Kolumnit

Terve järki ei ole välttämättä tervettä eikä järkevää

Kolumnit 14.5.2019 20:00
Jouni-Matti Kuukkanen

Syyttäjä Benito Mussolinin Italiassa totesi vuonna 1926, että ”meidän on estettävä hänen aivojensa toiminta kahdeksikymmeneksi vuodeksi”. Aivot kuuluivat filosofi Antonio Gramscille, joka passitettiin tiilenpäitä lukemaan noin vuosikymmeneksi. Aivot eivät lakanneet toimimasta, vaan Gramsci kirjoitti kaltereiden takana ulkomaailmaan salakuljetetut mittavat vankilavihkot.

Gramsci pohti vihkoissa muun muassa sitä, miksi Italiassa niin moni oli päätynyt kannattamaan fasismia ja miksi hänen edustamansa kommunistinen aate oli jäänyt tappiolle. Mussolinin kannatus oli ainakin näennäisesti spontaania ja vapaaehtoista. Gramsci ajatteli, että valtaa ei voitu saavuttaa pakottamalla, vaan kannatus pohjautui kansalaisten suostumukseen. Olennaista on kuitenkin se, mihin vapaaehtoisuus perustuu: mitä pidetään ”terveenä järkenä”.

Kun jostain asiasta tulee ”terveen järjen mukainen”, niin sen puolesta ei tarvita argumentoida, vaan toteamus asian itsestäänselvyydestä tai luonnollisuudesta riittää: ”Tietenkin valtion menoja on leikattava”; ”maahanmuuttajat ovat itsestään selvästi uhka yhteiskuntarauhalle ja suomalaiselle elämäntavalle”; ”ihmiset ovat luonnollisesti kilpailuhenkisiä”; ”tehokkuutta saadaan vain yksityistämällä”, ”hyvinvointivaltio on totta kai hyvä asia”; ”Neuvostoliitto on tietysti Suomen ylin ystävä”.

Gramscilaisittain ajateltuna näissä väitteissä on kyse pyrkimyksestä määritellä, mikä on maalaisjärkistä ja normaalia. Sillä, jonka ”normaali” voittaa, on mahdollista saavuttaa hegemoninen eli hallitseva asema mielipideilmastossa.

Esimerkkejä onnistuneista yrityksistä saavuttaa hegemoninen asema löytyy useita. Ulkopolitiikan suomettuminen 1970-luvulla on eräs räikeimpiä esimerkkejä, mutta myös thatcherilainen ehdottomuus vapaan kilpailun ja markkinatalouden välttämättömyydestä 1980- ja 1990-luvuilla käy havainnollistavasta tapauksesta.

Brexit oli mahdollista toteutua vuosikymmeniä kestäneen EU:n mustamaalaamisen johdosta, jonka johdosta EU:sta oli mahdotonta sanoa enää mitään positiivista. Todistamisen taakka siirtyi lähes täysin unionin jäsenyyden puolustajille, jolloin ainoaksi positiiviseksi argumentiksi jäi pelotteleminen vieläkin huonommalla tulevaisuudella. Tapa puhua maahanmuuttajista haittana, kollektiivina ja stereotypisoivasti on tullut vuosikymmenien tauon jälkeen lähes ”uudeksi normaaliksi” ja hyväksyttäväksi useissa länsimaissa. Ilmastonmuutoksesta ja sen riskeistä puhuminen on ilmiselvästi saavuttamassa hegemonisen asemaan.

Digitaalisuus on tarjonnut uudet ja tehokkaat keinot ”normaalin” synnyttämiselle erilaisten valeuutisen ja muun nettivaikuttamisen muodoissa. Maailmaa voi muuttaa nykyisin yhtä hyvin suvereenisti nettiä käyttävän teinin maakuuhuoneesta kuin lehtien palstoilla.

Ehkä paras lihallinen esimerkki gramscilaisesta ”terveen järjen” luojasta on silti Donald Trump. Provokatiivisilla ja hyvän maun ylittävillä kommenteillaan, hän tulee normalisoineeksi asioita. Esimerkiksi Houstonissa lokakuussa 2018 pitämässään puheessaan hän ilmoitti olevansa ”nationalisti”, ja herätti näin pitkään pannassa ja sotien varjossa lähes unohduksiin vaipuneen luonnehdinnan henkiin.

Elämme nyt maailmassa, jossa on ”normaalia” olla kansallismielinen ja vastustaa ”isänmaattomia globalisteja”, jotka ajavat vapaata kauppaa, sitovia kansainvälisiä sopimuksia ja universaaleja ihmisoikeuksia. Vielä parikymmentä vuotta sitten kansallismielistä ja kulttuurista, ja jopa etnistä, ylivertaisuutta korostavaa puhetta kuului lähinnä poliittisen oikean laidan marginaaliedustajilta. Nyt nämä puhujat pyrkivät kohti mielipideilmaston keskikenttää.

”Terve järki” ei ole välttämättä tervettä eikä järkevää. Toisaalta hegemonisen aseman saavuttaminen mielipideilmastossa ei tarkoita, etteikö asialle voisi olisi hyviä perusteita. Esimerkiksi ilmaston lämpenemisen puolesta on esitetty erittäin mittava tiedepohjainen raportti. Silti siinäkin tapauksessa toimenpiteiden soveltamisessa on kyse poliittisista toimista, jotka pohjautuvat asiantuntija-arvion lisäksi tiettyyn näkemykseen arvoista (elämän suojelu laajassa merkityksessä) ja elämisen tavasta (äkillisen muutoksen tai katastrofien välttäminen).

Huolestuttavaa on, jos poliittiset ja kiistanalaiset asiat epäpolitisoituvat ja keskustelu alkaa muistuttaa mantran toistoa. Politiikasta voi kiistellä, ”terveestä järjestä” ja ”luonnollisesta” ei voi. Gramscille apatia oli kaikkein pahinta, sillä kansallismielisyyden normalisoiminen toi Mussolinin valtaan ja välinpitämättömyys piti hänet siellä. Kannattaakin olla aistit valppaana, jos jokin asia tuntuu savuttaneen itsestäänselvyyden aseman. Se on merkkinä siitä, että tietystä näkökannasta on tullut hegemoninen. Näkökannalle voi joko olla tai olla olematta hyviä perusteita.

Jouni-Matti Kuukkanen on filosofian professori Tieteiden ja aatteiden historian oppiaineessa Oulun yliopistossa.

MAINOS

Kommentoi

Filosofia = Elämänoppi.

Se on oppiaineista tärkein ja aina Kehitysmaissa kaikkein väheksytyin.

Olemme siis edelleen Kehitysmaa?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Maailma on hankala käsittää nykyjään koska tiedon määrä on kasvanut valtavasti. Ennen oli rajat nyt ääretön. Mitä siellä pörrää avaruudessa. Laitteet jotka suurentaa avaruutta ja pienentää maapalloa. Ihmiset ovat ymmällään. Ennen olivat ja elivät vanhaat viisaat välimerellä ja vieläkin ihmetellään heidän taitoa ja osaamista, jotka kestää vuosituhansia. Kaunista. Entä jos hypätään kuoren ulkopuolelle. Olisko voinut olla niin että ennen oli viisautta pajon enemmän. Me ihmiset olemme etäytyneet kaikesta. Aivan faaraot oli olemassa niin miksi ei muutkin. Mitä me kiellämme ja hyväksymme. Jokainen haaveilee 100 vuotta toiset vähemmän. Onko tarkoitus järkyttää stabiilia olotilaa. Kuinka pitkälle pääsee perheidyllillä ja onnella. Onko vain uusi tapa tai käsitys nähdä maailma parempana ottaa haltuun hyvinvoinnin perusteella. Jutteeko ihminen enää luonnon kanssa vai onko yhä sama narsistinen hyväksikäyttäjä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Poliittiset ja kiistanalaiset asiat yritettiin epäpolitisoida vuoden alussa, kun puolueet Perussuomalaisia lukuunottamatta allekirjoittivat yhteisen ilmastojulistuksen. Tätä ennen sitoutuminen "yhteisiin arvoihin" legimoi vaikenemisen kiusallisista ilmiöistä. Lihaton lounas, autoton liikenne, takaton taajama ja savuton piippu alkoivatkin muistuttaa mantran toistoa.

"Terveen järjen" mukaiseksi näyttää kuitenkin nyt nousevan pyrky hallitukseen. Se on siis "uusi, vihreä normaali". Siitäkin huolimatta, että tiedepohjaisesti osoitettu ilmaston lämpeneminen kiihtyy näköpiirissä olevilla, esim. sellutehtaiden rakentamiseen liittyvillä päätöksillä.

Vihapuhekäsitettä laajentamalla voidaan "terve järki" jatkossa sisällyttää lainsäädäntöön. Viittaus Mussolinin Italiaan onkin ajankohtaisempi kuin koskaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Liian pitkälle vietynä ylevistä ajatuksista paljastuu sudenkuoppia, olipa kyseessä Suoman ja Neuvostoliiton/Venäjän ystävyys, sitovat kansainväliset sopimukset, globalisaatio tai maahanmuutto. Ei kannata hirttäytyä tietyn aikakauden mantroihin ja ummistaa silmiään käytännön ongelmilta.

Mikä olisikaan EU:n tilanne jos Ranska olisi hyväksynyt Britannian jäseneksi 70-luvulla jolloin monet edelleen ratkaisematta olevat valuviat olisi ehkä estetty?

Eurooppa ei mitenkään pysty vastaanottamaan kaikkia halukkaita työhön tulijoita, puhumattakaan pakolaisia. Näitä koskevat kv sopimukset on tehty paljon pienempää pakolaismäärää silmälläpitäen kuin mitä 2015 yhtäkkiä tuli.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kommunisteilla on hienoja aatteita ja ihanteita. Niitä vaan ei ole saatu eikä saada missään toimimaan. Ei edes diktatuurivaltioissa. Jos kaikissa maissa banaanit kasvaisi ympäri vuoden puissa, olisi lämmintä, kaikki olisi ilmaista, ei tarvitsisi käydä töissä, rahaa saisi automaatista eikä kenelläkään maapallon ihmisistä olisi väkivaltaisia aikeita niin silloin kommunismi ja vihreä ideologia voisi toimia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Filosofit ja muut älykkäät, jotka repivät elämisensä köyhälistön selkänahasta, ovat jäävejä puhumaan mitään terveen järjen mahdollisuuksista antaa yksilöille onnellinen elämä. Karl Marxinkin mukaan taloudelliset realiteetit työntävät tieltään luutuneet arvot ja ennakkoluulot. Taloudellisten etuuksien vaatiminen sulkee täydellisesti pois ihmisen ajatelusta kaikki vapaat ajatukset. Juuri tästä syystä nykyajassa ei ole yhtään älykästä filosofia, koska älykkyys voi esiintyä vain ilmaistaloudessa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

22:53
Oulun kaupunginjohtaja: Sote-uudistusta kehitettävä palvelut edellä, maakunnan verotusoikeuden vaikutukset selvitettävä perusteellisesti
22:00
Lumotut sanat -festivaali kokoaa oululaisia lapsia ja perheitä kirjallisten asioiden äärelle kuukauden ajan
20:47
Lyonissa kirjepommi haavoittanut useita ihmisiä – kukaan ei ole kuollut
20:47
Talon lunastus ja purku tiehankkeen alta aiheuttivat haikean mielen – Iin ohitustiehanke saattaa alkaa toteutua luultua nopeammin, jo kymmenen vuoden päästä Tilaajille
20:00
Kysyimme, ehtiikö vielä varata kampaajaa ensi viikon lopun valmistujaisia varten – "Muutamia vapaita aikoja on"
19:42
Kumpi tienaa enemmän euroedustaja vai kansanedustaja? – Brysselissä tilille voi kilahtaa kuukausipalkkioiden ja kulukorvausten lisäksi tuhansien eurojen veroton päiväraha
19:40
Sakari Mannisen Minna-äiti pyrkii seuraamaan poikansa jokaisen pelin, puolivälierän suoritus liikutti kyyneliin – Kaapo-koira kaipaa kotona isäntänsä rapsutusta
66
Hamal tekee kahta työtä ja yrittää ansaita nettona 2 600 euroa kuussa, jotta saisi perheensä Suomeen – Korkea tuloraja on vähentänyt perheenyhdistämisiä
53
Nuoret jalkautuivat toisen kerran kaduille ympäri maailmaa ilmaston puolesta – missä ovat aikuiset?
38
Näin asianajajat ja muut oikeusavustajat törttöilevät – "Tuomarilla on persiljaa korvissa aina, kun minä puhun"
38
Fennovoima: Kaikki lupa-asiakirjat STUKille viimeistään keväällä 2021 – "Viime kesän jälkeenhän koko hankkeen aikataulu on muuttunut"
34
Jupakka sai uuden käänteen – Heinäluoman rypsiöljyerä myyty loppuun
29
Osaajapula voi olla ratkaiseva isku yksittäisen yrityksen maailmanvalloitukselle – miksi ict-alan työvoiman tarve ja tarjonta eivät kohtaa? Lukijalta
23
Leijonat kaatoi Ruotsin ja etenee mitalipeleihin! Ratkaisu haettiin jatkoajalta – seuraavaksi vastaan Venäjä

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Koiran ulkoitus

Pyörätiellä jalankulkijalla on oikeus valita kumpaa reunaa kulkee, oli koira tai ei. Lue lisää...
Tämä fakta

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

24.5.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image