Kolumnit

Tasajalkaa Tanskan malliin – työnteon oltava sosiaalitukia kan­nat­ta­vam­paa

Työnteon tulisi olla aina kannattavampaa kuin sosiaalituen varassa sinnitteleminen, kirjoittaja toteaa.
Kolumnit 2.6.2018 9:00
Kai Mykkänen
Sisäministeri Kai Mykkänen kaipaa joustoa Suomen työmarkkinoille. Mallia voitaisiin ottaa Tanskasta. KUVA: Kimmo Brandt / Compic / Eduskunt

Suomen työmarkkinat ovat liian jäykät. Uudistuksia on vaikea tehdä, vaikka niitä tarvittaisiin, kirjoittaa sisäministeri Kai Mykkänen (kok.).

Ruotsiin, Tanskaan ja Saksaan nähden Suomi oli pitkään halvan raaka-aineen ja työvoiman maa, jossa työsuhde- ja sosiaaliturva oli vajavainen. Siitä irtautuminen on tehnyt Suomesta 1900-luvun kirkkaimpia menestystarinoita. Pärjäämme nykyään pääosin osaamisella ja korkealla tuottavuudella.

Tämän menestystarinan lieveilmiönä me suomalaiset olemme kuitenkin rakentaneet työmarkkinoista niin jäykät, että työttömyys jää taantuman jälkeen aina korkeammalle. Se nakertaa liian monen työttömän elämänlankaa ja koko maan elinvoimaa.

Ruotsissa, Tanskassa ja Saksassa havahduttiin noin 15 vuotta sitten liian jäykkien työmarkkinoiden aiheuttamaan lamaannukseen. Työn teettämisen ja tekemisen kynnystä täytyi madaltaa. Meillä taas elettiin Nokia-huuman vuosia eikä huomattu maailman muuttuvan ympärillä. Riittävää painetta muuttua ei ollut. Se on ihan ymmärrettävää.

Tällä vuosikymmenellä osat ovat kuitenkin vaihtuneet. Suomesta tuli Pohjois-Euroopan sairas mies ja velkaannumme edelleen kovaa tahtia. Silti naapureiden aiemmin toimiviksi toteamat pillerit tuntuvat herättävän meillä syvempää kiukkua kuin voimakkaammat lääkkeet länsinaapureissa aikanaan. Sitä on vaikea ymmärtää.

Kun lukee otsikoita hallituksen työllisyyspolitiikan yksittäisistä toimista, saattaa ihan ymmärrettävästi hämärtyä, mihin pyrimme. Leikataan työttömyystukea, jos ei tee lyhyttä keikkatyötä tai osallistu TE-koulutuksiin. Lisätään vapauksia helpottamalla työtulojen yhdistämistä työttömyystukeen. Sallitaan neljän kuukauden yrittäjyys ja kuuden kuukauden omaehtoinen opiskelu menettämättä työttömyystukea. Helpotetaan pienissä yrityksissä henkilöperusteista irtisanomista. Lisätään työvoimapalveluiden resursseja.

Voi tuntua, että lyödään ja paijataan samaan aikaan. Juuri tätä latua on kuljettu erityisesti Tanskassa lähes kaksi vuosikymmentä hyvin tuloksin. Tanskan prosenteilla meillä olisi noin satatuhatta ihmistä enemmän töissä kuin nyt. Meillä riittäisi palveluihin ja velan maksuun yli miljardi euroa enemmän rahaa pelkästään säästyneinä työttömyyden kustannuksina. Suurin hyötyjä olisi kuitenkin yksilö itse, jolla työn kautta säilyy usko tulevaisuuteen ja kykyyn huolehtia itsestään

Suomi ole Tanska, mutta tietyt lainalaisuudet vaikuttavat kaikkialla. Tanskan mallin voisi kiteyttää neljään kulmakiveen: työntekijöiden helppo irtisanominen, hyvä työttömyysturva työttömyyden alkuvaiheessa, tukien velvoittavuus ja työvoimahallinnon palvelut, jotka tsemppaavat mutta myös patistavat. Yhdenkään näistä ei pitäisi olla mahdoton Suomessakaan.

Tasajalkaloikka Tanskan suuntaan tarkoittaa kiireellisimmin kahta asiaa. Ensinnäkin työn hinnan ja työsuhteen riskien summan on asetettava kunkin kohdalla tasolle, joka mahdollistaa työllistymisen. On julmaa lisätä ihmisten määrää, jotka päätyvät epätoivon kautta osattomuuteen.

Toiseksi sosiaaliturva ei saa ohjata passivoitumaan. Tuen ehtona on oltava aktiivisuus. Toisaalta työkeikalle lähtö ei saa johtaa huonompaan ansiotasoon kotona pysymiseen nähden. Tukien vähenemisessä ei saa olla portaita, jotka tekevät keikasta tappiollisen.

Suomen työttömyystuet ovat suunnilleen Tanskan tasolla jo nyt. Sen vastapainona Suomessakin yrittäjille kannattaa luoda tilanne, jossa he eivät liikaa pelkää työntekijän palkkaamista. Eduskunnassa vasemmiston edustajat huutelevat näistä asioista keskusteltaessa, että mitä täällä puhutaan palkkaajan asioista, kun piti puhua työttömistä. Kaiken avain on ymmärtää, että yhtään uutta työpaikkaa ei synny jos palkkaaja ei usko työsuhteen mielekkyyteen.

Vaikuttaa siltä, että kansalaisten keskuudessa näitä asioita punnitaan harkiten. Helsingin Sanomien gallupin mukaan 42 prosenttia suomalaisista tukee aktiivimallia. Henkilöperusteisen irtisanomisen yksinkertaistamisella pienyrityksissä ja määräaikaisten sopimusten helpottamisella työttömyyden pitkittyessä on Suomessa enemmän kannattajia kuin vastustajia.

Kokonaisuuteen tulee kuulua myös tsemppaava työvoimapalvelu sekä heikommin työllistyville palkkatuki ja työpajat. Tätä en vielä muutama vuosi sitten ymmärtänyt ollenkaan niin tärkeäksi. Kun keskustelee TE-toimistojen kanssa, viesti on yhtenäinen: noin kolmannes työttömistä on eri syistä joutunut tilanteeseen, josta ei itse nousta vaikka porkkanat olisivat meheviä tai keppi kovaa. Olemme ihmisiä ja vastoinkäymiset voivat lannistaa. Tarvitaan sekä uskoa luovia porkkanoita, vipinää aikaansaavaa patistelua että ihmisen kanssa kulkemista.

Voi tuntua, että lyödään ja paijataan samaan aikaan. Sosiaaliturva ei saa ohjata passivoitumaan.

MAINOS

Kommentoi

Mykkänen vois aloittaa ensin poistamalla omavastuu ajan ja soviteltavan päivärahan jos hän edes tietää että sellaiset on käytössä,vois löytyä enemän halukkuuta lähteä töihin.??

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

TYÖVOITTO SOSIAALISESTI VAJAVAISILLE

Ei tässä enää jaksa pyristellä ja kuunnella ammattipoliitikkojen selitystä ihmisten auttamiseksi tekemäänsä suurvaltiomiehen töitä. Lähtisivät nyt vaan pian lomille ja rupeis maailmantalous hoitaan politiikkaa, ettei ministerien tarvitsisi vaivata sosiaalisesti köyhää päätänsä. Isiltä pojille on kulkenut oppi joka on kaatanut aina heikon ojaan, tyyli tuntuu jotenkin niin vanhanaikaiselta, vaikka eletään "tätä päivää". Maan etu vaatii näitä honkaan päänsälyöjiä, jotta ihmisten silmät avautuisivat. Tässäkin jutussa heitetään ministereille niin rakkaat tilastot ja mielipideluvut kuin lonkalta ja tulkinta on kuin pörssin aulasta. Tulkinta tämäkin, nelisenkymmetä vielä uskoo ja kuutisenkymmentä ei enää jaksa. Ei niin pahalla mutta ei niin hyvälläkään, koitettas nyt vaan elellä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ministeri kirjoittaa höpöjä, kun työtä ei ole niin sitä ei ole. Kokoomus ja työnantajat vaativat joustoja työpaikoille. Joustoja on vaadittu sieltä 1990 alun lamasat saakka ja yhä vain vaaditaan joustoja. Mitä ne joustot ovat, mitä tarkoittavat, alennettuja palkkoja, ylityötä ilman korvauksia, irtisanomisia ilmoitusasiana, pakkolomia, olematonta työterveydenhuoltoa, sanalla sanoen orjuuttamista. Ei riitä, että on työpaikka, palkalla tulee voida elää ilman sosiaaliavustusta, saada syötäväksi muutakin kuin vettä ja leipää. Suomi sijaitsee sellaisella maapallon lämpövyöhykkeellä, että täällä tarvitaan vaatteet kesää ja talvea varten. Asunto tulee olle muutakin kuin neljä seinää ja katto. Nämä kaikki mitä olen luetellut ovat niitä joustoja joita ministeri peräänkuuluttaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Työtä kyllä riittää kaikille ja sitä on paljon tarpeen ylikin. Pula on palkan maksajista.

Jos tehty työ tuottaa vähemmän kuin työntekijän palkkaamisen kustannus on, niin työsuhdetta ei voi ylläpitää. Palkka voi tietysti olla liian pieni, mutta liian suuri se ei voi olla. Jos se sitä on, niin työpaikka on hyvin pian entinen työpaikka.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hyvältä kuullostavassa kirjoituksessa esitetään hyviäkin ideoita, mutta silti suurin osa on näennäispuuhastelua.

Työttömyys ei hellitä, ennen kuin työllistäminen tulee kannattavaksi yrityksille. Se tarkoittaa palkkakustannusten laskua, sisäistä devalvaatiota.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

asehän on helppoa, nostetaan palkat sellaselle tasolle että sosiaaliturva jää pienemmäksi.Oikeasti mykkänen haluaa polkea palkat, ettei työ kiinnosta enää.Jos joku haluaa kelan päättämään kuinka paljon rahaa tarvit kuukaudessa, niin alotamma vaikka mykkäsestä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Palkkoja pitää alentaa sen verran, että työn teettäminen alkaa kiinnostamaan. Sitten sais Kelan vaikka lakkauttaa, kun työttömyys nujerrettaisiin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Että on meillä Tanskan suuruinen päiväraha? No ei niinkö todellakaan, Tanskassa maksetaan n.1700€/kk vs meidän 534€. Kannatan vanhan ajan mallia; jos et ole täyttä kuukautta töissä saat silti täyden päivärahan. Pilipali saat tienata "300€" on oikeasti 280€ ja ensimmäisellä hakukerralla laskennallisen tulon perusteella voit jäädä kuukaudeksi rahattomaksi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

14:01
Palokoirat löysivät vainun palaneen kirkon raunioista – löytö viittaa siihen, että Kiihtelysvaaran kirkko sytytettiin tahallaan
13:56
Puola joutuu EU-tuomioistuimeen tuomareiden siirtämisestä eläkkeelle
13:54
KRP tutkii Airiston Helmi Oy:n toiminnan pohjamutia myöten — Lehdet: Toinen pidätetyistä Venäjän kansalainen
13:48
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri myy Oulun Medikiinteistöt Oy:n Lapti Groupille – yhtiö aikoo jatkaa Sairaalanrinteen rakentamista
13:42
Poliiseja pakoon kaahanneelle kolme vuotta vankeutta – Pysähtyi piikkimattoon Oulunsalossa
13:32
Niinistö: Kansallista turvallisuutta edistävät lakihankkeet etenevät – Kansallinen etu turvataan kiinteistökaupoissa, sotilasvirkaan vain Suomen kansalainen
13:27
Laamaselle otteluvoitto MM-judossa
37
Metsäkanalintujen jahdissa on saatu saalista Oulun riistakeskusalueella – "Teerikannat paikoin todella hyvällä mallilla"
24
Raahelaisyrityksen sukelluspallo odottaa yhä vientilupaa – miljoonasopimuksen solmimisesta Kiinaan on jo vuosi
23
Hajuhaitta Oulussa johtuu häiriöstä tuotantoprosessissa Stora Enson sellutehtaalla
20
Oulun kaduille kylvetään vuodessa tonnikaupalla hiekkaa, liukkaudentorjunta aloitetaan yleensä marraskuun ensimmäisellä viikolla
13
Kenelle antaisit kunnian uusista työpaikoista? Sipilän hallituksen ansio on suurempi kuin nolla mutta pienempi kuin 120 000
13
Kärkkäisen maahantuoma klapikone määrättiin poistettavaksi markkinoilta – Tukes löysi testissä vakavia turvallisuuspuutteita
9
Sää ottaa harppauksen kylmempään suuntaan – Oulun seudulle luvassa yöpakkasia

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Miksi aina puhutaan köyhyydestä.

Minua myös naurattaa tuo ainainen ihmisten purnaaminen köyhyydestä. Rahat riittää kapakissa istumiseen ja tupakin poltto... Lue lisää...
SYLVA L

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla. 24.6. - 26.9.

Naapurit

24.9.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image