Kolumnit

Toi­vot­to­muu­den ilmapiiri ja uskon puute selittää demokratian kriisejä

Kolumnit 4.10.2019 20:00
Jenni Karimäki

Demokratian kriisistä puhuttaessa jää usein määrittelemättä, onko kyse esimerkiksi demokratian määritelmään, ennakoimattomuuteen, puolueisiin tai järjestelmään kohdistuva kriisi. Määrittely on kuitenkin tarpeen, sillä eri kriisit edellyttävät erilaisia ratkaisuja.

Yksi demokratian kriisi on määrittelyn kriisi, joka liittyy kahteen erilaiseen käsitykseen demokratiasta. Toiset, etupäässä populistinen oikeisto pitää demokratiaa ennen kaikkea esimerkiksi kielen, kulttuurin ja etnisyyden kautta muodostuneen kansan tahdon toimeenpanijana. Politiikan ytimeen nousee näin kamppailu määrittelyvallasta eli siitä, kuka kuuluu kansaan ja mitä on olla kansan jäsen. Toiset sen sijaan näkevät demokratian prosessina, jossa yhteinen tahto muodostuu ristiriitojen ja etunäkökohtien yhteensovittamisesta, ei ensi sijassa enemmistön tai kansan tahdosta sinällään.

Määrittelyn kriisi on demokratian kannalta todellinen haaste, sillä ilman yhteistä käsitystä valtaa käyttävästä kokonaisuudesta demokratian suorituskyky, uskottavuus ja luotettavuus ovat vaakalaudalla. Miten tehdä kansan kokonaisuuden etua silmällä pitävää politiikkaa, jos edes siitä, ketkä kuuluvat kansaan, ei päästä yhteisymmärrykseen.

Toinen kriisi on ennakoimattomuuden kriisi. Äänestäjien ajattelutavoissa tapahtuneet muutokset välittyvät eduskunnan ja hallituksen kokoonpanojen muutoksina tehtävään politiikkaan – usein ennakoimattomalla tavalla. Ennakoimattomuus aiheuttaa epävarmuutta, kun vaalitulos toisensa jälkeen yllättää. Ennakoimattomuus on kuitenkin demokratian tae. Se pitää valtaapitävät varpaillaan ja vastuunalaisina. Politiikan turhaksi tekevän ennakoitavuuden tavoitteleminen on tie kohti demokratian kuolemaa.

Kolmas demokratian kriisi on puolueiden kriisi. Puoluekenttä pirstaloituu, suurten puolueiden aika tuntuu olevan ohi ja jäsenmäärät laskevat. Puolueiden määrän lisääntyminen ei kuitenkaan ole osoitus demokratian kriisistä. Niin kauan kuin puolueet ovat sitoutuneita parlamentaarisen demokratian sisällä vaikuttamiseen, on kyse ennemmin siitä, että yhä useammat kansalaisyhteiskunnasta nousevat intressit ja näkemykset löytävät poliittisen edustajansa. Tilanne poikkeaa toki totutusta, ja kaikki joutuvat tekemään enemmän kompromisseja tai pohtimaan tarkemmin yhteistyömahdollisuuksiensa rajoja.

Puolueiden kriisissä huolestuttavaa ei olekaan niiden määrän lisääntyminen, vaan se, ettei niiden kautta vaikuttaminen enää kiinnosta kansalaisia. Pelastajaksi kaavailtu suorademokratia ei voi korvata edustuksellisen demokratian instituutioiden puutteita, sillä edustuksellisuus rakentuu edelleen puolueiden varaan. Puolueilla on yhä vahva ja erittäin keskeinen rooli väestöryhmien intressien yhteensovittamisessa.

Demokratian kriisin yhteydessä voidaan puhua myös demokraattisen järjestelmän kriisistä, joka joissain maissa – Turkissa, Unkarissa tai Puolassa – lienee todellisuutta. Suomessa näin ei ole. Yksikään puolue ei aja olemassa olevan järjestelmän kumoamista.

Suomessa järjestelmän kriisinä voikin ennemmin pitää sitä, että liberaalidemokratiasta on tullut itsestään selvyys, johon usea suhtautuu entistä välinpitämättömämmin. Se on normi, kun kylmän sodan vastakkainasettelut ovat unohtuneet.

Reaalisosialismin romahdettua 1990-luvun alussa liberaalidemokratia julistettiin voittajaksi ja sen jatkuva legitimointi unohdettiin.

Itsestäänselvyyden sijaan liberaalin demokratian puolustamiseksi tarvitaankin utopioita, ideologiaa ja intohimoa, joka vastaa kysymykseen siitä, miten tietyissä historiallisissa olosuhteissa jokin todellisuutta selittävä tarina siihen sisältyvien toimintaohjelmineen tulee muita haluttavammaksi. Miten tulevaisuus on parempi kuin nykyisyys?

Yhteistä näille kaikille demokratian kriiseille tuntuu olevan se, että ne kiertyvät tavallaan tulevaisuuden uskon tai sen puutteen ympärille. Ideologisia eroja ja ristikkäisiä tavoitteita on ollut aina, tässä suhteessa nykyhetki ei eroa menneestä, mutta toivottomuuden ilmapiiri ja uskon puute ovat kenties uudella tavalla läsnä arjessa.

Toisen maailmansodan jälkeisinä vuosikymmeninä ideologiset erot Suomessa olivat suuria, mutta eteenpäin ajava voima oli käsitys siitä, että tulevaisuus on muokattavissa paremmaksi. Nykyään tuntuu usein siltä, että politiikka voi tehdä synkästä tulevaisuudesta vain vähemmän synkän, ei merkittävästi nykyhetkeä paremman.

Tunne uhasta on todellinen, oli se sitten globalisaation, maahanmuuton tai ilmastokriisin pelko. Synkkyyden ilmapiirissä on vaikea löytää yhteistä tulevaisuuden kuvaa, kun polarisaatio ja vastakkainasettelut valtaavat alaa. Yksi avain tässä esitettyjen ja muiden demokratian kriisien ratkaisuun onkin tulevaisuuden usko. Luotto siihen, että huominen on parempi.

 

Jenni Karimäki on yliopistonlehtori ja erikoistutkija Eduskuntatutkimuksen keskuksessa Turun yliopistossa.

MAINOS

Kommentoi

Henkilöauktoriteetit ja henkilönpalvonta mahdollistavat diktaattorien valtaan nousun. Vauvana ihmiselle on ehdottoman tärkeää olla yksi ehdoton auktoriteetti, jota seurata ja totella: oma huoltaja. Nuoruudessa tulisi alkaa siirtyminen asia-auktoriteetteihin, kyseenalaistettava tyhmältä tai väärältä tuntuvat teot, tavat ja neuvot. Siinä muunkin kehon ja mielen myllerryksesen mukana. Aikuisena tulisi olla vain asia-auktoriteettejä. Jos omaan joukkoon (työpaikka, puolue, uskonnollinen yhteisö, harrastuspiiri, ...) kuuluva tekee tyhmyyksiä, hänet on tuomittava.
Tässä haastetta puolueille ja muille yhteisöille sekä kouluopetukselle.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mainitsematta jäänyt demokraattisen järjestelmän kriisi liittyy eduskunnan kaventuneeseen päätösvaltaan. Kansa ei voi tietää, eivätkä ehdokkaat halua tuoda esille, mistä asioista eduskunta voi tosiasiallisesti päättää. Vaali vaalien jälkeen kysymyksiksi nousevat aiheet, joiden suhteen eduskunnan kädet ovat sidotut EU-jäsenyyden tai muiden kv. sopimusten vuoksi. Maamiinat, mopokortilla ajettavat nopeusrajoitetut autot ja nuuskan myynnin laillistaminen ovat näistä hyviä esimerkkejä. Jopa sotepalveluiden yksityistäminen kaatui osaltaan EU:n vaatimaan notifikaatiomenettelyyn. Vaihtoehto olisi ollut uhka takautuvasti maksettaviksi lankeavista sakoista.

Demokratian kriisi johtuu siitä, että demokraattinen järjestelmä on kriisissä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Onneksi kaikilla Suomen suurilla puolueilla on asiantuntevat ja terhakkaat edustajat EU:ssa hoitamassa meidän asioitamme.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suurin ongelma on se, että USA esitellään Suomessakin demokratian mallimaana, vaikka kyseessä on puhdas plutokratia. Olemme tätä jenkkien naurettavaa systeemiä ihannoimalla menossa pää edellä samaan viemäriin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Demokraattisesti valittu puolue on demonisoitu. Eli yli puoli miljoonaa äänestäjää on syrjäytetty. Mieti sitä ja mitä siitä seuraa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tässä kommentissa kiteytyy hyvin Perussuomalainen ajatusmaailma; omassa toiminnassa ei koskaan ole mitään vikaa, vaan kaikki on aina muiden syytä. Tässäpä mullistava ajatus persuille pureskeltavaksi: te olette aiheuttaneet oman tilanteenne ihan itse.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

15:02
"Minun pelkoni, kipuni ja toiveeni ohitettiin täysin", sanoo rovaniemeläinen Sanna – Osalle naisista synnytys on katkera kokemus, joka jättää mielen haavoille jopa vuosiksi Tilaajille
14:26
Kuninkaita kaatui shakkiturnauksessa Oulun pääkirjastossa – nopea shakkipeli kestää kymmenestä minuutista alle tuntiin
14:21
Auto törmäsi hitaassa vauhdissa rakennuksen seinään Tornion keskustassa, vahingot jäivät pieniksi
14:00
Pompeiji on yhä tutkijoiden aarreaitta, joka välittää tietoa modernista ja naisia arvostavasta yhteiskunnasta – Ria Berg löysi muinaisesta lyhdystä tekstiviestin menneisyydestä Tilaajille
13:47
Ilmatieteen laitos varoittaa: Ajokeli muuttuu iltapäivällä huonoksi Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa – taivaalta tulee lunta ja räntää
12:57
Nuoria houkutellaan suomalais-ugrilaisten kielten pariin somessa – 22-vuotias udmurtti Anastasiya Ivanova laulaa Instagramissa omalla kielellään
12:56
Kaupunginojan pinnalta löytyi öljyä Raksilassa, pelastuslaitos selvittää tilannetta ja aineen alkuperää
32
Analyysi: Anne Berner-shown jälkeen uusi hallitus painoi junaliikenteen kilpailukuvioissa jarrua – yltiövapaa markkinatalous on vasemmistolle kauhistus
31
Y-sukupolvi odottaa esimieheltä kahdenkeskisiä keskusteluja – "Milleniaalit haluavat mennä eteenpäin osaamisessaan, tavoitteet ovat heille tärkeitä"
27
Erilliset tuvat voivat vaikeuttaa naisten aselajin valintaa ja katkaista tiedonkulun – Varusmiehet kannattavat yhteistupia, koska nyt tutustuminen on hankalaa
27
Omistaja yllätti autoonsa murtautuneen miehen ja huitoi tätä kepillä Rovaniemellä – murtautuja ja auton omistaja otettiin kiinni
19
Korkein oikeus kumosi Pelson vartijan murhanneen vangin vapauttamispäätöksen – Vanki oli liittynyt United Brotherhoodin jäseneksi
16
Suomi valmistautuu pienydinreaktorien luvitukseen
10
Poliisi: Kuljetusyritykset varoittavat toisiaan liikennevalvonnasta Kainuussa – vaikeuttaa ylikuormien kontrollointia ja vaarantaa turvallisuutta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli muuttuu huonoksi iltapäivästä alkaen Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa sekä Ranuan ja Posion kunnissa lumisateen ja tienpintojen jäätymisen vuoksi.

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Pelottava ihminen?

Joidenkin mielestä ihminen, jota ei voi höynäyttää ja sanoo suoraan, kuin asiat on, ovat pelottavia, minusta loistavia i... Lue lisää...
tuntematon

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.

Naapurit

19.10.

Fingerpori

19.10.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan kokonaistavoittavuus on 86 % Oulun markkina-alueen kuluttajista viikossa.

Kaleva Media Yrityspalvelut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityspalvelut/


stats-image