Kolumnit

Tulevana vuonna juhlitaan tasavaltaa

Kolumnit 28.12.2018 20:00
Jenni Karimäki

Tänä vuonna on vietetty sisällissodan muistovuotta, jonka yhtenä pyrkimyksenä on ollut painottaa sitä, että historian vaikeistakin tapahtumista ja muistoista on kyettävä käymään avointa keskustelua. Kipupisteet ja haavat on pystyttävä käsittelemään, jotta niistä voi päästä eteenpäin.

Muistovuonna on korostettu sovinnon ja yhteiskunnallisen eheyden merkitystä niin historiassa tapahtuneena kehityksenä, suomalaisen hyvinvointivaltion takeena kuin nykyhetkessä. Jo maailman sotien välisinä vuosikymmeninä alkanut kansallinen eheytyminen olikin tärkeä vaihe matkalla sisällissodan rikki repimästä kansasta kohti nyky-yhteiskuntaa.

Suomalainen yhteiskunta selviytyi sisällissodan luomasta kahtiajaosta, koska lopulta niin kansa kuin valtapuolueet kautta linjan omaksuivat kansanvaltaisen, parlamentaarisen demokratian.

Liberalismin ja sosialidemokratian ihanteisiin perustunut keskitien politiikka, joka Suomessakin etenkin toisen maailmansodan jälkeen toteutui, perustui demokratiaan ja yhdessä jaettuun tavoitteeseen kansan kokonaisuuden hyvinvoinnista.

Kansan yhtenäisyys merkitsi ja merkitsee eri yhteiskuntaluokkien ja puolueiden sopua ja rinnakkaiseloa. Kansakunnan kyky sovitella ja ratkaista konfliktit poliittisen järjestelmän sisällä on – edelleen – demokratian olemassaolon edellytys.

Tulevana vuonna vietämme kolmatta vuotta peräkkäin jonkin Suomen historialle ja nykypäivälle merkittävän ja kansakunnan suuntaa ratkaisevasti ohjanneen tapahtuman muistovuotta. Vuonna 2019 tulee kuluneeksi 100 vuotta siitä, kun eduskunnassa päätettiin lopullisesti hyväksyä tasavalta Suomen valtiomuodoksi.

Sisällissodan vuonna 1918 yhteiskuntaan luoma kahtiajako oli syvä, mutta ei kuitenkaan ainoa nuorta kansakuntaa rasittanut ristiriita. Myös vastaitsenäistyneen Suomen valtiomuodosta käyty taistelu jätti arvet.

Perustuslaillinen kompromissi loi paljon tyytymättömyyttä niin oikealle kuin vasemmalle. Niitä, jotka pitivät saavutettua ratkaisua parhaana mahdollisena, oli vähemmän kuin niitä, jotka olivat hyväksyneet sen olosuhteiden pakosta ja suuremman pahan välttääkseen.

Oikeisto jäi kaipaamaan vahvempaa asemaa hallitukselle ja presidentille, ja vasemmiston mielestä taas omaksuttu vallanjako uhkasi eduskunnan toimivaltaa.

Perustuslain voimakas kompromissiluonne yhdistettynä puoluekenttää hajottaneisiin vahvoihin ideologisiin vastakkainasetteluihin loi sisällissodan perinnön ohella lisää haasteita kansalliselle eheytymiselle.

Valtiomuotokiistan rintamalinja ei kuitenkaan noudattanut sisällissodan jakolinjaa valkoisiin ja punaisiin, vaan se kulki porvarillisen Suomen sisällä. Poliittiseen keskustaan sijoittuneet porvarit kannattivat tasavaltaa, kun taas konservatiiveille vahva monarkki oli tae sisällissodan kaltaisia mullistuksia vastaan.

Vaikka kiista ratkaistiin poliittisen järjestelmän sisällä tasavallan hyväksi, voi jälkikäteen todeta, että kytemään jäi konflikti, joka purkautui 10 vuotta myöhemmin oikeistoradikalismin vuosina.

Monarkian kannattajat edustivat sisällissodan voittanutta osapuolta ja heille valtiomuototaistelun lopputulos oli tappio tai laiha kompromissi. Tämä pettymys yhdistettynä kansallista eheytymistä avoimesti korostaneiden ensimmäisen presidentin ja keskustahallitusten pyrkimyksiin loi pohjan tyytymättömyydelle – jopa revanssihengelle.

Kommunistien avoin ja maanalainen toiminta, perustuslaillisen kompromissin pettymys ja yleiseurooppalainen tendenssi haastaa demokratia johtivat sisällissodan ja valtiomuototaistelun jälkinäytökseen 1920-30-lukujen taitteessa.

Toisin kuin suuressa osassa Eurooppaa oikeistoradikalismin aalto ei Suomessa johtanut kumoukseen, vaan olemassa olevan järjestelmän vahvistumiseen. Järjestelmän haastajat niin oikealta kuin vasemmalta syrjäytettiin marginaaliin ja maltilliset voimat perivät maan.

Tasavalta ja parlamentaarinen demokratia selvisivät voittajina ja saavuttivat koskemattoman aseman Suomen poliittisen järjestelmän peruspilareina.

Maailman sotien välisten vuosikymmenten ajankuva tiivistyykin sisällissodan, valtiomuototaistelun ja eheytyspolitiikan luomaan ristiriitaan voittajien ja voitettujen roolista isänmaan rakentamisessa.

Vaikka me 2010-luvun Suomessa – tai jo toisesta maailmansodasta lähtien – olemme tottuneet elämään tasavallassa ja pitämään sitä varsin kiistattomasti itsellemme parhaana valtiomuotona, ei se historiansa ensimmäisten vuosikymmenten aikana ollut itsestäänselvyys.

Tämä on hyvä pitää mielessä myös tulevana vuonna. Suomesta löytyy tänäkin päivänä toimijoita, jotka pitävät ihanteenaan autoritaarista tai totalitaarista hallintoa. Tasavallan juhlavuonna tuleekin pitää demokratian lippua korkealla.

Jenni Karimäki on yliopistonlehtori ja erikoistutkija Eduskuntatutkimuksen keskuksessa Turun yliopistossa.

Tutustu ja tilaa kevättarjous 😎

Kaleva Digi 2 kk vain 9,90 €!
Säästä 67 %! (Norm. 2 kk/31 €)
MAINOS

Kommentoi

Kirjoittaja kertoo tämänpäivän nuoren ihmisen käsityksiä meidän lähihistoriasta. Joitakin asioita sivuutetaan lähinnä olan kohaotuksella.

Sisällissodan voittaja ei tunnusta vieläkään omia virheitään, sen ei voittajana tarvitse siten tehdä. Hävinneen osapuolen oli virheensä nieltävä korkojen kanssa.

Saksan tappio ensimmäisessä maailmansodassa ratkaisi Suomen valtiomuodon, meille oli valittu kuningas saksasta. Saksan tappion myötä valinta peruuntui ja tasavalta tuli olosuhteiden pakottamana.

Talvisota yhdisti kansaa enemmän kuin mitkään poliittiset toimen sitä ennen. Jos punaiset olisivat sitä kommunismia halunneet niin talvisodan avulla se olisi tullut. Tiesimme tarpeeksi mitä N-liitossa tapahtuu.

Meidän kommunistien maanalaisesta ja julkisesta toiminnasta sotien välisenä aikana, sen merkitystä voidaan verrata pierun kiertämiseen nahkahousuissa, siellä se pysyi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei mene kauan kun juhlitaan Eirostoliiton osavaltiojuhlia jos Eurostoliitto sallii sellaisia juhlia järjestää. Lupa kun pitää kysyä kissan ristiäisiinkin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

14:07
Ulkoministeriön häirintäkysely johti laajaan selvitykseen, ja tässä tulos: "Siellä pitää parantaa johtamista, tiedonkulkua ja koko kulttuuria"
14:00
Limingan kunnan tilikausi 1,6 miljoonaa euroa ylijäämäinen – investointimenot historiallisesti peräti 19,2 miljoonaa euroa
13:31
OLS:n ensi kauden joukkue rakentuu – Saarnio palaa Sveitsistä, Mestarille jatkosopimus
13:28
Koirankakalla voi saada kahvia pop up -kahvilamyymälästä Oulussa
13:22
Kärppien Kivihalme on oppinut pudotuspelien tavoille ja antaa palaa vaihdosta toiseen – "Jokaiseen otteluun valmistaudutaan tulos tai ulos -mentaliteetilla"
13:16
Torniolaisen omakotitalon pihapiiristä anastettiin traktorimönkijä
13:03
Saudi-Arabia tuomitsi Trumpin päätöksen tunnustaa Golanin kuuluminen Israelille
94
WWF Suomi vaatii pikaisia muutoksia suomalaisten ruokavalintoihin – "lihan määrää pitää vähentää merkittävästi ilmaston hyväksi"
59
Oulussa postia jakaa kaksi toimijaa – monelle suomalaiselle tulee yllätyksenä, että postia jakavat muutkin kuin Posti
45
Oulunportista tulee jättimäinen suurten kauppojen alue – kaupunginhallitus hyväksyi kaavamuutoksen
17
Poliittinen väkivalta nousi huolenaiheeksi – Finnkinon ilmoitus perussuomalaisten vaalivideon trailerista aiheutti hämmennyksen
16
Kärpät voiton päässä välieristä, peli ei silti täysin säväyttänyt yleisöä – Manner: "Ei se ole niin yksinkertaista, kuin kotisohvalla saattaa tuntua"
14
Työryhmän puheenjohtaja Matti Vanhanen hämmästelee Antti Rinteen kommenttia Sitran rahojen käytöstä: "Rahoista ei ole yhteisymmärrystä"
13
Katupölykausi alkoi Oulussa: Ilmanlaatu muuttui huonoksi keskustan alueella

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Demarit esittää maidolle lisäveroa

234 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Eikö töissä haluta käydä?

Eikö töissä haluta käydä? No ei! Jos voitan lotossa en tehe päivääkään töitä, eikä tehe moni muukaan vaikka niin itseään... Lue lisää...
rehellisellä pelillä

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

26.3.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image