Kolumnit

Tarvitsemme harmonisempaa met­sä­po­li­tiik­kaa

Kolumnit 27.11.2019 20:00
Jenni Pitko

Eduskunnasta

Suomen luonto on hätätilassa. Yksi keskeinen syy siihen on tapamme käyttää metsiä. Suomen metsät ovat olleet tärkeitä suomalaisille läpi historian. Metsämme tuottavat myös tulevaisuudessa työtä, toimeentuloa ja innovatiivisia ratkaisuja maapallon ongelmiin. Kaikki tämä täytyy kuitenkin toteuttaa kestävästi siten, että voimme suojella meille tärkeää lajistoa. Nykyisellään metsäpolitiikallamme on liian kova hintalappu.

Suomalainen tapa hyödyntää metsiä perustuu hyvin pitkälti avohakkuisiin, jossa puusto korjataan kerrallaan ja jäljelle jää puuton aukko. Tämä tehometsätalous aiheuttaa elinympäristöjen vaarantumista ja katoamista, lajien uhanalaistumista ja edesauttaa ilmaston lämpenemistä. Avohakkuut tuhoavat monien lajien koteja ja vaarantavat alueellisia populaatioita pahimmillaan vuosikymmenten ajoiksi tai jopa lopullisesti.

Avohakkuista kärsivät metsiemme lajeista esimerkiksi metso ja pyy. Retkeilijän tuttu toveri, kuukkeli, mielletään usein juuri pohjoisten metsiemme lajiksi. Todellisuudessa kuukkeli asutti aiemmin koko maata, mutta laajat hakkuut ovat ajaneet sen lähes kokonaan eteläisestä Suomesta. Hömötiainen on ajautunut vuosituhannen aikana elinvoimisesta lajista erittäin uhanalaiseksi.

Etenkin valtion mailla tulisi avohakkuiden sijaan siirtyä muihin metsänhoidon menetelmiin. Suomalainen metsäalan tutkimus on ollut vahvasti painottunut avohakkuiden tutkimiseen. Mitä enemmän jatkuvan kasvatuksen menetelmiä tutkitaan, sitä edullisemmilta ne näyttävät, myös taloudelliselta kannalta. Jatkuva kasvatus tuottaa myös merkittävästi avohakkuita vähemmän ilmastopäästöjä, sillä merkittävä osa metsien hiilestä on sitoutunut maaperään, johon jatkuvan kasvatuksen menetelmässä ei kajota.

Tämä kaikki on erityisen merkittävää pohjoisten metsien kannalta kahdesta keskeisestä syystä. Vaihtoehtoiset, jatkuvaan kasvatukseen perustuvat menetelmät ovat suhteessa tuottoisimpia juuri pohjoisen metsissä, joissa puuston koko on eteläistä maata pienempi. Toiseksi pohjoisen metsistä on valtion omistuksessa merkittävästi suurempi osa kuin etelässä.

Pelkkä avohakkuiden vähentäminen ei vielä ratkaise lajien suojelua. Tarvitaan myös nykyistä aktiivisempaa vanhojen metsien suojelua. Vanhat metsät tarjoavat luonnon monimuotoisuudelle lokeroita, joita talousmetsät eivät voi täyttää.

Suomalaiset metsät ovat avainasemassa liikuttaessa kohti kestävää tulevaisuutta ja ekokriisin ratkaisua. Metsä tuottaa raaka-aineita ja toimii tärkeänä hiilivarastona ja -nieluna. Metsäpohjaisilla tuotteilla on tärkeä rooli fossiilitalouden tuotteiden korvaamisessa. Nyt on aika siirtyä hyödyntämään metsiä harmonisella tavalla, jossa hyödyt eivät vaaranna meille kaikille tärkeää ympäristöämme ja rakasta luontoamme.

Kirjoittaja on vihreiden kansanedustaja Oulusta.

MAINOS

Kommentoi

Museoidaan metsät siten, ettei metsästä saa kantaa risuakaan pois. Silloin olemme kaikki onnellisia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Luonnonvarakeskuksen tilaston mukaan Suomen metsien puuston määrä on noussut merkittävästi 1960-luvulta alkaen - kiitos parjatun tehometsätalouden. Ja puuston määrän lisääminen on yksi parhaimmista menetelmistä taistella ilmastonmuutosta vastaan - hyvä Suomi!

Varmasti jatkuvan kasvatuksen periaate tulee nostaa avohakkuiden rinnalle validiksi vaihtoehdoksi, mutta kasvatus- ja hakkuupäätös tulee tehdä palstakohtaisesti. Ei ole mitään järkeä säätää laki, joka kieltäisi avohakkuut valtion mailla.

Mikäli metsänomistaja päätyy käyttämään jatkuvan kasvatuksen periaatetta, on oma vahva käsitykseni se, että se on metsän tuotoista pois. Menetelmä edellyttää sitä että puusto kasvavat harvemmassa, jotta uusi taimisto pääsisi kasvamaan hakkuiden jälkeen. Lisäksi ainakaan kuusikkoleimikolle jatkuvan kasvatuksen periaate tuskin sopii: kuusen juuret kasvavat lähellä maan pintaa, ja jos raskaat motot käyvät "vähän väliä" siellä hakkamassa niin kuusikko kokee helposti vaurioita.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomalainen tapa hyödyntää metsiä ei perustu avohakkuisiin. Metsissä tehdään erittäin paljon erilaisia hoito- ja metsänparannustöitä. Avohakkuu on vain yksi käytössä ja metsänkäsittelysuosituksissa oleva menetelmä metsän uudistamiseen. Muita uudistamistapoja ovat mm. siemenpuuhakkuu, suojuspuuhakkuu, kaistalehakkuu, pienaukkohakkuu ja tietysti myös jatkuva kasvatus. Avohakkuiden osuus hakkuiden pinta-alasta oli esim. vuonna 2018 noin viidesosa. Jatkuva kasvatuksen menetelmät sopivat joillekin metsätyypeille ja puulajisuhteille, toisille taas ei ollenkaan. Juuri Pohjois-Suomessa paksukunttaiset kuusikot ovat ongelmallisia jatkuvan kasvatuksen kannalta, koska vaihtuvaa taimiainesta ei juuri ole eikä synny.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kaikki myöntävät, että puuta pitää käyttää enemmän rakentamiseen ja kestohyödykkeisiin, joka tarkoittaa sitä, että tukkipuu on laskettava hitaasti uusiutuvaksi luonnonvaraksi. Uusiutuvaa on vain ns. risupuu ja pensaat.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Urbaanit vihreät ovat nyt muka huolestuneet metsistä, vaikka monetkaan eivät metsissä ole edes käyneet. Samoin moni tuksin edes tietää, miltä kuukkeli,tai hömötiainen näyttää.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomen metsät ovat juuri nyt parhaimmassa kunnossa ja suuremmat kuin kertaakaan sitten 1700-luvun. Suomessa on joka paikka aivan täynnä metsää ja ei tarvitse kuin ajaa kahden kaupungin tai kylän väli, niin siinä välissä ei ole mitään muuta kuin loputtomasti metsää.

Suomen metsien upeasta kunnosta kertoo myös se, että meillä ei ole metsäpaloja kuten muilla. Aika-ajoin metsät harvennetaan ja käytetään kansakuntamme hyväksi. Toisinaan jostakin voidaan ottaa avohakkuulla puita ja se on täysin ok. Avohakkuut antavat metsän eläimille loistavia tuulahduspaikkoja kesähelteellä sekä tuo itikka-aikana helpotusta suuremmille eläimille joiden ei tarvitse lähteä tuulenvirettä maanteiltä etsimään. Lisäksi kannoissa elää paljon toukkia ja sieniä. Mikään ei mene luonnossa hukkaan. Siinä ei muuten kauaa edes mene kun metsän pohja kasvaa täynnä pientä kasvillisuutta ja lopulta siihen tulee upea nuori metsä.

Suomen metsät ovat maailman parhaimmat jokaisella mittarilla mitattuna. Muuta mieltä voi olla vain henkilö joka ei ole oikein kunnolla metsässä edes käynyt, että katsoo "tietonsa" muiden radikaalien Twitter-posteista.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

0:13
Ovensuukyselyt: Konservatiivit ottamassa murskavoiton Britannian parlamenttivaaleissa – ennusteen mukainen vaalitulos tietäisi nopeaa brexitiä
12.12.
Nelostie suljettu liikenteeltä Rovaniemellä Petäjäkosken ja Jaatilan välillä – liikenne ohjataan kiertotielle
12.12.
Auto syttyi palamaan lattiaa hitsattaessa Oulaisissa – ajoneuvo tuhoutui käyttökelvottomaksi, henkilövahingoilta säästyttiin
12.12.
Liikkuvan poliisin perinneyhdistys: peltipoliisien sijoittelulle ei suurelta osin järkeviä perusteita – "Kansan silmissä kameratolpista tullut sakotusautomaatteja"
12.12.
Kärppien tähdet Juho Lammikko ja Jesse Puljujärvi pohjustivat Leijonien nousun ahdingosta jatkoajalle – sitten Tshekki tarjosi kylmän suihkun voittomaalin muodossa
12.12.
Oulun Uinti yllätti naisten viestihopealla SM-altaassa Tampereella
12.12.
Mies uhkasi rikosseuraamustyöntekijää puhelimitse – kertoi tarkoituksenaan olleen valittaa työtehtävien hoidosta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

13.12.

Fingerpori

13.12.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan kokonaistavoittavuus on 86 % Oulun markkina-alueen kuluttajista viikossa.

Kaleva Media Yrityspalvelut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityspalvelut/


stats-image