Kolumnit

Sota asuu meissä kaikissa

Kolumnit 24.5.2016 12:00
Marja Tuominen

Tuo otsikko on sama kuin valokuvanäyttelyllä, joka avattiin Lapin maakuntamuseossa Rovaniemellä viime torstaina.

Otsikko on raju ja provokatiivinen – ja samalla monimielinen. Näyttelyssä se viittaa äärimmäisen henkilökohtaisella tasolla koettuun ylisukupolviseen traumahistoriaan, mutta se haastaa myös pohtimaan sodan aiheuttamien henkisten kärsimysten ylihistoriallista ja yleisinhimillistä luonnetta.

”Äitini oli 8-vuotias, kun hänet löydettiin ruumiskasasta elävänä 7.7.1944. Hän oli ainoa, joka säilyi hengissä. Hänet löydettiin kahdella pistimeniskulla lävistettynä”, taiteen maisteri ja valokuvaaja Jari Koski kertoo näyttelynsä päätekstissä.

Tapahtumat liittyvät neuvostoliittolaisten partisaaneiksi kutsuttujen kuolemapartioiden tekemiin siviili-iskuihin Suomen pohjoisen itärajan tuntumassa jatkosodan aikana. Kylissä ammuttiin umpimähkään, teloitettiin systemaattisesti, poltettiin elävänä ja otettiin vangiksi lähes 200 siviiliä. Omien raporttiensa mukaan neuvostosotilaat olivat tuhonneet sotilaskohteita.

Nämä sotarikokset kohdistuivat pääasiassa naisiin, lapsiin ja vanhuksiin – kyliin joita Lapin siviili- ja sodanjohto ei suostunut evakuoimaan ilmeisestä partisaaniuhkasta ja varotuksista huolimatta. Kyse oli paitsi piittaamattomuudesta myös ilmeisestä laskelmoinnista. Käytännössä rajaseudun siviilit jätettiin ihmiskilviksi neuvostopartioita vastaan. ”Puskureiksi”, kuten yksi asianosainen näyttelyvideolla toteaa.

Toinen katkeroittava laiminlyönti on ollut iskujen uhrien ”unohtuminen” yli puoleksi vuosisadaksi. Heistä vaikenivat pitkään sekä virallinen Suomi että historiankirjoitus. Valtiovallan vaikenemiseen johtivat ulkopoliittiset syyt. Vasta 60 vuotta iskujen jälkeen Suomen valtio symbolisesti tunnusti tapahtuneen myöntäessään 1 500 euron kertakorvauksen iskujen aiheuttamien fyysisten ja henkisten vammojen pitkäaikaisseurauksista kärsiville.

Rovaniemen Veljes-sairaskodin lääkärinä pitkään toiminut, satoja lappilaisia sotaveteraaneja ja sodan kokeneita siviilejä haastatellut Ritva Tuomaala toteaa väitöskirjassaan (2008):

”Useimmat haastateltavat olivat vaienneet partisaanien hyökkäysten aiheuttamista kokemuksista ja kärsivät edelleen henkisistä oireista. […] He olivat haluttomia myös terapiaan, koska he uskoivat sortuvansa ja menettävänsä kontrollinsa ryhtyessään kertomaan elämästään. Partisaanien uhrit tunsivat, että yhteiskunta oli omalta osaltaan vahvistanut totaalista vaikenemisen tapaa, ja että se ei ollut tukenut heitä mitenkään. Sotien historiasta puuttuivat myös tiedot partisaanien siviilikyliin aiheuttamista tuhoista.”

Omaehtoinen vaikeneminen sodan kokemuksista oli Suomessa laajemminkin yksi elämänhallinnan ja henkisen jälleenrakennuksen keino, mutta myös valtiovalta edellytti kansalaisilta sellaisten kielteisten tunneilmaisuiden tukahduttamista, jotka voisivat vaarantaa poliittista jälleenrakennusta. Erityisen raskaasti tämä vaatimus kosketti heitä, joiden kokemuksia ei virallisesti ollut olemassakaan.

Myös Jari Koski on pitkään miettinyt, miten näin henkilökohtaista aihetta voisi kuvata ja käsitellä. Näyttelyssä ei ole kuvia uhreista ja ruumiskasoista; sen sijaan valokuvat ja videot suuntavat katseensa ja kysymyksensä trauman ja vaikenemisen ylisukupolviseen jatkumoon. Ne ovat tavallaan yritys paikantaa, käsittää, käsitellä ja käsitteellistääkin jotain sellaista, joka ylittää käsityskyvyn ja on pitkään paennut sanoja mutta kuitenkin ollut kaiken aikaa läsnä.

Tragedia kohtasi Jari Kosken perheen Savukosken Seitajärven kylässä heinäkuun 7. päivän vastaisena yönä 1944. Viiden savun kylään tehdyssä iskussa kuoli yksitoista ihmistä, iso osa heistä lapsia, ja partisaanien mukana katosi neljä. Yksi heistä oli Kosken isoisä. Kolmen muun luut on myöhemmin löydetty maastosta. Eloon jäänyt kahdeksanvuotias Mirja näki oman äitinsä ja sisarustensa teloituksen. Yksi telotetuista oli Mirjan sisaren vauva.

Pienissä kylissä ihmiset olivat usein läheistä sukua toisilleen, joten useamman perheen kohtaamat menetykset saattoivat koskettaa yksittäisiä ihmisiä hyvin läheltä moninkertaisesti.

Kun tämä moninkertaisuus vielä kertautuu uhrien lasten ja heidän jälkeläistensä elämässä, kasvaa asianosaisten määrä pitkälle yli virallisten uhrilukujen. Erityisesti videohaastatteluissa nousevat esiin teemat, joihin myös sotien siviiliuhrien tutkimus on kiinnittänyt huomiota: eloon jääneiden ja heidän lastensa kokema selittämätön häpeä ja syyllisyys – mutta myös kysymys anteeksiannosta vapauttavana mahdollisuutena.

Otsikkoon viitaten Jari Koski haluaa näyttelyllään haastaa katsojan myös pohtimaan kysymystä, mitä sota ylipäätään tekee ihmiselle – tai ehkä ihmisyydelle: Voisiko sota saada minut toimimaan samoin?

Asuuko sota todella meissä kaikissa?

Marja Tuominen on kulttuurihistorian professori Lapin yliopistossa.

MAINOS

Kommentoi

Täyttä asiaa.
Kyllähän se sota asuu meissä kaikissa ja äärimmäisissä olosuhteissa jokainen meistä kykenee äärimmäisyyksiin.
Ehkä kysymys on eloonjäämisvietistä, vietistä, jonka ansiosta lajimme on se, mikä on, maapallon hallitseva laji.
Sillä vietillä on myös kauhea kääntöpuolensa: tottele tai kuolet. Vietti käskee totella, vain harva voi sitä vastustaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

21:42
Alaselkäkipu on valtavan yleinen piina, mutta usein sitä ei osata hoitaa oikein, sanoo oululaisprofessori – Liike ja myönteinen asenne ovat tärkeitä lääkkeitä Tilaajille
21:22
Tuomas Pakkanen tuplavoittoon Äimäraution lumituiskuisissa raveissa
20:20
"Isoja budjettiylityksiä ei ollut" – Business Finland epäilee entistä työntekijää lähes viiden miljoonan dollarin väärinkäytöksestä
20:09
Oulun valtuutettuja ei pannakaan puhekoulutukseen – Taustalla olleen aloitteen mukaan toisten piikittely ja halventaminen on lisääntynyt valtuustossa
19:58
Kaupunginhallitus nuiji päätöksiä: Lipon junioreille 15 000 euroa suurleiriin, nuorten edustaja pääsee lautakuntien kokouksiin
19:51
Autonkuljetusauton kuljettajan sairaskohtaus johti ulosajoon Kemijärvellä – ensihoito totesi kuljettajan kuolleeksi
19:44
Kesken töiden tuleen roihahtanut metsätyökone tuhoutui Tornion Karungissa vaikeapääsyisellä metsäalueella
103
Koillismaan hirvikanta romahti – "Hirviä on ammuttu yksinkertaisesti liian paljon"
89
Keskustelu filippiiniläishoitajista kiehahti – Ulkoministeri Soini syyttää hoitoalan liittojohtajia herjaamisesta
71
Syötkö luomua näyttääksesi hienostuneelta, varakkaalta ja epäitsekkäältä – Tutkija: "Ihmiset tuntuivat jotenkin kovaäänisesti tuovan esiin luomun suosimistaan"
67
Lidlin saksalaisessa jauhelihassa taas salmonellaepäily, yksi näytteistä otettiin Oulussa – kauppa keskeyttää yhteistyön tanskalaisen lihatalon kanssa
49
Isännöintialalla epäillään kartellia – kartelliepäily tutkitaan hiljaisuudessa, jottei todistusaineistoa tuhottaisi
49
Remontti laittoi OYSin liikennejärjestelyt uusiksi, jalankulkijat kävelevät autojen keskellä – "Pitääkö jonkun vakavasti loukkaantua ennen kuin tähän havahdutaan?"
38
STY: Suomella mahdollisuus triplata tuulivoimakapasiteettinsa nopeasti – suurin osa suunnitelluista hankkeista on Pohjois-Pohjanmaalla

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli on huono maan pohjoisosassa sekä Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnissa jäätävän tihkusateen ja lumisateen vuoksi.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Suomalaiset SS-sotilaat

220 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Kuinka moni uskaltaa väittää, ettei ole miettinyt tuonpuoleista?

Tuota,voitko vähän raottaa niiitä salaisuuksia?Oli miten oli mutta tuosta tulee mieleen se satu keisarin uusista vaattei... Lue lisää...
paksu pertta

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

18.2.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image