Kolumnit

Tunteiden tasolla tulevaisuus on lupauksiaan laimeampi

Kolumnit 9.7.2019 20:00
Jouni-Matti Kuukkanen

Olen elänyt tulevaisuudessa suuren osan elämääni. Koululaisena odottelin yleensä joululoman tai kesäloman alkua. Urheilijana suurta voittoa, mieluiten olympiavoittoa, saapuvaksi. Lukiolaisena koko koulunkäynnistä vapautumista. Yliopistossa mahdollisuutta päästä tekemään tutkimusta omista lähtökohdista. Suomessa asuessani ulkomaille ja mahdollisimman suureen metropoliin pääsyä. Ulkomailla ollessani paluumuuttoa. Listaa olisi helppo jatkaa.

Tulevaisuussuuntautuneessa elämässä tunne ohjaa ja asettaa tulevaisuudelle odotusarvon. Se, mitä ei ole tässä ja nyt, tuntuu puutteena. Kyse ei ole perimiltään jostain asiasta, jonka odottaa toteutuvan, vaan oletuksesta, että tuleva poistaa puutteen; tuo tilalle tyydytyksen. Koululaiselle loma ei merkitse päivämäärää kesäkuun alussa, vaan mahdollisuutta olla tekemättä epämieluisia asioita, ja paneutua vain itselle mieluisiin askareisiin.

Mitä lähemmäksi tulevaisuus ja odotettu saapuu, niin sen laimeammaksi tunne käy. Kyllä kauan odotettu usein tyydyttää, mutta ei verrannollisesti suurellisiin odotusarvoihin. Kun urheilijoilta kysytään suuren voiton äärellä, että miltä nyt tuntuu, monet vastaavat, että ”en ole vielä oikein ymmärtänyt, mitä tulikaan saavutetuksi”. Oletan tämän johtuvan unelman ja toteutuneen välisestä epäsuhdasta. Suuresti odotettu arkistuu toteutuessaan.

Sama mekanismi näyttää vaikuttavan sekä yksilöllisellä että yhteiskunnallisella tasolla. Utopia-ajattelu on yhteiskunnan tulevaisuuteen suuntautunutta tunnevoittoista odotusta paremmasta maailmasta. Parhaat puhujat ja vaikutusvaltaisimmat poliitikot maalailevat kuvia aurinkoisesta huomisesta. Barack Obama puhui toivosta uskottavasti, mutta vain ani harvalle toivo tuntui yhtä voimakkaana hänen presidenttikaudellaan. Yleisenä vaikutelmana oli sen sijaan pettymys, mikä ei kuitenkaan tarkoita välttämättä vesitettyjä lupauksia, vaan vesittynyttä tunnetta.

Koska myös yhteiskunnallisissa visioissa on kyse tunteesta, lupausten lunastaminen on käytännössä mahdotonta. Näissä lupauksissa ei puhuta indeksikorotusta tai opintorahan parin euron nostosta, vaan sellaisesta pitkäkestoisesta hurmoksesta, jonka jotkut saavat television äärellä Suomen voitettua jääkiekon maailmanmestaruuden.

Kaksisataa vuotta sitten lupaus kahdeksan tunnin työpäivästä ja palkallisesta lomasta, työttömyyskorvauksesta, maksuttomasta kouluopetuksesta ja (lähes) ilmaisesta terveydenhuollosta olisi varmaan tuntunut unelmalta. Ja ajatus, että kaikilla olisi sähkö, pesukone, astianpesukone kotona sekä tietokone taskussa, olisi todennäköisesti tuntunut sata vuotta sitten täydellisen helpon elämän kuvaukselta. Tänä päivänä harva tuntee jatkuvaa onnen tunnetta näistä asioista.

Tulevaisuutta tarkastellaan nykyisin paljon kahden ison käsitteen, ympäristön ja kansakunnan, kautta. Erona varhaisempaa tulevaisuussuuntautuneeseen ajatteluun on se, että nyt pyritään joko juoksemaan paikallaan tai jopa kulkemaan taaksepäin. Tavoitteena on luisumisen välttäminen huonompaan, ympäristökriisien todellisuuteen. Oman ja muiden onnen tiellä on ahdistus huonosta, ja jopa katastrofaalisesta, tulevaisuudesta.

Toisaalta utooppinen tulevaisuus löytyy joillekin menneestä nostalgian kautta. Perinteinen utopia-ajattelu olettaa, että kaikki tulee olemaan hyvin joskus tulevaisuudessa. Menneisyyteen kohdistuva haaveilu lupaa saman asian käänteisesti: ennen kaikki oli hyvin, ja ainakin paremmin kuin nyt. Monet populistijohtajat vihjailevatkin, että vain menetetyn kontrollin tarmokas takaisin ottaminen ja paluu eilisen yhtenäiskulttuuriin poistaa tummat pilvet taivaalta.

Kolme vuosikymmentä sitten puhuttiin historian ja utopia-ajattelun loppumisesta, kun oletettiin, että kaikki yhteiskunnat saavuttavat saman tilan eli liberaali-demokraattisen yhteiskuntajärjestyksen vähitellen. Oletus, että olemme saapuneet yhteiskunnallisen kehityksen päätepisteeseen, vaikutti esittämishetkellä historiallisesti naivilta, ja onkin osoittautunut vääräksi. Silti ajatuksessa, että onni ei ole joissain kaukaisessa tulevaisuudessa, tai menneisyydessä, on puolensa: se pakottaa kiinnittämään huomion nykypäivään täydellisen tulevaisuuden sijaan.

On tietysti olemassa todellisia itselle ulkopuolisia hyvän elämän esteitä, jotka poistuvat ehkä vasta joskus tulevaisuudessa. Emme voi myöskään luopua tulevaisuussuuntautuneesta edistyksen ideasta menettämättä toivoa.

Parasta on silti totuttautua ajatukseen, että tulevaisuus on lupaustaan laimeampi. Siirtyminen ikuisesta kesälomaa odottavasta koululaisesta elämään nykyisyydessä voi olla kova paikka, sillä silloin paremman elämän tavoittelua ei voi ulkoistaa tulevaisuudelle tai muille etäisille tekijöille. Onnea estävät seikat saattavat olla pieniä korjattavia asioita tässä ja nyt.

Jouni-Matti Kuukkanen on filosofian professori Tieteiden ja aatteiden historian oppiaineessa Oulun yliopistossa.

Kommentoi

Uutisvirta

12:50
Harmaaseen säähän on tulossa viikonloppuna kirkas muutos ainakin maan etelä- ja keskiosiin
12:45
Henkeäsalpaavat revontulet tallentuivat kameralle, jopa tuhansia revontulia nähnyt turistiopas mykistyi
12:40
Arvio: Kaisu kantaa kaupan, kalkkisäkit ja päärooliin – Anu Holopaisen esittämä Kaisu on iso, ihailtava ihminen, jolta elämä ottaa enemmän kuin antaa
12:31
"Siihen loppui kasvilihan tarina" – Poutun käyttämä termi joutui pannaan, päätöksestä isot kulut ja toimitusjohtajalta kova purkaus
12:07
Kärpät pelaa viikonvaihteessa Satakunnassa – Manner odottaa kuurosokeaa kärppäfania lauantaina Isomäen jäähalliin: ”Hän on meille tärkeä ihminen” Tilaajille
11:46
Helsingin poliisille tehty useita tutkintapyyntöjä vanhoista tv-sarjoista, pyydetään tutkimaan kiihottamista kansanryhmää vastaan
11:43
Kaleva oikaisee
44
"Haastava, haastava" – Postilakon selvitysryhmällä on edessä hikinen viikonloppu, sillä maanantaina voi rysähtää tukilakkojen suma
31
Oulun poliisi muuttaa suurilta osin Linnanmaalle – keskustaan tila asiakaspalvelulle, putkat pysyvät vielä Haukiputaalla
24
Pääministeri Rinne: Postin pakettilajittelijoiden työehdot turvataan ja työehtoshoppailu loppuu
12
Haapavedeltä lähtöisin oleva sketsiryhmä tekee paluun Yle Areenassa – Justimus lyö ronskisti sovinnaisuuden yli
12
Lisää uusia uimahalleja ja maauimala Ouluun – rakentamisessa huomioon monimuotorahoitus tai elinkaarimalli Lukijalta
9
Savustetuissa kirjolohifileissä kypsennysvirhe – Lidl ja SOK vetävät tuotetta pois myynnistä
9
Tuore tutkimus: Temperamentti näkyy aikuisiän liikuntamäärissä – kielteiseen ajatteluun taipuvaiset miehet liikkuvat vähemmän

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Sinun valintasi - eroa AY-liitosta!

189 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Sinun valintasi - eroa AY-liitosta!

Ay-liitot paras työntekijän turva,ajaa varmasti Posti kiistan niin,että ei tule työntekijöiden palkkoihin leikkauksia.AY... Lue lisää...
Tämä aloitus roskako...

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

22.11.

Fingerpori

22.11.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan kokonaistavoittavuus on 86 % Oulun markkina-alueen kuluttajista viikossa.

Kaleva Media Yrityspalvelut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityspalvelut/


stats-image