Kolumnit

Suomen kylmä sota sai uljaan lopun

Kolumnit 16.9.2011 0:00
Jukka Tarkka
Pitkän uran ulkoministeriössä tehnyt ja suurlähettiläänä eläköitynyt Jaakko Blomberg on julkaissut massiivisen aineiston Suomen turvallisuuspolitiikan ratkaisuvaiheista, siitä, mitä tapahtui kun Neuvostoliitto hiipui pois ja kylmä sota loppui (Vakauden kaipuu, WSOY 2011).

Tarinan pääjuonteena on Neuvostoliiton sitkeä yritys komennella Suomea vielä silloinkin kun supervallan voima jo raukesi. Blomberg toimi ulkoministeriössä tätä hiipivää hyökkäystä vastustaneen puolustusrintaman keskeisissä taustatehtävissä. Hän oli torjumassa neuvostojuonia samalla innolla ja taidolla kuin merkittävät edeltäjänsä Max Jakobson, Keijo Korhonen ja Jaakko Iloniemi.

Blombergin roolin taustalla on mielenkiintoinen henkilöhistoria. Kylmän sodan ollessa kuumimmillaan 40 vuota sitten hän julkaisi rauhantutkija Pertti Joenniemen kanssa pamfletin Kansiteräinen miekka. He arvostelivat häikäilemättömästi sitä strategiaa ja taktiikkaa, jolla Suomen silloinen johto taisteli Neuvostoliiton päällepäsmäröintiä vastaan.

He eivät hyväksyneet virallista politiikkaa, joka halusi Suomelle ainakin sen verran sotilaallista voimaa, että maata voitaisiin puolustaa itse ja estää puna-armeijan tulo apuun. Heidän ajattelussaan Suomen alueen puolustus oli Neuvostoliiton etu, josta Neuvostoliitto myös huolehtisi.

Blomberg ja Joenniemi eivät pitäneet Suomen puolueettomuutta turvallisuuspolitiikan päämääränä. Tärkeintä heille oli Neuvostoliiton luottamuksen säilyttäminen. Suomen turvallisuus nojautui heidän esityksessään siihen, että "tarpeen vaatiessa Suomi voi tukeutua Neuvostoliiton apuun koskemattomuutensa säilyttämiseksi."

Tällainen oli 1970-luvun älykköpiireissä hyvin suosittua ja kannattavaa, se antoi urakehitykselle vauhtia. Blomberg tulee uudella kirjallaan kertoneeksi, miten nopeasti kaikki muuttui. Hän oli 1980-luvulla väkevästi toteuttamassa sitä politiikkaa, jota 1970-luvulla kiivaasti vastusti.

Presidentti Mauno Koivisto mitätöi syyskuussa 1990 yksipuolisella tulkinnallaan Pariisin rauhansopimuksen ne artiklat, joissa rajoitettiin Suomen puolustusjärjestelmiä. Dramaattisesta ratkaisusta kerrottiin niukasti etukäteen rauhansopimuksen tärkeimmille allekirjoittajille Neuvostoliitolle ja Englannille, mutta siitä ei neuvoteltu.

Lisäksi presidentti saneli valtioneuvoston pöytäkirjaan lausuman siitä, että Saksan hyökkäävään rooliin viittaavat yya-sopimuksen kohdat olivat vanhentuneet. Suomen asemaa eniten rasittaneet sopimuksen avainkohdat raukesivat.

Kremlille kerrottiin yya-lausumasta päivää ennen sen sanelua valtioneuvoston pöytäkirjaan, eikä Neuvostoliiton ulkoministeriöllä siinä vaiheessa ollut huomautettavaa. Se palasi kuitenkin asiaan ja vaati kahdenkeskeistä neuvottelua asevoimien määrävahvuuksista. Suomi ei suostunut neuvotteluun, sillä erimielisyyteen päätyminen oli ilmeistä, ja sen julkinen käsittely ei olisi kummankaan edun mukaista.

Neuvostoliiton ulkoministeriö selitti ymmärtäneensä Koiviston lausuman niin, että Suomi ei kuitenkaan aio ylittää Pariisin rauhansopimuksen määrittämiä enimmäisvahvuuksia, vaikka tulkitsee sopimusta.

Suomi vastasi aikovansa pitää yllä tarpeelliseksi harkitsemaansa puolustuskykyä, ja olevansa valmis neuvottelemaan kaikkia Etyk-maita koskevasta aseriisunnasta. Se tarkoitti, että kahdenvälisiin aseneuvotteluihin Neuvostoliiton kanssa ei ryhdytä. Jos olisi ryhdytty, se olisi ollut sotilaallinen konsultaatio, jollaista vastaan Suomi oli taistellut kolmekymmentä vuotta.

Blomberg kuvaa nautittavan vähäeleisesti, miten Suomi pelasi Neuvostoliiton käsistä mahdollisuuden uhata yya-konsultaatiolla. Se oli ollut Neuvostoliiton vahvin kortti, jolla se oli aina halutessaan voinut kaataa Suomen pelin. Blomberg luo kuvaukseen huippuluokan jännityksen, vaikka lopputulos tiedetään.

Neuvostoliitto yritti tekohengityksellä ja pakkoruokinnalla elvyttää Suomen kuoliaaksi pistämän yya-sopimuksen. Blomberg osoittaa kuitenkin, että tämä ei ollut Kremlin ylimmän johdon, siis valtakautensa loppuvaihetta eläneen presidentti Mihail Gorbatšovin tahto.

Asialla olivat Neuvostoliiton ulkoministeriön vanhakantaiset jäärät, jotka yrittivät Leonid Brezhnevin hengessä jallittaa Suomea vanhaan tyyliin. He iskivät silmänsä rauhansopimuksen aserajoituksia koskeneisiin artikloihin, mutta sillä ei ollut mitään tekemistä supervallan puolustuksen kanssa.

Naapurin asevarustelun tasoon vaikuttaminen oli viimeinen vipuvarsi, jolla Neuvostoliiton ulkoministeriö yritti ohjata ja kontrolloida Suomea. Puna-armeijan johto ei vaatinut Suomen asevoimien supistusta.

Blomberg oli mukana viemässä Suomen vastausnoottia Neuvostoliiton ulkoministeriöön. Siihen asti Suomen vakiovastaus Neuvostoliiton vaatimuksiin noudatti kaavaa "kyllä, mutta", jossa "mutta" oli niin vahva, että "kyllä" mitätöityi, ja vastaus tarkoitti itse asiassa "ei". Nyt Suomi vastasi kirkkaasti ja anteeksi pyytelemättä: ei. Siihen loppui Suomen kylmä sota.

Koiviston sankarityön syvin merkitys oli siinä, että nöyryyttävät artiklat kumottiin Suomen tahdosta, ja huolimatta Neuvostoliiton vastaan haraamisesta, joka aikaisemmin oli pysäyttänyt tai hidastanut monia Suomelle keskeisen tärkeitä hankkeita. Suomi vapautui yya-sopimuksen kahleesta siksi, että se itse päätti niin, eikä siksi, että sopimuksen toinen osapuoli raukesi olemattomiin.

Kirjoittaja on valtiotieteen tohtori, joka toimii vapaana tutkijana ja kolumnistina.

Tiedätkö aiheesta enemmän?
Lähetä vinkki, kuva tai video!
13222
MAINOS

Kommentoi

Uutisvirta

11
Suojeltu myllyrakennus puretaan Toppilassa – tilalle pitää rakentaa saman näköinen talo
6
Lippo ja Oulun kaupunki hakevat pesäpallon Itä–Länttä yhdessä – tavoitteena saada arvo-ottelu Raksilaan 2021 tai 2023
5
Isis-leirin naisten paluumahdollisuutta kammoksutaan oppositiossa – Suomen lähtökohtana on ettei aikuisia auteta
4
Sisäministeri Maria Ohisalo ei halua riisua suomalaisilta kansalaisoikeuksia edes Isis-leirien tapauksessa – "suomalaista oikeusvaltioita ei pitäisi lähteä murentamaan"
4
Loppuunmyyty Qstock rikkoo jälleen kävijäennätyksensä – festivaalille odotetaan yhteensä 40 000 kävijää
2
Porokello-sovellus myös kuluttajien käyttöön: pian jokainen autoilija voi varoittaa porokolaririskistä
2
Paloauto suistui ojaan Suviseura-alueella Muhoksella

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Laitoinpa uuden auton tilaukseen

78 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Karmea moka Pudasjärvellä

Hyvä Pudis. Turistin toholakkeet ajelee ihmisten päälle, kun kattelee pitkin jokien varsia. Sillälailla. Lue lisää...
Oulun poika

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

27.6.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image