Kolumnit

Ter­vey­den­huol­lon tie­to­tek­niik­ka – isäntä vai renki?

Kolumnit 28.9.2012 0:00
Niilo Keränen

Viime aikoina on paljon puhuttu terveydenhuollon tietotekniikasta. Suomalaiset järjestelmät ovat esimerkiksi maksaneet 200-kertaisesti sen mitä Viron järjestelmä. Suomen järjestelmiä on myös moitittu, että ne eivät keskustele keskenään eivätkä sairauskertomustiedot siirry, jos potilas siirtyykin Muhokselta Pihtiputaalle tai Päijät-Hämeen keskussairaalaan.

Kun tietotekniikan rynnistys suomalaiseen terveydenhuoltoon alkoi 1980–90-lukujen taitteessa, odotukset olivat suuret.

Työvoimaa piti säästyä, tiedon piti kulkea ja vastaanottojen sujua näpäkästi. Hiukan aiemmin oli kehitetty jo Finnstar-ohjelmisto, joka oli otettu käyttöön muutamissa eteläisen Suomen terveyskeskuksissa. Pegasoksen, Mediatrin ja Sinuhen – nykyisin Effica – markkinamiehet kehuivat tuotteitaan ja moittivat Finnstaria kömpelöksi.

Kömpelöltä se näytti meistäkin, jotka emme koskaan olleet käyttäneet juuri mitään tietojärjestelmää; hädin tuskin osasimme kirjoittaa tekstinkäsittelyohjelmalla.

Vuosien kuluessa järjestelmät ovat rönsyilleet, uusia versioita tulee vuosittain ja jokainen uusi versio maksaa. Uusi versio vie aina enemmän tietokoneen tilaa ja sujuvasti toimiakseen vaatii entistä tehokkaampia koneita. Siksi koneet on pitänyt uusia tiuhaan tahtiin. Kuusamossa uusimme laitteet kolmen vuoden välein.

Atk-ammattilaisia tarvitaan ohjelmien asentamiseen ja koska uusissa ohjelmissa on aina muutoksia – markkinoijien mielestä aina parempaan suuntaan – tarvitaan käyttäjäkoulutusta. Hoitajat ja lääkärit istuvat koulutuksessa eivätkä hoida potilaita. Ja tämä toistuu, aiemmin vuosittain, nykyisin useita päiviä vuodessa.

Useita? Kas kun valtakunnassa on herätty siihen, että potilaalla saattaa olla monilta lääkäreiltä saatuja reseptejä, joista seuraava lääkäri seuraavassa hoitopaikassa ei tiedä mitään. Niinpä maassa ollaan paraikaa siirtymässä sähköisiin resepteihin, hienosti sanottuna eResepteihin.

Toinen lisäkoulutusta vaativa uudistus on yhteinen sairauskertomusarkisto, niin kutsuttu kanta-arkisto, jonne kaikkien terveydenhuollon yksiköiden pitää tallettaa sairauskertomustietonsa. Sieltä ne sitten haetaan esille, kun potilas meneekin hoitoon sinne Pihtiputaalle. Nämä uudet ominaisuudet ovat vaatineet – tietenkin – uudet ohjelmistoversiot ja melkoisen määrän uusia koneita ja koneiden lisävarusteita kuten henkilökortit ja kortinlukijat kaikille työntekijöille.

Kolmas iso koulutuksen aihe on tilastointijärjestelmä, hieno avoHilmo, jonka tarkoitus on muun muassa, että valtion keskushallinto saa ajantasaisen tiedon siitä, montako flunssapotilasta kävikään vastaanotolla syyskuun 17. päivänä koko maassa.

Näitähän koulutuksen aiheita ja uusia ohjelmistoja riittää. Jos joku oikeasti laskisi kaiken tämän kustannukset, veikkaisin, että julkisuudessa kerrottu suomalaisen terveydenhuollon tietotekniikan hinta 1,8 miljardia euroa joutuisi häpeään.

Terveydenhuollon perustoiminto on edelleen entisvanhainen vastaanottokäynti, lääkärillä tai hoitajalla. Vastaanoton prosessi on pysynyt samana kunnanlääkäriajoista asti.

Prosessi on se tapahtumien ketju, joka alkaa kun potilas varaa aikaa, tulee ja ilmoittautuu vastaanottoavustajalle, lukee vanhoja

Apu-lehtiä odotushuoneessa, menee huudettuna tohtorin huoneeseen ja poistuu sieltä resepti tai eReseptistä todistava lomake kourassaan.

Tai ei se ihan sama ole. Kun potilas astuu lääkärin huoneeseen, tohtori kenties kättelee, mutta syventyy sen jälkeen näpyttelemään ja tuijottelemaan tietokonetta, selaa ruudulla paperisairauskertomuksen näköisiä lomakkeenkuvia, sulkee yhden, avaa toisen, etsii, kun ei voi levittää niitä pöydälle kuten ennen, jolloin kaikki tarpeellinen näkyi kerralla. Potilas saa jorista siinä vierellä mitä haluaa, ei lääkäri jouda katsomaan tai kuuntelemaan. Sitten hyvä lääkäri kenties kyselee jotakin, samat asiat, jotka potilas jo ehti kertomaan, mutta lääkäri ei kuullut; huonompi lääkäri tyytyy aiempien merkintöjen informaatioon. Joskus vielä potilasta pyydetään riisumaan paita, mutta kovin syvälliseen tutkimukseen ei ehditä, kun varattu aika, joka on kaksinkertainen 70-luvun varattuihin aikoihin verrattuna, on jo lopussa.

Hyvä lääkäri napauttaa kuitenkin muutaman laboratorio- ja röntgenpyynnön, siellä potilas voi käydä toisena päivänä. Uusi lääkäriaika toki tarvitaan vastausten kuulemiseksi. Sitten lääkäri sanelee oman tekstinsä, jonka konekirjoittaja kirjoittaa koneelle kunhan ehtii. Lääkärin on vielä muistettava, mihin kaikkiin kohtiin kruksi pitikään merkitä, jotta kone suostuisi avaamaan seuraavan potilaan tiedot.

Tämä on tosielämän parodiaa. Jotakin uutta on sentään Oysin avohoitotalossa, jossa ilmoittautuminen ja opastus oikeaan paikkaan onnistuu vilauttamalla koneelle Kela-korttia. Mutta muutoin niin kutsuttu tietotekniikka on paperisairauskertomuksen kuva tietokoneruudulla. Henkilökunta ei ole vähentynyt, atk-ammattilaiset ovat tulleet lisäksi. Vastaanottoprosessi on tullut entistä jäykemmäksi ja itse tutkiminen ja hoito alkavat jäädä byrokratian varjoon.

Lääkäri ja hoitaja ovat sentään potilaan tutkimisen ja hoitamisen ammattilaisia. Tulevaisuudessa yhä niukemmaksi käyvän ammattityövoiman aikaa ei pidä tuhlata toisarvoiseen. Terveydenhuoltoon tarvittaisiin nyt nopeasti sellaisia tietoteknisiä innovaatioita, jotka todella auttaisivat ammattilaisen työtä. Nykyiset järjestelmät eivät sitä kyllä tee.

Kirjoittaja on Kuusamon terveyskeskuksen ylilääkäri.

Tiedätkö aiheesta enemmän?
Lähetä vinkki, kuva tai video!
13222
MAINOS

Kommentoi

Olen tässä näköjään vähän jälkijunassa, koska en seuraa Kalevaa kuin sattumoisin. Ylilääkäri puhuu asiaa. Olen itse toiminut lääkärinä pääkaupunkiseudulla lähinnä privaatissa ja erilaisissa työterveyshuollon paikoissa. Myös tk-kokemusta löytyy ja todella runsaasti kokemusta erilaisista potilastietojärjestelmistä.
Meillä oli ennen vanhaan eli vuoteen 1991 asti Suomessa Lääkintöhallitus. Se lakkautettiin sopivasti ennen potilastietojärjestelmien aikaa. Luulen, että kyseinen hallitus olisi voinut pitää jotain rotia järjestelmien lukumäärässä. Jokainen itseään kunnioittava ohjelmistotalo pukkasi markkinoille potilastietojärjestelmän 1990-luvulla heti, kun edes jotain siedettävän näköistä oli saatu aikaan. Käyttäjiä ei konsultoinut kukaan. Ja rahaa palaa, kun terveydenhuollon toimijat ovat hirttäneet itsensä johonkin systeemiin, jota pitää päivittää tai tuoda lisäosia tai korjata bugeja, jotka saattavat tehdä ohjelmasta täysin epäloogisen ja jopa vaarallisen potilastyössä.
Kirjoituskoneaikaan ei tietenkään ole paluuta. mutta järjestelmien karsimiseen olisi todella varaa!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Aivan uskomaton, tuo kaveri osaa vetää naruista. Lähetetään herra tohtori viikoksi maahan jossa ei ole potilastietojärjestelmää niin kuullaan sitten kuinka kehuu Suomen systeemit.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Onhan siitä tietotekniikasta viime aikoina vähän jotain puhuttu, mutta sillä on kupattu yhteiskuntaa jo 20 vuotta, eikä valmista ole näköpiirissäkään.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kuusamon terveyskeskuksen ylilääkäri puhuu asiaa. Tuskin kukaan on laskenut juuri hänen mainitsemiensa uusien ohjelmisto-osoien (eResepti, Kanta-valmius, AvoHilmo jne) todellisia yhteiskustannuksia, joita yhteiskunta ja etenkin yksittäiset kunnan ovat jouneet ja vielä joutuvat maksamaan. Varsinkin eri terveydenhuollon tietojärjestelmien Kanta-valmius on vielkä ihan retuperiällä, mikkä tarkoittaa kymmenien miljoonien satsausta tietojärjestelmien kehittämiseen ennen syksyä 2014. Kaikki em. raha on mennyt tietojärjestelmätoimittajien taskuun. Vastaavasti hoitohenkilökunta on istunut kymmeniä tunteja/hlö koulun penkillä opiskelemassa näitä uusia ohjelmistoja. Ja lisää tulee. Kannan jälkeen on sitten tulossa sosiaalitoimen KanSa. Jälkeen pistetään rahaa palamaan. Erään sairaanhoitopiirin atk-päällikkö on laskenut, että yksittäinen sairaanhoitopiiri vähän alueesta riippuen tarvitsee noin 5% Kannassa olevista tiedoista.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

21.8.
Kerrostaloasunnossa tulipalo Rovaniemellä – ei henkilövahinkoja
21.8.
Syyttäjä: Omakotitaloista vietiin yli 50 000 euron edestä tavaraa – Kohteisiin päästiin löytämällä vara-avaimet
21.8.
Lippo löi itsensä pääsarjan portille – Ulvilan kentästä peräti 24 juoksua
21.8.
Sulava Arktis houkuttelee rahakkaita turisteja: Suomessa rakennettu alus matkaa parhaillaan Koillisväylän läpi, ja lipun hinta oli lähes 40 000 euroa
21.8.
"Hallituspuolueilla on myös palkansaajanäkökulmaa" – SAK:n Eloranta kehuu joitain kokoomuksen työllisyyshuomioita, mutta kritisoi leikkauksia
21.8.
Analyysi: Putin sysäsi asevarustelun yksin amerikkalaisten syyksi – eikä eurooppalaisten huoli venäläisten kansalaisoikeuksista saa vastakaikua
21.8.
"Jos on huono marjavuosi, niin se on Arinan syy" – Kari Juntunen on päivätyönsä ohella Osuuskauppa Arinan hallituksen varapuheenjohtaja, joka kummastelee Arinan saaman kritiikin määrää

Etusivulla nyt

Paikallissää

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

22.8.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image