Kolumnit

SDP ja Zimmerwaldin in­ter­na­tio­naa­lin muisto

Kolumnit 6.6.2015 6:00
Lackman Matti

SDP:n liittyminen kesällä 1917 Zimmerwaldin internationaaliin merkitsi parlamentaarisuudesta luopumista ja luokkataistelun hyväksi. Kuten tunnettua, tällä periaatteen muutoksella oli suuri vaikutus vuoden 1918 katastrofiin ja työväenliikkeen sen jälkeen tapahtuneeseen jakaantumiseen.

Yrjö Sirola ja K. H. Wiik olivat laatineet kesän 1917 puoluekokoukselle muistion, jossa he vakuuttivat, että V. I. Leninin perustama Zimmerwaldin internationaali ajoi ”sosialidemokraattien parhaita perinteitä” – luokkataistelua ja kansainvälisyyttä.

Valtaan havitteleva bolshevikkijohtaja Lenin oli puolestaan kehottanut suomalaisia liittymään internationaaliin, jota hänen rinnallaan olivat olleet aiemmin 1915 Sveitsissä perustamassa muun muassa venäläinen Alexandra Kollontay, ruotsalaiset Z. Höglund ja Ture Nerman sekä 35 muuta, eri maiden sosialidemokraattia.


Puoluekokouksessa Leninin edustajana ollut Kollontay saarnasi jo tervehdyspuheessaan täyttä vallankumousta. Hän vakuutti, että bolshevikit jatkaisivat taisteluaan Venäjän hallituksen (A. Kerenskin) harjoittamaa ”sortopolitiikkaa” vastaan ja kannattaisivat Suomen itsenäisyyttä. Häntä tukivat erityisesti Pietarin suomalaiset bolshevikit Jukka Rahja ja Helsinkiin jo maaliskuun vallankumouksen jälkeen lähetetty Adolf Taimi.

Kun kysymys internationaaliin liittymisestä tuli käsittelyvuoroon, puoluekokouksen osanottajat suhtautuivat siihen kuitenkin ristiriitaisesti ja jopa varoen. Missään tapauksessa asiasta ei oltu yksimielisiä.

Monivuotinen SDP:n puheenjohtaja ja Työmies-lehden päätoimittaja Edvard Valpas-Hänninen yritti tapansa mukaan kiertää kannattamasta hänelle vaikeaa asiaa ja selitti, etteivät kaikki olleet vielä varmoja kannastaan. Se lieneekin pitänyt paikkaansa. SDP oli edelleenkin reformistinen puolue, joka halusi toimi laillisin periaattein ja parantaa työläisten asemaa lainsäädännön avulla.

Mutta kun myös ”punakaartilaislinjaa” edustanut ja yleensä äkkijyrkkänä radikaalina esiintynyt Eero Haapalainen heittäytyi kovin epäluuloiseksi esitystä kohtaan ja katsoi riittävän, kun puolue kannattaisi luokkataistelua, Kollontay sai tarpeekseen kiemurtelusta. Hän esitti ukaasin: elleivät suomalaiset sosiaalidemokraatit liity internationaaliin, bolshevikkien olisi vaikeata tukea heidän kansallisia tavoitteitaan eli irrottautumista Venäjästä itsenäiseksi valtioksi.

Niinpä kokous taipuikin kauniin Kollontayn edessä ja päätti, että SDP liittyy Zimmerwaldin internationaaliin. Näin SDP hyväksyi aiempaa jyrkemmät toimintaperiaatteet. Puolue muun muassa lupasi luopua ”porvarillisesta isänmaallisuudesta” ja asettautua muiden puolueiden kanssa yhteistoimintaan aseistautumista varten. Tavoitteeksi tuli vallankumouksen avulla tapahtuva valtaannousu.


Kun SDP oli astunut näin Kollontayn ansaan ja luvannut muuttaa radikaalisti perusteesejään, se oli puoluekokoukselta varsin pitkälle vietyä vieraskoreutta, eikä ehkä täysin vakavassa mielessä tehty päätöskään. Sosiaalidemokraatit nimittäin pyrkivät vielä tämänkin jälkeen itsenäiseen Suomeen. Tosin he toimivat eri tavoin kuin niin sanotut porvarilliset itsenäisyysmiehet. Päätös hyväksyä internationaalin kanta oli myös selvästi ristiriidassa saman puoluekokouksen hyväksymän Suomen itsenäisyyttä tavoittelevan päätöksen kanssa.

Internationaalin näkemyksiä kannattivat Pietarin suomalaisten lisäksi muun muassa O. W. Kuusinen, Sirola ja Kullervo Manner, josta tuli puoluekokouksessa uusi SDP:n puheenjohtaja. He pyrkivät bolshevikkien kanssa liittoutumalla tukemaan valtalain ja muiden tärkeiden reformien hyväksymistä eduskunnassa. Heillä oli myös valmiutta mennä vieläkin pidemmälle.

Kun eduskunnan myöhemmin heinäkuussa hyväksymää valtalakia ei kuitenkaan vahvistettu, vaan Mannerin johtama eduskunta hajotettiin porvaripuolueiden ja Kerenskin hallituksen vehkeilyn tuloksena, nämä takaiskut katkeroittivat ja aiheuttivat otteiden jyrkkenemistä. Sitä lisäsi myös elintarviketilanteen vaikeutuminen. Marraskuussa 1917 Venäjällä valtaan noussut Lenin kehotti heti suomalaisia aateveljiään ottamaan vallan.


Vaikka punakaartit pitivätkin marraskuun 1917 yleislakon aikana muutaman päivän ajan valtaa käsissään, lakon johto pelkäsi seurauksia. Saksan sotajoukot olivat Pietarin porteilla ja Venäjää saattoi uhata jako. Johto päätti keskeyttää lakon. Moskovaan paennut Lenin ja Trotski tuomitsivat suomalaisten menettelyn.

Suomalaisista sosiaalidemokraateista ei ollut tullut vielä marraskuussa 1917 äkkijyrkkiä luokkataistelun kannattajia, mitä Zimmerwaldin internationaalin jäsenyys oli edellyttänyt. He olivat edelleen lähinnä reformisteja, joiden otteet olivat toki koventuneet. Nahanluonti bolshevikkien toivomaan suuntaan tapahtui vasta lähikuukausina kantapään kautta.


Kirjoittaja on oululainen professori, joka viimeistelee Kullervo Mannerin elämäkertaa.

Tiedätkö aiheesta enemmän?
Lähetä vinkki, kuva tai video!
13222
MAINOS

Kommentoi

Uutisvirta

100
Pyhäntäläisyritys esittelee liikkuvaa ja talviasuttavaa mökkivaunua Helsingissä – rakennuslupa tarvitaan, jos mökki jätetään paikoilleen
85
Suolattujen teiden määrä kasvaa pohjoisessa – "Vuodenvaihteessa teille tuli aika paljon hoitoluokkakorotuksia"
62
Kokoomus vahvisti neljä uutta ehdokasta Oulun vaalipiirissä – katso lopullinen ehdokaslista
52
Fazerin Oulun leipomon työntekijöillä öinen ulosmarssi vastalauseena leipomon sulkemisaikeille – "Fazerilla ei rahasta ole pulaa"
36
Arina vaihtaa Otto-automaatteja Nosto-automaatteihin, Pohjois-Suomeen tulee viisi uutta rahannostopaikkaa
32
Talvikunnossapito paranee 1500 kilometrillä Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa – katso kartalta, missä tilanne muuttuu
29
Kittilän kultakaivos täytti 10 vuotta, mutta tunnelma ei ole katossa – "Nykyinen keskustelu huonontaa Suomen kilpailua investointirahasta"

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Tuntematon sotilas 3.0

180 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Pidätkö aletarratuotteita ostavia köyhänä?

Hölmöintähän tässä kauppojen ruokahinnottelussa on se, ettei hintaa lähdetä alentamaan heti tavaran tultua kauppaan, jol... Lue lisää...
meniskö järkeen

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

17.1.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image