Kolumnit

Turkistarhaus voidaan lopettaa Suomessakin

Kolumnit 24.10.2017 12:39
Jyri Paretskoi

Suomi on maailman johtavia turkistuotantomaita. Täällä tuotetaan vuosittain liki neljä miljoonaa turkista, joista suurin osa menee vientiin. Suomen asema turkistarhauksen kärkimaana selittyy jokseenkin pitkällä historialla turkistuotantoeläinten kasvattamisessa ja turkisten erinomaisella laadulla mutta myös sillä tosiasialla, että lukuisissa muissa maissa turkistar- haus on nykyisin kiellettyä.

Tuskin kukaan kiistää turkistarhauksen epäeettisyyttä, siis sitä, että eläimiä kasvatetaan niiden lajityypillisiä ominaisuuksia vastaamattomissa olosuhteissa vain siksi, että niiltä saataisiin turkki ihmisten vaatteita koristamaan.

Turkistarhaus on kuitenkin muutakin kuin vain yksi moraalinen kysymys monien muiden joukossa. Turkistarhaus on alueellisesti, erityisesti Pohjanmaalla, merkittävä työllistäjä ja siten myös tärkeä veroeurojen kerryttäjä.


Turkiksia on
käytetty vaatteisiin ja asusteisiin tuhansia vuosia, koska ne suojaavat erinomaisesti pakkaselta ja viimalta.

Ihan yhtä hyvin turkikset toimivat nykyisinkin, mutta menneen ja nykyhetken erona on se, että ihmiset ovat oppineet valmistamaan suojaavia ja lämmittäviä vaatteita muillakin tavoilla kuin eläinten turkiksista. Ensin turkis oli välttämättömyys, sitten ylellisyys ja lopuksi ihmisen ahneuden, ajattelemattomuuden ja ylimielisyyden symboli, kun eläimiä alettiin tarhata niiden turkisten vuoksi.

Metsästämällä saatu turkis on arvokas. Tarhattu turkis on irvokas. Tämä ei kaipaa selittelyä, koska kaikki luontoa todella ymmärtävät, kunnioittavat ja arvostavat varmasti tietävät, mitä tarkoitan.

On varsin todennäköistä, että joidenkin ihmisten postiviinen suhtautuminen turkistarhaukseen selittyy nimenomaan sillä, että kyseessä on taloudellisesti merkittävä elinkeino monille yrittäjille ja heidän työntekijöilleen. Mikäli ei asetettaisi vastakkain taloudellisia kysymyksiä ja sitä, mikä on eettisesti oikein, on luultavaa, että yhä useampi kannattaisi turkistarhauksen täyskieltoa myös Suomessa.

Niin kuin monessa muussakin asiassa, myös turkistarhauksessa kaikkine hyvine ja huonoine puolineen on loppujen lopuksi kysymys rahasta. Kysyntä luo ja ylläpitää tarjontaa, kuten hyvin tiedetään. Tällä hetkellä turkistarhaus on laillinen elinkeino Suomessa, ja niin sitä myös tulee kohdella.

Jos lainsäädäntöön halutaan muutoksia, ei niitä saada aikaan hyökkäämällä turkistarhaajia ja heidän elinkeinoaan vastaan. Jos turkistarhaus halutaan lähitulevaisuudessa kieltää ja lopettaa Suomessa kokonaan, on myös turkistarhaajilla oltava oikeuksia. Heitä ei voi jättää tyhjän päälle ja noin vain vetäistä mattoa jalkojen alta ja viedä toimeentuloa.

On tehtävä kompromisseja ja päästävä yhteisymmärrykseen. Se on mahdollista.


Monissa maissa
turkistarhaus on joko kielletty laissa tai sitten luotu lainsäädännöllisesti niin tiukat puitteet eläinten hyvinvoinnille, että tuotanto on taloudellisesti mahdotonta.

Esimerkiksi Saksassa on tällä hetkellä meneillään viisivuotinen siirtymäkausi, jonka jälkeen turkistarhaus ei enää ole taloudellisesti kannattavaa.

Usein kuulee turkistarhausta puoltavan perusteen, että jos eläimiä ei tarhata Suomessa tarkan valvonnan alaisena, niitä kyllä tarhataan jossain muualla, missä eläinten hyvinvointiin ei kiinnitetä niin paljon huomiota kuin täällä.

Se on varmasti totta. Pienimmän pahan periaate onkin kieltämättä monessa tapauksessa toimiva, mutta jos vain on mahdollista valita edelläkävijän ja esimerkin näyttäjän osa, se kannattaa valita.

Vain siitä roolista käsin on mahdollista neuvoa ja vaikuttaa muihin. Olemalla osa ongelmaa se ei ole mahdollista.


Myös Suomessa
olisi toivottavaa saada aikaiseksi turkistarhauksen kieltävä laki riittävän siirtymäajan puitteissa. Turkistarhaajille on budjetoitava riittävän suuret luopumistuet, jotka kannustavat mahdollisimman nopeaan turkistuotannon lopettamiseen. Turkistuotanto loppuu, mikäli sen lopettaminen on taloudellisesti vähintään yhtä kannattavaa kuin sen jatkaminen.

Ennen kuin turkistarhaus lopulta kielletään Suomessa, on jokainen askel parempaan suuntaan askel parempaan suuntaan. Turkistarhauksessa, niin kuin millä tahansa muullakin alalla, on epäilemättä epäkohtia, joihin täytyy puuttua.

Vastuulliset toimijat eivät kiistä ongelmia vaan puuttuvat niihin ja pyrkivät parantamaan toimintaansa ja eläinten olosuhteita niin hyviksi kuin mahdollista.


Hollanti, joka
on Suomen ohella johtavia turkistuotantomaita, kieltää ja lopettaa turkistarhauksen kokonaan vuoteen 2024 mennessä.

Suomessa tuskin on mahdollista toimia näin nopealla aikataululla, mutta ehkäpä 2030-luvulla Suomessa ei enää ole yhtään turkistarhaa, eikä ketään, jota niiden puuttuminen harmittaisi.

Kirjoittaja Jyri Paretskoi on kirjailija Iisalmesta.

MAINOS

Kommentoi

Ymmärrän hyvin jos tarhaus antaa työpaikkoja, mutta se on täysin epäinhimillistä, eikä ihminen tarvitse turkiksia. Tämä on tullut tiensä päähän ja lopetettava mahdollisimman pian

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei lopu tarhaus suomesta 2030 ei 40 eikä 50-luvulla ja niissäkin maissa,joissa se on kielletty alkaa se uudestaan,kun ihmiset järkiintyvät siis järki voittaa tunteen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

tietenkin kaikki kannattava ja ei mitään tukia tarvitseva toimnta voidaan lopettaa suomessa, välittämättä vientituloista ja työllilstävyydstä, kun ideologia edellä mennään. turkistuotanto vain siirtysi sellsisiin maihin, joihin tuota ideologiaa ei voisi viedä ja suomi m enettäisi joka tapauksessa

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mikä ero on siinä jos turkiseläimiä tarhataan turkiksen tuottamiseksi tai jos kasvatetaan sikoja,kalkkunoita,nautaeläimiä ym. sen vuoksi että ne tapetaan ja lihat syödään. Monilta nyljetään myös nahka käyttöön. Onko nämä eläimet luontaisissa olosuhteissa villissä luonnossa ja karuissa olosuhteissa, nälissään etsimässä ruokaa talvisesta metsästä hirvien,susien ja kettujen seassa. Kyllähän tarhatulla ketulla on paljon helpompi elämä kuin villillä, päivittäinen ruokakin on taattua ja sairauksista huolehditaan.
Eläimiä on pidetty vankeudessa lähes koko ihmiskunnan olemassaolon ajan ja hyödynnetty ihmisen hyväksi monin eri tavoin.
On melkoisen naivia ottaa yksi eläinten kasvatusbisnes tikun nokkaan. Tuolle tielle jos lähdetään niin kaikkien eläinten kasvatuskielto pitäis tehdä tasapuolisuuden nimissä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ehdottomasti täytyisi päättäjillä olla tahtoa ja halua nähdä eläinten turhan, kivuliaan ja apaattisen elämän häkkiolosuhteissa. JA TEHDÄ ASIALLE JOTAIN.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Toivottavasti meidän turkisala pystyy myös tulevaisuudessakin työlistää ihmisiä maaseudulla. Kaikki ei pärjää kynällä...

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kiistää sen epäeettisyyden - on pakko tähän viheriöspämmiin hiukan vastata...

Tottakai kaikki tuotanto voidaan lopettaa mutta loppuu se asuminenkin Suomessa. Tietty loppuu päästötkin. Mutta mihin tienne vie?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

"Tuskin kukaan kiistää turkistarhauksen epäeettisyyttä,"
Minä kiistän. Minusta on eettisempää tehdä vaatteet luonnonmateriaalista eikä keinokuiduista. Ne kun hajoavat mikromuoveiksi. Lammas (villa) taasen on yhtä "eettistä" kuin kettu.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Turkiksien käyttäjiä tulee aina olemaan olemassa ja jos tarhaus Suomessa tai Euroopassa kokonaan lopetetaan niin toiminta vain siirtyy Aasiaan tai Venäjälle. Suomessa ja Euroopassa toiminnalle on sentään lakeja ja valvontaa, Aasian maissa tuskin eettistä tai laillista puolta valvottaisiin juuri lainkaan. Hienoahan se olisi mikäli toimintaa ei olisi lainkaan, mutta kun sitä varmasti tulee olemaan ja parempi lain kanssa Euroopassa kuin epäeettisesti muualla. Lisäksi tulee muistaa, että jokaisella on oikeus omaan leipäänsä vaikka turkiseläinten kasvattajana.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomessa tuotetaan vuosittain liki neljä miljoonaa turkista, joista suurin osa menee vientiin - mikä on aivan erinomainen asia, jota tietenkin täytyy tukea kaikin mahdollisin tavoin ainakin säilymään entisellään ja mielummin kasvuun tuomaan lisää vientituloja Suomeen parantamaan kansakuntamme talouden tilaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Turkistuottajien olisi nyt viimeistään selvitettävä tuotannon siirto mahdollisuudet Venäjän Karjalaan. Siellä ei ole samoja häiriötekijöitä kuin kotimaassa. Toisaalta jonkun verran euroja kuluisi viranomaisten voiteluun. Mutta se on pieni haitta verrattuna kotimaiseen ilkivaltaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Millä tavoin turkiseläimien häkissä kasvattaminen on epäeettisempää kuin kanojen kasvattaminen? Ei kanojenkaan luontainen elinympäristö ole häkki tai lehmille navetta tai sioille sikala.
En vaan ymmärrä millään. Olisiko parempi, että esim ketusta käytettäisiin turkin lisäksi lihakin/luutkin. Tulisiko tarhauksesta vähempi epäeettistä?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Olet oikeilla jäljillä: Kanojen olo-suhteet (tyypillisesti) eivät ole sen parempia kuin tarhattujen kettujen. Ja tästä syystä kanojen oloihin kyllä kiinnitetään alati enemmän huomiota, niin eläinten oikeuksien puolustajien, MTK:n/poliitikkojen että itse tuottajien toimesta.

Hieman eettisemmäksi kanojen kasvatuksen tekee se seikka, että ihminen tarvitsee elääkseen ruokaa, kun taas turkis on ylellisyystuote (paitsi Siperiassa missä ei ilman pärjää..).

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Totta. Itse ostan ainoastaan vapaankanan munia ja vapaanpossun lihaa sekä maidon tarkistan, ettei tule parsinnavetasta. Kyseiset eläimet ovat saaneet elää niin lajityypillisesti kuin mahdollista.

Mitä kettutarhaukseen tulee, kettu on hyvin viisas eläin, joka on tullut tarhaukseen kelpaamattomaksi eettisestä näkökulmasta katsottuna jo silloin, kun tautien vuoksi häkkeihin tuli verkkopohja. On myös näyttöä siitä, että tarhaketut kärsivät virikkeiden puutteesta ja häkit ovat kohtuuttoman pienet. Mitä taas tulee tuon laillistetun eläinrääkkäyksen taloudelliseen puoleen, toki se tuo paljon vientituloja ja verorahaa. Laitetaan ihmiskauppakin lailliseksi, se tuo varmasti myös verotuloja ja työpaikkoja.
Jotkin asiat nyt vain ovat väärin, vaikka työllistäisivät kuinka paljon tahansa!

Nyt kun ihmishenki ei ole enää kiinni turkiksesta, alkaa toiminnan eettisyys nousta tapeetille.

Ei turkis alalla ole minkäänlaista tulevaisuutta. Mahdottomin ajatus on, että se takaisin tulee!

Keinotekoisten turkisten raaka-aineet kehittyvät yhä ympäristöystävällisemmiksi. Eikä turkiksen eettisyyttä ja ympäristöhyötyä voi vertailla tasapainoisina syinä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

7:14
Urkujen soittaminen ei katso ikää – oululainen Emilia Soranta vetää pilottiprojektia, jossa hän opettaa urkujen soittoa lapsille
7:00
Juha Itkonen tapaa artisteja uudessa ohjelmassa: "Omalta osaltani rocktähteys jäi haaveeksi, mutta niin oli hyvä"
7:00
Teknologia-ala kaipaa naisia, mutta tyttöjen kiinnostus lopahtaa jo yläkoulussa – teknologiateollisuus kertoo, miten naisten osuus alalla saadaan nousuun
7:00
Päivän leffapoiminnat: Tohtori Douglasin elämä järkkyy, kun tytär kidnapataan
7:00
Kuka vain voi ostaa yksityishenkilöiden tuottamia elämyksiä Airbnb-sivuston kautta – kenelle kuuluu vastuu, jos matkailijalle sattuu jotain? Tilaajille
6:34
Ruoka-avun jakajien käytännöt taustojen kyselemisestä vaihtelevat Oulussa: "Jos hakee seitsemänä päivänä viikossa kassillisen, voimme kysyä, onko tarve todellinen"
6:00
Oulu muuttuu ja kaupunkiin tulee uusia maamerkkejä – Pikisaaressa katseen vangitsee entinen konepajan konttorirakennus: "Tuo tarvitsisi maalia pintaansa, vaikka on se kyllä hieno" Tilaajille

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli on aluksi paikoin huono Uudenmaan, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa tienpintojen jäätymisen vuoksi.
Ajokeli muuttuu huonoksi yöllä Kainuun maakunnassa sekä Pudasjärven, Taivalkoskosken ja Kuusamon kunnissa lumi- tai räntäsateen vuoksi.

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

takuueläke

Takuueläke on heille joita ei työnteko ole huvittanut.Vapaa matkustajia kyllä riittää. Lue lisää...
Löpö

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.

Naapurit

15.10.

Fingerpori

15.10.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan kokonaistavoittavuus on 86 % Oulun markkina-alueen kuluttajista viikossa.

Kaleva Media Yrityspalvelut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityspalvelut/


stats-image