Kolumnit

Ukrainan kriisi ei ratkea toi­vea­jat­te­lul­la

Kolumnit 1.4.2016 12:00
Kristi Raik

Vietin pääsiäisen alla viikon Kiovassa luennoimassa ja tekemässä tutkimusta. Talvesta heräävä kaupunki oli rauhallinen ja alakuloinen. Ihmisten päällimmäisenä huolena oli yhä vain rehottava korruptio ja parissa vuodessa rajusti laskenut elintaso.

Ja sitten vielä sota, jonka pikaiseen loppumiseen ei taida Ukrainassa uskoa kukaan. Kaikkeen tottuu, ainakin päällisin puolin. Kiovassa ei huomaa olevansa sotaa käyvän maan pääkaupungissa. Matkaa Venäjän tukemien separatistien hallitsemaan Donetskiin on yli 700 kilometriä. Kaduilla ei näy aseistettuja miehiä läheskään siinä määrin kuin Brysselissä, jossa jo ennen hiljattaisia terrori-iskuja huoli arjen turvallisuudesta oli näkyvästi läsnä.

Sodasta muistuttaa kuitenkin kasvava kuvagalleria kaatuneista sotilaista Kiovan keskustassa. Pitämäni kurssin aikana yksi opiskelijoista sai viestin kaverinsa kuolemasta konfliktialueella. YK:n mukaan viimeisen kolmen kuukauden aikana taisteluissa kuoli 69 ihmistä.


Läntinen puhe tulitauosta on lähinnä toiveajattelua. Monissa EU-maissa on vahvaa halua purkaa Venäjän-vastaisia pakotteita. Venäjä puolestaan tekee työtä EU-rintaman hajottamiseksi. Suomen kokema painostus itärajan yli tulevien pakolaisten muodossa sopii tähän kuvaan. Suomi taipui kahdenvälisten suhteiden vahvistamiseen, mutta yrittää samalla pitää kiinni EU:n yhtenäisyydestä. Tämä vaatii epämukavaa tasapainottelua ahtaalla polulla.

Länsi painostaa Ukrainaa etenemään Minskin rauhansuunnitelman toteutuksessa. Suunnitelmaan sisältyy Ukrainan perustuslain uudistus, jonka pohjalta itäisille konfliktialueille annettaisiin erityisasema. Lisäksi länsi on yrittänyt edistää paikallisvaalien järjestämistä separatistialueilla niin ikään Minskin sopimuksen mukaisesti.

Toistaiseksi ei ole kuitenkaan riittävästi merkkejä siitä, että Venäjä hoitaisi oman osuutensa Minskin sopimuksen toimeenpanosta – muun muassa sotilaidensa ja aseistuksensa vetämisen pois Ukrainasta ja maiden välisen rajan palauttamisen Ukrainan valvontaan. Konfliktialueilla ei ole nyt edellytyksiä vapaiden vaalien järjestämiselle. Turvallisuustilanne on liian heikko, ja kansainvälisten tarkkailijoiden pääsyä alueelle rajoitetaan.

Ukrainan yksipuolinen Minskin sopimuksen toimeenpano ei voi tuoda kestävää ratkaisua konfliktiin. Mikäli Ukraina hyväksyisi konfliktialueiden erityisaseman ja paikallisvaalit ilman, että toinen osapuoli hoitaa omat sitoumuksensa, Ukrainan suvereenisuus olisi vaarassa murentua pysyvästi. Vaarana on, että Venäjän kontrolloima paikallishallinto saavuttaisi perustuslaillisen erityisaseman osana Ukrainan poliittista järjestelmää. Näin Venäjä saavuttaisi keskeisen tavoitteensa: pysyvän vaikutuskanavan Ukrainan päätöksentekoon. Voimankäyttö palkittaisiin. Muun muassa ETYJ:n ympärille luodut Euroopan turvallisuusrakenteet voitaisiin lopullisesti haudata.

Tästä huolimatta Ukrainan haluttomuus edetä Minskin sopimuksen toimeenpanon kanssa on ruokkinut EU:n piirissä väitettä, jonka mukaan Ukraina ja Venäjä ovat yhtä lailla syypäitä siihen, ettei rauhanprosessi edisty. Tämä puolestaan antaa syyn puhua pakotteiden purkamisesta. EU:n on määrä päättää Venäjän vastaisten pakotteiden jatkosta kesäkuussa, joten keskustelu aiheesta on keräämässä vauhtia.


Uudistusten takkuilu Ukrainassa syö lännen intoa tukea maata. Turhautuminen kasvaa sekä kansan että uudistusmielisten virkamiesten keskuudessa. Talousministeri Aivaras Abromavičius erosi virastaan helmikuussa, mikä käynnisti yhä jatkuvan hallituskriisin.

Myönteisiäkin askelia otetaan. Tällä viikolla Ukrainan parlamentti erotti vihdoin virasta pääsyyttäjän, jota pidettiin keskeisenä esteenä korruptiosyytösten tutkinnan etenemiselle. Ukrainassa oikeutta on voinut vuosikausia ostaa rahalla.

Oikeuslaitoksen uudistaminen ja korruption kitkeminen ovat ehtona Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n ja EU:n taloudellisen tuen jatkumiselle. Kansainvälisen yhteisön velvollisuus puolustaa Ukrainan suvereenisuutta ja alueellista koskemattomuutta ovat asia erikseen – ainakin periaatteessa. Käytännössä on kuitenkin niin, että lännen valmius tukea Ukrainaa Venäjän voimankäyttöä vastaan heikkenee entisestään, jos maan johdon ei katsota sitoutuvan tosissaan uudistuksiin.

Vallankumouksia seuraa yleensä pettymyksen ja turhautumisen vaihe. Järjestelmänmuutos ei ole helppoa eikä nopeaa. Ukrainassa on nyt kulunut yli kaksi vuotta helmikuun 2014 vallanvaihdoksesta. Baltian maat kävivät läpi vastaavan vaiheen 1990-luvun alkupuolella. Viron pääministerinä vuosina 1992-1994 toiminut Mart Laar kuvaa Virossa viime vuonna ilmestyneessä muistelmakirjassaan Pööre sen kauden rajuja uudistuksia ja tyytymättömyyden aaltoa kansan parissa. Virolla pysyi suunta kirkkaana, ja maan johdossa oli ihmisiä, jotka asettivat kansallisen edun henkilökohtaisen hyödyn tavoittelun edelle. Sellaisista on tänä päivänä pulaa sekä Ukrainassa että muualla Euroopassa.


Kirjoittaja Kristi Raik on vanhempi tutkija Ulkopoliittisessa instituutissa.

Tiedätkö aiheesta enemmän?
Lähetä vinkki, kuva tai video!
13222
MAINOS

Kommentoi

Olisivat nyt tyytyväisiä Ukrainassa kun siellä on lännen ja usan haluama johto maassa. Järjestivät yhdessä maahan kaaoksen että saivat vaihdettua. Krimi on ja pysyy ikuisesti Venäjässä koska se on Krimin kansan tahto. Näin asian pitää ollakin. Vertauksen vuoksi voisi sanoa että kukaan EI tallo Suomen kansan tahdon päälle. Mitä Suomessa äänestetään se myös pitää.
Esimerkkinä tulevaisuudesta voisi olla nato. Suurin osa Suomen kansaa ei halua Suomea natoon. Rähinät ovat suuret jos joku uskaltaa yrittää tehdä kansan tahdon vastaisesti. Nato on myrkkyä maallemme .Suomen kansa tietää mitä on ollut kun vanhempamme ovat rakentaneet maamme uudestaan sodan jälkeen. Nato merkitsee sotaa ja maamme tuhoa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Krimin venäläisväestöä jallitettiin katteettomilla lupauksilla tukemaan Krimin irrottamista Ukrainasta, josta se oli taloudellisesti riippuvainen. Krimin pääelinkeino oli matkailu ja matkailijat pääosin Ukrainasta.

Nyt krimiläiset elävät täysin Venäjältä pumpattavan rahavirtojen varassa. Entä sitten, kun Venäjältä loppuu rahat? Jo nyt Venäjällä esiintyy tyytymättömyyttä rahojen pumppaamiseen Itä-Ukrainaan, Krimille, Syyriaan, Transnistriaan, Etelä-Ossetiaan ja ties minne hevon kuuseen, kun samaan aikaan Venäjällä kansan elintaso laskee jyrkästi.

Krimillä ei ole tulevaisuutta osana Venäjää, koska Venäjä ei pysty Krimiä elättämään ikuisesti. Kansa nousee siellä kapinaan heti kun rahantulo Venäjältä loppuu.

Suomen kohdalla on päivänselvää se, että enemmistö haluaa Natoon sinä päivänä kun Ruotsi ilmoittaa liittyvänsä Natoon. Tällainen käänne on siellä jo näkyvissä kun ainoa jäsenyyttä vastustavan puolueen (SDP) kannatus on galluppien mukaan siellä jo romahtanut. Jäsenyyshakemus jätettäneen pian seuraavien vaalien jälkeen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Surullista kuultavaa, kun se korruptio siellä rehottaa edelleenkin. Kovasti se rehotti jo entisen, Venäjän järjestämällä helikopterilla verilöylyn jälkeen karkuun lähteneen presidentinkin aikoinakin, kun hänen kerrotaan vieneen maasta jopa kymmeniä miljardeja. Lohduton on Ukrainan tilanne, kun suuri osa kansasta haluaa länteen ja osa itäisestä alueesta haluaa olla osa Venäjää. Siellä Itä-Ukrainassa on nyt se "jäätynyt konflikti", joka on Venäjän taktiikkaa pitää alue "ei sodassa mutta ei rauhassakaan" ja valmiina tulevia ratkaisuja varten. Surullista on myöskin se, että Venäjä otti Krimin haltuunsa isolta, mutta heikolta maalta, vaikka tuo alue on ikiaikaiset ajat kuulunut Turkille ja ottomaaneille ja ennen muuta ollut tataarien kotimaa, mutta se menetettiin pari sataa vuotta sitten Venäjälle. Toisessa maailmansodassa Krim koki kovia, kun Neuvostoliitto pakkosiirsi tataareja ym. asukkaita kauas kotiseudultaan. Lohduttomalta näyttää Ukrainan tilanne, mutta siihen sillä on paljolti omaa syytään, kun se ei käyttänyt etsikkoaikaansa hyväkseen päästyään itsenäistymään NL:n romahdettua.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kun kirjoituksen on tehnyt UPI:n vanhempi tutkija Kristi Raik, ei odotukset tasapuoliselle kommentoinnille ole kovinkaan korkealla. Yllättävästi hän oli kuitenkin huomannut Poron ja hallituskavereiden korruption. Mutta Venäjähän se on siellä "kivi kengässa". Ja mikä pahinta, että länsikin alkaa jo huomata Ukrainan haluttomuuden tehtyjen sopimusten täytäntöönpanossa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

14:59
Poliisi on hankkinut uusia panssariajoneuvoja – Tällainen on "Hevi"
14:36
Tietokatko Suomen ja Saksan poliisin välillä johti raiskauksesta epäillyn miehen vapauttamiseen – "En pysty kertomaan sitä, mikä tähän väärinkäsitykseen johti"
14:32
Tältä näyttää poliisin uusi luotisuojattu ajoneuvo – vastaavia ei muualla Pohjoismaissa
14:25
Kaksi pohjoismaalaista naista löydettiin kuolleina vaellusreitillä Marokossa
13:28
Tähtitanssit käynnistyvät Oulussa tammikuussa – jatkossa Radisson Blun ravintola Toivossa tanssitaan kaksi kertaa kuukaudessa
13:11
Nuori nainen ei tiennyt olevansa raskaana ja synnytti käymälään – joutui vankilaan puoleksitoista vuodeksi El Salvadorissa
12:49
Kiihtelysvaaran kirkkopalolle ei löytynyt järjellistä motiivia –"Kyse on ollut päähänpistosta"
46
Muutama karanteenissa ollut sairastui tuhkarokkoon – Sairastuneet kieltäytyvät antamasta näytettä
43
Alikulku Auranmajan kupeeseen valmistunee kesäkuussa – yli puoli vuotta suunniteltua myöhemmin
35
Oulu pyörii ensi vuoden 1,3 miljardilla - kaupunginvaltuusto hyväksyi ensi vuodelle alijäämäisen talousarvion
29
Raportit: Venäjä sekaantui luultua laajemmin Yhdysvaltojen presidentinvaaleihin
24
Tuleeko Huutokauppakeisareista uusi jouluperinne? Uusinta neljän vuoden takaa osoittaa, että kaksi asiaa on Hirvaskankaalla muuttunut
23
Kysyimme: Palkansaajia hemmotellaan pitkillä pyhillä, autioituvatko työpaikat?
22
Facebook-kirjoituksista nousi kaplakka Limingassa – luottamushenkilöitä syytetään kunnan johtohenkilöihin kohdistuneesta epäasiallisesta kirjoittelusta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Osittainen varhennettu vanhuuseläke

Olen syntynyt 1971. Olen siis X-sukupolvea. Molemmiin puolin sukuani isovanhempani elivät pitkästi yli 90-vuotiaiksi. To... Lue lisää...
*****

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

18.12.

Fingerpori

18.12.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image