Kolumnit

Tiede tarvitsee por­tin­var­ti­jan­sa niiden puutteista huolimatta

Kolumnit 11.6.2019 20:00
Jouni-Matti Kuukkanen

Albert Einstein järkyttyi pahemman kerran, kun amerikkalainen tieteellinen lehti lähetti hänen artikkelinsa ulkopuoliselle asiantuntijalle kolmekymmentäluvun alussa. Ketä tahansa nykyajan tieteilijää tällainen reaktio todennäköisesti hämmästyttäisi. Ulkopuolisesta arvioinnista on tullut lähes yleismaailmallinen osa sekä tieteellisten julkaisujen että rahoitushakemusten käsittelykäytäntöä.

Riippumattomien asiantuntijoiden tekemät arviot ovat kuitenkin yleistyneet vasta toista maailmansotaa seuraavina vuosikymmeninä. Esimerkiksi eräs maailman tunnetuin tieteellinen julkaisu, Nature, alkoi käyttää ulkopuolisia arvioita niinkin myöhään kuin vuonna 1973.

Käytäntö itsessään on paljon vanhempi. Tieteellinen seura The Royal Society of London päätti ensimmäisenä kokeilla ulkopuolisia arvioitsijoita uuden julkaisunsa Proceedings of the Royal Society toimituksessa 1830-luvulla. Aiemmat arviot olivat olleet tieteellisten seurojen tai muiden komiteoiden sisäisiä päätöksiä. Ranskan tieteellisessä akatemiassa asiantuntijat olivat tosin jo laatineet kuninkaalle raportteja keksinnöistä ja löydöksistä.

Ei ole sattumaa, että arvioitsijaa nimitetään myös refereeksi, jota ei ole suomeksi sentään ”tuomariksi” käännetty. Tieteen tuomari-roolin sosiaalisesta merkityksessä on esiintynyt historian saatossa useita näkemyksiä. Alkuvuosina referee oli ennen kaikkea tieteellisten seurojen maineen puolustaja, ja vasta myöhemmin hänestä tuli tieteellisen integriteetin portinvartija, jonka tulisi olla kaikenlaisten henkilökohtaisten kaunojen ja intressien yläpuolella. Ulkopuolisia arvioitsijoita käytetään nykyään juuri tieteellisen tason varmistamiseksi ja objektiivisuuden takaamiseksi. Mikään inhimillinen käytäntö ei ole kuitenkaan ongelmaton.

Ulkopuolisenkaan asiantuntijan käyttäminen ei ole tae arvioinnin puolueettomuudesta. Tieteessäkin kiistellään. Siellä on koulukuntia. Sukupuolierot vaikuttavat. Näiden ongelmien ehkäisemiseksi lähes kaikki lehdet käyttävät niin sanottuja kaksoissokkoarviointeja eli kirjoittaja ei tiedä arvioitsijoiden eikä referee kirjoittajien henkilöllisyyksiä. Silti henkilöllisyydet voivat tulla, ja ainakin tutkimussuuntaukset tulevat, ilmi internet-aikakaudella, mikä uhkaa arvioinnin puolueettomuutta. Ja ilkeä päätoimittaja voi periaatteessa lähettää kirjoituksen arvioitavaksi täysin vastakkaista näkemystä edustavalle tutkijalle näin ehdollistaen kriittisen raportin syntymisen.

Muodit ja yhteiskunnallisesti esillä olevat asiat vaikuttavat rahoituspäätöksiin, ja myös arvioihin. Erikoisemmat aiheet ja perustutkimus ovat vaarassa jäädä jalkoihin. Kaikki asiantuntija-arviot eivät ole välttämättä riittävästi asiaa tuntevia.

Lukemattomien lehtien ja rahoituspäätösten taustalla vaikuttaa vielä paljon suurempi joukko asiantuntijoita, jotka antavat suosituksia julkaisun tai hakemuksen tasosta ja kelpoisuudesta. Tämä joukko muodostaa suurelle yleisölle näkymättömän ilmais- tai halpatyöarmeijan, sillä suurin osa tästä työstä on palkatonta tai nimellistä korvausta vastaan tehtyä.

Vuosi vuodelta lisääntyvä ylimääräisen arviointityön määrä vaikeuttaa koko arviointijärjestelmän toimivuutta. Lehtien on löydettävä riittävä määrä arvioitsijoita, yleensä kaksi tai kolme, jokaiselle artikkelille kohtuullisessa ajassa. Yhä lukuisimpien kyselyjen sataessa myös kieltäytymiset kasvavat. Kääntöpuolena on lukemattomien palkallisten tuntien haaskaaminen rahoitushakemuksiin, joista vain noin kymmenes osa rahoitetaan. Jotkut ovatkin arvioineet nykymallisen kaikkialle ulottuvan kilpailutuksen tulleen nykyisessä laajuudessaan jopa tiensä päähän.

Moni tutkija maksaa myös henkilökohtaisella tasolla pettymysten muodossa hintaa nykyisen järjestelmän armottomuudesta. Hylkäyspäätöksen ovat tosin saaneet käytännössä kaikki tiedeyhteisön jäsenet jossain vaiheessa. Silti tiede tarvitsee portinvartijansa ja tieteellisen tason vaalijansa. Asiantuntijuus ja siihen perustuva arvioiminen ovat tiedeyhteisön toiminnan kannalta elintärkeitä asioita. Voisi sanoa, että tieteellinen yhteisö on osa liberaalia maailmanjärjestystä, joka pyrkii olemaan avoin, puolueeton ja parasta asiantuntemusta etsivä kiinnittämättä huomiota tekijän lähtökohtiin tai henkilökohtaiseen taustaan.

Järjestelmän puutteet ja sen aiheuttama kokonaisrasitus yliopistoyhteisölle ajavat varmasti tulevaisuudessa etsimään uusia laadun varmistamisjärjestelmiä. On vaikeampi sanoa, mitä ne tulevat olemaan. Ehkä entistäkin avoimempia, julkisempia, ja kevyempiä arviointikäytäntöjä.

Lohdutuksen sanana kaikille kielteisen julkaistu- tai rahoituspäätöksen saaneille voidaan todeta, että Einsteinin varhaiset julkaisut eivät käyneet läpi nykyisenkaltaista arviointiprosessia. Noilla papereilla saatiin aikaan kuitenkin tieteellinen vallankumous.

Jouni-Matti Kuukkanen on filosofian professori Tieteiden ja aatteiden historian oppiaineessa Oulun yliopistossa.

MAINOS

Kommentoi

Kaikki mitä tieteeksi väitetään ei ole tiedettä. Kaikki tieteelliset tutkimukset eivät täytä tieteen kriteereitä. Iso osa tieteestä on pseudotiedettä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ja tieteen kaavussa edistetään omaa agendaa..toisaalta vaaditaan hieman liikaakin arvoa näille tutkimuksille, toisaalta osa kansasta antaa liikaa arvoa kaiken maailman tutkimuksille..

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tieteen sisäisen keskustelun ohella tieteilijällä pitää olla kyky ja halu osallistua julkiseen keskusteluun, nopeastikin mutta silti analyyttisesti, sillä sitä populäärijulkisuudessa ei ole liikaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Vielä kun suurelle yleisölle selviäisi että "Tiede"-lehti ei ole tiedelehti, kuten eivät muutkaan tieteen kuvalehden kaltaiset triviaalilehdet joissa saa julkaista mitä mieleen juolahtaa ja nykyään tämmöiset julkaisut siirtyvät kovaavauhtia iltapäivälehtien kohuartikkeleiden tasoisiin juttuihin lukijoita houkutellakseen. Tieteelliset tutkimusartikkelit julkaistaan vasta kovan syynäämisen jälkeen ja niin se pitää ollakkin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tieteen, eritysesti yhteiskunnallis-humanistisen portinvartiana toimii media, joka nostaa tutkimuksia ja tutkijoita julkisuuteen agendansa mukaisesti. Ensimmäinen kynnys tosin on tutkimussuunnitelman saaminen rahoituksen piiriin. "Kovan", matemaattis-luonnontieteellisen tieteen portinvartijana toimii tiedeyhteisö ja toisaalta se, etteivät tavalliset pulliaiset tuloksia ymmärrä. Filosofisena kysymyksenä esiin nostettakoon, onko tiede tiedettä ilman popularisoinnin mahdollisuutta. Einsteinin tutkimus oli tämän päivän mittapuilla "kovaa tiedettä", joka silti aikanaan meinasi jäädä agendojen ristipaineessa pimentoon. Nykyään sama kohtalo lienee tutkimuksella, joka kyseenalaistaisi ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen. Tiede kun on seurauksista piittaamatonta totuuden horjuttamista.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

"Näiden ongelmien ehkäisemiseksi lähes kaikki lehdet käyttävät niin sanottuja kaksoissokkoarviointeja eli kirjoittaja ei tiedä arvioitsijoiden eikä referee kirjoittajien henkilöllisyyksiä."

En ole kuullutkaan, että joku sellaista käyttäisi. Kirjoittaja ei tietenkään saa yleensä tietää arvioijan nimeä, mutta artikkeli menee arvioijalle nimineen päivineen. Ei nimettömyydellä olisi edes merkitystä paitsi sellaiselle kirjoittajalle, jolla ei ole vielä nimeä alalla, koska kirjoittajan saa joka tapauksessa selville nopeasti, yleensä ihan jo aiheen ja viittausten perusteella.

Lähettäisin kyllä heti muutaman julkaisun julkaistavaksi, jos ne nimettömänä voisi laittaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Metsäpalovaroitus on voimassa maan etelä- ja keskiosassa sekä Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa lukuun ottamatta Pudasjärven, Taivalkosken ja Kuusamon kuntia.

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Miksi Suomella menee niin kuin menee?

Suomella menee ihan hyvin ja suomalaiset ovat myös hyvin arvostettuja ihmisiä maailmalla. Osa aloittajan mainitsemista ... Lue lisää...
stranger

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

20.6.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image