Kolumnit

Suomalainen met­sä­no­mis­ta­ja kantaa vastuuta maapallon hii­li­nie­luis­ta – "Ei pidä korjata sellaista, mikä ei ole rikki", kirjoittaa UPM:n Jussi Pesonen

Suomi on Euroopan metsäisin maa. Kuvaaja Jarmo Kontiainen ikuisti tämän metsänäyn Lieksassa viime vuoden kesällä. KUVA: Jarmo Kontiainen
Kolumnit 4.12.2018 6:30
Jussi Pesonen
Puheenvuoron kirjoittajana vierailee UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen.

Kokenut metsäteollisuuden yritysjohtaja Jussi Pesonen perustelee Lännen Median vieraskirjoituksessaan, miksi hänen mielestään suomalainen metsänomistaja on ilmastosankari. Alan teollisuusyritysten järjestö Metsäteollisuus ry täyttää tänään sata vuotta.

Suomalaiset metsänomistajat ovat tehneet vertaansa hakevan ilmastoteon.

Niin ajattelin luettuani Luonnonvarakeskuksen katsauksen, jonka mukaan metsien vuosikasvu on 107 miljoonaa kuutiota. Luku hätkähdytti. Syntymävuotenani 1960 kasvu oli alle puolet nykyisestä.

Metsäpinta-ala on koko lailla vakiintunut, mutta puun määrän kasvu sen kun kiihtyy. Suomessa on metsää enemmän kuin koskaan, kaksi ja puoli miljardia kuutiota.

Kiitos kuuluu metsänomistajille. Tänäänkin he harventavat metsiään parhaiden puiden kasvun edistämiseksi. Tänäänkin he istuttavat neljä taimea jokaisen päätehakatun puun tilalle.

He investoivat vuosittain yli kaksi sataa miljoonaa euroa metsiensä hoitoon ja uudistamiseen. Perheemme metsänomistaja – vaimoni – panee vähintään viidenneksen, usein enemmänkin, metsätuloista takaisin metsään niin kuin monet muutkin metsänomistajat.

Metsätilallisten työ ei ole viime viikkoina saanut ansaitsemaansa arvostusta.

Hallitusten välisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n raportin synnyttämässä keskustelussa metsätaloudesta on yritetty tehdä ongelmaa, vaikka se on olennainen osa ongelman ratkaisua.

Metsät ovat tärkeä hiilinielu, ja parhaiten hiilidioksidia sitovat hoidetut, kasvavat metsät.

Jotkut rajoittaisivat hakkuita hiilinielun kasvattamiseksi. Hakkuiden vaikutuksesta nieluun on erilaisia ennusteita, jotka vaihtelevat sen mukaan, mistä aikavälistä, metsäalasta, metsätyypistä ja hoitomenetelmästä puhutaan.

Teollisuuden puuntarvekin vaihtelee. Hakkuiden pidemmän ajan keskiarvot jäävät kauas viime vuosien ennätyslukemista ja varsinkin kestävänä pidetystä hakkuumahdollisuudesta.

Keskustelu on ollut sikäli likinäköistä, että hakkuiden rajoittaminen Suomessa ei kasvata globaalia hiilinielua. Tulosvastuullisen teollisuuden on joka tapauksessa ostettava puunsa jostain.

Hiilinielulle ei ole väliä, missä puu kaatuu. Suomen työllisyydelle ja taloudelle on.

Metsäteollisuus on osa ilmastokriisin ratkaisua, ei hiilinielujen kasvattamisen este. Suomen metsävarat ovat ennätykselliset, koska meillä on puuta jalostava vientiteollisuus.

Teollisuus osti viime vuonna yksityismetsistä 52 miljoonaa kuutiota puuta. Kun metsätilallisilla on vahva taloudellinen kannustin metsänhoitoon, ei ole mikään ihme, että metsät kasvavat humisten.

Hyvin hoidettu metsä vaurastuttaa hoitajaansa ja kasvattaa ilmastonmuutosta hidastavaa hiilinielua. ”Talousmetsätaloudessa” yhdistyvät taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen kestävyys.

Kirjoittajan mukaan suomalaisilla on väkilukuamme suurempi vastuu maailman hiilinieluista. Kuvaaja Anssi Jokiranta ikuisti talvisen metsän ilmasta Rovaniemen ja Tornin rajalla.

Metsäteollisuus on kulkenut kestävän kehityksen etulinjassa muutenkin kuin hiilinielujen kasvattajana. Käytämme uusiutuvia raaka-aineita ja energiaa, kierrätämme tehokkaasti ja kehitämme prosessitähteistä korvaajia fossiilisille tuotteille.

Näillä tuotteilla päästöjä voidaan vähentää heti, eikä vasta 2030 mennessä.

Rajoituksien sijaan pitäisi puhua metsänhoidon edistämisestä ja metsittämisestä.

Lähes kolmannesta Suomen metsäalasta ei ole hoidettu tai uudistettu vuosikymmeniin. Tuore tieto Pohjois-Pohjanmaalta kertoo taimikoiden varhaishoidon jäävän alle puoleen tavoitteesta.

On löydettävä kannustimet, joilla passiiviset metsänomistajat saadaan hoitamaan metsiään ja osallistumaan ilmastotalkoisiin. Metsitettäväksi on 150 000 hehtaaria viljelystä poistuvia peltoja, ja lähivuosina sähkölinjoilta vapautuu 100 000 hehtaaria lisää.

Näillä metsityksillä kuitattaisiin Suomesta viime vuosikymmeninä hävinnyt metsäala. UPM on metsittänyt yhtä suuren alan viljelyyn kelpaamattomia laidunmaita Uruguayssa, missä istutamme vuosittain 20 miljoonaa taimea. Olemme myös perustaneet useita suojelualueita.

Maapallon on laskettu tarvitsevan metsää Euroopan kokoisen alueen verran. Siinä urakassa suomalaiselle metsäosaamiselle on paljon käyttöä.

Suomalaisia on selvästi alle promille maailman väestöstä, mutta metsistä meillä on yli puoli prosenttia. Meillä on näin väkilukuamme moninkertaisesti suurempi vastuu maapallon hiilinieluista.

Tätä vastuuta ei pidä kantaa ryntäämällä korjaamaan sellaista, mikä ei selvästikään ole rikki.

Metsävaratilastot todistavat, että suomalainen talousmetsätalous toimii. Kasvu on kovaa, koska metsiä hoidetaan. Metsiä hoidetaan, koska puuta jalostetaan.

Poliittisella ohjauksella ei päästäisi lähimainkaan samanlaisiin tuloksiin. Parasta ilmasto- ja talouspolitiikkaa on antaa taitavien metsänomistajien hoitaa metsiään ja myydä puutaan.

Kirjoittaja on UPM-Kymmene Oy:n toimitusjohtaja. Vierailijakirjoittajien näkemykset eivät välttämättä vastaa toimituksen kantoja.

MAINOS

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (38)

”Tulosvastuullisen teollisuuden on joka tapauksessa ostettava puunsa jostain.” Muita vastuita ei sillä juuri olekaan. Teollisuudella on aina optiona ostaa puuta mm. Venäjältä.
On turha arvostella taimikoiden huonoa hoitoa, koska metsänhoitotöiden kustannukset eivät näy puun myyntihinnoissa. Niinpä kasvava joukko kaupunkilaismetsänomistajia viis veisaa metsänhoidosta. Myös hankintahakkuu on hyväntekeväisyyttä, ja tukkipuun vs. massapuun hintaero on mitätön. 
Ostajien semi-kartelli päättää hinnat ja tuotantosuunnat (puulajit ja korjuutavat) kurissa. Yksisilmäisesti laaditut metsänhoitovelvoitteet tukevat tätä. Siksi metsämme ovat muuttuneet monokulttuuriksi. Kuulostaako tutulta? Sama tahti kuin maataloudessakin.

"Kirves on metsän lanta" sanotaan. Ei päätehakkuiden jälkeinen kantojen repiminen ja auraus maapohjasta riippumatta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Olen kyllä lukenut asiasta useita artikkeleita, jotka ovat aika lailla päinvastaisia, kuin Pesosen teksti. Suomessa metsäteollisuus ole muuten, kuin taloudellisesti kestävällä pohjalla. Kuitenkin hoitorästejä valtavasti. Kemeratukeakin jää käyttämättä. Omistan itsekin metsää, jopa kahdessa maakunnassa ja ne myös jää jälkeeni metsinä. Minulle riittää ja saa riittää palkkatulo. Eletään se mukaan, metsä on sinällään minulle arvokas, metsänä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Olisiko kenellä antaa vertailulukuja WWFn ja Suomen Luonnonsuojeluliiton metsittämistä hehtaareita ja missäpäin maailmaa ne sijaitsevat?
Olen saattanut minäkin jonkun kerran metsässä liikkua. Joskus jopa oksakerroista laskenut tiheässä kasvavan kuusentaimikon ikää. 30 cm kuusikko oli parikymmenvuotiasta. Kuulemma kuusi rupeaa lahomaan alle satavuotiaana, eli siihen ikään mennessä ehtisi vajaaksi parimetriseksi. Siinäpä sitä tukkipuuta kerrakseen. Mökkiin mahtuu pitkäkin mies makaamaan, kun vaan jättää oven auki että saa jalatkin oikaistua. Männyt eivät varjossa kasva sitäkään ja valopuu se taitaa olla koivukin, mitä olen itse taimien kasvua seuraillut.
Mikä muuten onkaan kivihiilen uusiutumisnopeus? Ai niin. Sehän kaivetaan ulkomailla joten ei sen niin väliä olekaan. Eikä muovinkaan niin väliä. Kunhan NIMBY. Ja siinähän se villakoiran ydin onkin Suomen luonnonsuojelijoiden toiminnassa. Ettei vaaranneta tuttuja retkeilykohteita. Ja kunhan joku muu sen maksaa. Ja kunhan vaan ei kenelläkään olisi sellaista mitä minä en raaski itselleni säästää. Pois se häneltä ja heti. Muulla ei niin väliä, jos rehellisiä ollaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tuon ukon palkkaan menee monen pitäjän kantaorahatulot. 5miljoonaa € vastaa kymmenesosaa koko Lapin yksityismetsien nettokantorahatuloista. Monikansallisen sellufirman johtajan intresseissä on aina minimoida suomalaisen yksityismetsänomistajan puun hinta ja maksimoida firman tuotto. Kuitupuun hinta Suomessa on 1980-luvun nimellistasossa ja 40% alempi kuin Virossa, jossa ei ole yhtään sellutehdasta. Monikansalliset metsäfirmat päättävät suomessa, miten metsiä käsitellään ja niille on annettu metsäpolitiikassa yksinoikeus puuraaka-aineeseen. Pesosen vuodatus on pelkkää metsäteollisuuden PR-propagandaa. Kuitupuun hinta kertoo kaiken oleellisen metsänmyyjän asemasta metsäkartellien hallitsemassa yhteiskunnassa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Metsänomistajana vastaan tähän sulle että ihan itse päätän miten metsää hoidan, ja UPM on yksi parhaimmista ostajista meilläpäin, kun kuitua ei meinaa saada millään kaupaksi! Kiitos Pesonen ja UMPpi!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jos jyväksyttäisiin se tosiasia, että metsätalous ei ole ongelma eikä ratkaisu tässä asiassa. Ratkaisevat asiat tapahtuvat Afrikassa ja Aasiassa. Kuinka pitkään se hiili säilyy niissä upm:n tuotteissa?Enemmän panostaisin laadukkaan hidaskasvuisen tukkipuun kasvatukseen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Se on kumma homma ettei kaikki ymmärrä sitä että vaikka metsiä harvennetaan ja kasvatetaan niin aina siellä se puun määrä pyörii siellä 80-120 kuutiota per hehtaari välissä. Jos jokainen ymmärtäisi että ei se puun poisto vähennä sitä kuin hetkellisesti. Ja aina se vaan kasvaa kiinni samoihin lukuihin. Eli sitoo hiiltä. Tämä kiertohan se on oleellista eikä se että puu kuolee pystyyn eikä kasva enää yhtään.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Olipa hyvä ja asiantunteva kirjoitus, vaikka "vierailijakirjoittajien näkemykset eivät välttämättä vastaa toimituksen kantoja"!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Nuori puu kasvaa nopeasti lisää puuta. Vanha aarnimetsä on kasvunsa lopettanut ja alkaa vähitellen lahoa. Kun en noista tieteistä mitään ymmärrä, niin kysynkin, että kumpi se sitoo enemmän hiiltä, puun kasvu, vaiko lahominen?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomessa on mieletön määrä metsiä joiden kasvu on 0. Nuo metsät on juurikin kasvunsa lopettaneita vanhoja aarnimetsiä. Ei siinä hiiltä enää runkoon tartu grammaakaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kuitenkin juuristoon kertyy hiiltä koko ajan. Puu ei kuole vaikka sen maanpäällinen osa kuolee.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kirjoitus oli täyttä asiaa. Jos ei Suomessa olisi osattu hoitaa metsiä ja jatkojalostusta, ei kansalaisilla olisi mahdollisuutta tilata ilmastoa kuormittavaa krääsää Kiinasta ym. Samoin villintyä jostain Black fridaysta ja kuluttaa kuluttaa kuluttaa kuormittaen ilmastoa. Sitten on mukava ylilämpimässä asunnossa näpytellä kritiikkiä metsänhoidosta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ovelaa. Metsäteollisuuden lobbarit ovat näköjään keksineet Ilmastonmuutoksesta asian jolla on hyvä peittää se ikävä tosiasia että metsiemme biodiversiteetti eli lajirikkaus vähenee nopeasti juuri metsähakkuiden takia.

Jokuhan heistä sai jopa havainnot mustikan perimän muuttumisesta avohakkuualueilla vaikuttamaan hyvältä uutiselta. Niin se perimä muuttuu Tsernobylinkin metsissä eikä kukaan pidä sitä hyvänä uutisena. Evoluutio toimii niin että eliöiden perimä muuttuu koska se on sopeutuma voimakkaaseen kasvuympäristön muutokseen. Perimä muuttuu kyllä, mutta ei välttämättä rikastu eikä se välttämättä ole hyvä uutinen. Tuttu "metsämustikka" voi olla tulevaisuudessa uhanalainen kasvilaji kun kuivia oloja kestävämpi "hakkuuaukeamustikka" syrjäyttää sen metsistä ilmastonmuutoksen takia.

Suomen metsätalous toimii vain metsäyhtiöiden taseiden kannalta hyvin. Muuten "taitava suomalainen metsänhoito" on biologian kannalta katsoen puhdas myytti. Kasvaa se metsä kohisten metsäpalonkin jälkeen joten entä jos poltettaisiin kaikki metsät? Hiilidioksidipäästöt olisivat kyllä valtavat mutta saataisiimpa kehuskella metsien huimilla vuosikasvuilla jonkin aikaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Taimikko ei ole metsä. Nyt on hyvä ratsastaa ilmastonmuutoksen sankarina kun metsien biodiversiteetti on jo tuhottu totaalisesti. Nyt "yllätyksenä" löydetty 2 miljoonan kuution olematon lisämetsänkasvu oli kuitenkin odotettu uutinen. Biologit ovat todenneet jo aikapäiviä sitten että metsäkasvun kiihtyy kun hiilidioksidia on enemmän ilmakehässä. Edelliset arviot kasvusta perustuivat vanhaan aineistoon ja tuollainen 2% kasvu selittyy yksin hiilidioksidipitoisuuden kasvulla. Se ei ole suomalaistyylisen metsänhoidon ansiota. Se että viimeisen 50 vuoden aikana kasvu on tuplaantunut on kyllä seurausta avohakkuista ja siitä että metsän tilalle on tullut nopeasti kasvavaa taimikkoa ja monotonista puupeltoa. Samalla on menetetty valtaosa vanhoista metsistä. Niitä oli vielä 1950-60 luvuilla moninkertaisesti. Nyt niitä ei tahdo enää löytyä muualta kuin suojelualueilta.

Lobbarit ovat hyviä selittämään asioita parhain päin. Siitähän heille maksetaan.

Jos UPM laitettaisiin maksamaan kaikki ne ympäristövahingot joita se on aiheuttanut vuosien aikana yhtiö menisi konkurssiin välittömästi. Suomen metsäteollisuus on ollut päättäjien lemmikki aina. Sille on sallittu paljon sellaista toimintaa joka ei millään muulla teollisuudenalalla ole mitenkään ole sallittua.

Yksi ongelma on se että Suomessa metsätutkimus ei ole ollut luonnontieteellistä vaan taloustiedettä. On tähdätty vain ja ainoastaan metsäteollisuuden hyvinvointiin ja voittojen maksimointiin. Metsää Suomessa ei ole hoidettu sotien jälkeen muuten kuin tuhoamalla sitä. Avohakkuu on metsän tuhoamista jotta tilalle voidaan istuttaa sitä mitä metsäteollisuus haluaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tuolla metsässä kulkiessa tulee pantua merkille luontoäidin kasvatusmetodit. Kuusentaimet kasvavat tiheissä ryhmissä ja kilpailu valosta ja ravinteista antaa hyvän alun jykevälle tukkipuulle. Lepikossa kasvaa suorarunkoisia vähäoksaisia koivunhujoppeja, joita myöhemmin koivuparketiksi kutsutaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Luonnonvarakeskuksen tietojen mukaan Suomessa on siis metsää enemmän kuin koskaan. Ja hyvällä metsänhoidosta kasvu on tulevaisuudessa edelleen suurempaa.
On mielenkiintoista että tietämättömiä voidaan propagandalla viedä kuin pässiä narussa. Tuskin koskaan metsässä käyneet kauhistelevat hakkuita ja syyllistävät ihan vääriä tahoja. Oman toiminnan voi sitten kuitata maksamalla lentoveron tai olemalla vegaani ja syömällä kalaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tottakai kasvu on kovaa, jos hakataan metsä paljaaksi ja istutetaan uudet taimet. Tästä tyylistä kuitenkin vapautuu paljon hiiltä ilmaan ja ravinteita vesiin.
Itse kyllä kannustaisin enemmissä määrin vanhemman järeän tukkkipuun jatkuvaan kasvattamiseen. Tämä tyyli tuo kyllä tuottoja, lisää monimuotoisuutta ja sitoo pitkässä juoksussa enemmän hiiltä kuin päätehakkuut ja ojitukset.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomessa ei tiedetä tai ei haluta suomessa metsänhoito on lapsen kengissä ei avohakkuilla mitään hyvää saada aikaan miten kehdataan syöttää kansalaisille väärää tietoa.puhutaan ilmaston saasteista samaan akaan lyödään metsät nurin voittojen toivossa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Samaa mieltä Pesosen kanssa. On onni että sekä metsänomistajan että ilmaston kannalta tavoitteet on samat: lisää arvopuuta! Tätä eivät noviisit ymmärrä, kun pohjat puuttuu tietämyksestä. Onko näille palstoille oikein palkattu vakituisia luonnonsuojelu-uskovia, jotka kommentoivat kehäIII sisältä? Kannattaa ottaa kuokka käteen ja kokeilla istuttaa taimi tai kaksi. Metsänhoito vaatii osaamista. Metsänomistajat, plussat teille!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Se kenen leivissä olet, sen etuja ajat. Kuvitteletko tosiaan että Jussi Pesosen kaltainen metsäteollisuuden huippulobbari puhuisi totta?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (38)

Uutisvirta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Osittainen varhennettu vanhuuseläke

" Toinen on ”yhden ajatuksen -syndrooma”: siinä ihminen on niin tarrautunut johonkin kantaan (usein ajasta jäljessä olev... Lue lisää...
Hihiii

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

14.12.

Fingerpori

14.12.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image