kirosta heti.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

1.4.
Oulun kaupunki myy Hietasaaren huvilat huutokaupalla – viiden myynnissä olevan huvilan kunto vaihtelee täysin remontoidusta romahdusvaarassa olevaan Tilaajille
1.4.
Yle: Sairaalat saivat varmuusvarastoista jopa kahdeksan vuotta sitten vanhentuneita hengityssuojaimia
1.4.
Uefa siirsi kaikki kesäkuun jalkapallomaaottelut – tanskalaistiedon mukaan naisten EM-kisat lykätty vuodella
1.4.
Oululainen Tinja-Riikka Korpela on päässyt Evertonin maalivahtina aistimaan englantilaisten intohimoa jalkapalloa kohtaan: "Se on henki ja elämä" Tilaajille
1.4.
Toukokuun tornien taisto peruttiin koronavirusepidemian vuoksi
1.4.
Vientikiellot iskevät omaan nilkkaan viennistä riippuvissa maissa – "Rajoituksia voi jäädä päälle, kun kriisi on ohi"
1.4.
Korona työllistää myös tulkkeja, kun hallituksen tiedotustilaisuudet tulkataan suorana viittomakielle – intensiivinen simultaanitulkkaus vaatii kokemusta: "Työ on kuormittavaa ja tilaisuudet sisältävät tärkeitä asioita" Tilaajille

Etusivulla nyt

Mainos

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli on aamulla huono Satakunnan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Pirkanmaan, Keski-Suomen ja Etelä-Savon maakunnissa lumi- tai räntäsateen vuoksi.
Ajokeli muuttuu huonoksi iltayöllä Satakunnan, Pirkanmaan, Keski-Suomen, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa sekä Pohjois-Pohjanmaan eteläosassa lumi- tai räntäsateen vuoksi.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

En ymmärrä yrittäjien "ahdinkoa"

277 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Tietämättömien piensijoittajien osakehölmöilyt

HEP \o/ Täällä yksi ymmärtämätön. Minä en oikeasti tiedä, mitä salkkuni yrityksille tapahtuu tulevaisuudessa. En edes ... Lue lisää...
Pannarimies

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jarin piirrokset arkistossa.

Naapurit

2.4.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu


Pohjoisen kattavimmat mediatilat ja monipuoliset markkinoinnin palvelut printtiin ja digiin.

Kaleva Media B2B asiakasratkaisut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityksille


stats-image