Kolumnit

Sakottaen rahaa valtion kassaan

Kolumnit 20.7.2015 12:00 | Päivitetty 21.7.2015 11:04
Matti Heikura

Vuosia on epäilty, että sakkotulojen kirjaaminen valtion budjettiin on selvä osoitus siitä, että sakotus on samalla yksi keino hankkia rahaa valtion kassaan.

Virallisesti tämä on usein kiistetty, mutta nykyhallituksen astuessa virkaansa hommaan saatiin vahvistus. Kyllä, muun muassa liikenteestä kerättävät sakot ovat osa valtion tulomuodostusta.

Ihmeellisintä asiassa oli mielestäni lausunto, jonka mukaan rikemaksuja ja päiväsakkoja voidaan lähivuosina korottaa enemmänkin, mikäli automaattinen nopeusvalvonta ei tuota tarpeeksi.

Käytännössähän tuo tarkoittaa sitä, että valtio aikoo rangaista kansalaisiaan, mikäli nämä heittäytyvät liian lainkuuliaisiksi ja ajavat nopeusrajoitusten mukaan. Vai miten tuo olisi ymmärrettävä?

Autoilijat ovatkin sakkotilastojen mukaan maan suurimpia rikollisia. Kun sakkoja kerätään yhteensä erilaisista rikoksista ja rikkomuksista noin 80 miljoonaa euroa vuodessa, tulee niistä liikennerikkomuksista 60 miljoonaa ja suurin osa juuri ylinopeuksista.

Toisin sanoen, jos kansalaiset toimisivat juuri niin kuin heidän oletetaan ja eivät rikkoisi nopeusrajoituksia, valtion kassasta katoaisi noin 60 miljoonaa euroa.

Kaikkia sakkoja ei tosin saada kerätyksi. Osan niistä saavat niin vähätuloiset, että heiltä niitä ei saada edes perityksi. Osa taas määrätään ulkomaalaisille, jotka jättävät ne maksamatta.

Hallitukselle voisikin vinkata, että useissa maissa poliisi perii ulkomaalaisilta sakot paikan päällä ja vaikka luottokortilta eikä jätä sakotusta sinisilmäisesti sen varaan, että kai maksavat, kun kotiin pääsevät.

Tässä siis yksi keino, jolla maassamme vierailevat ja täällä lakia rikkovat saataisiin mukaan valtion kassan täyttämistalkoisiin.

Vierasmaalaisten kuskien sakkojen perimisen tehostamisesta en ole kuullut ajatuksia. Sen sijaan julkisuuteen tuli tietoja, joiden mukaan sisäministeriö ja Poliisihallitus ovat käyneet keskusteluja siitä, pitäisikö poliisin sakotusraja alentaa viiteen kilometriin tunnissa.

Perusliikenteeseen sovellettuna tämä ei olisi mitään muuta kuin tapa kerätä entistä enemmän rahaa rikesakkojen muodossa. Eikä tätä muuta miksikään se, että sitä perustellaan näennäisesti liikenneturvallisuudella.

Onneksi edes uusi poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen osoitti Ylen aamutelevision haastattelussa sen verran todellisuuden tajua, ettei pitänyt  ylinopeuksien sakotusrajan laskemista ajankohtaisena.

Realismia edustaa myös työ- ja oikeusministeri Jari Lindström (ps.), joka totesi vasta, että päiväsakkojen kaksinkertaistamishankkeen myötä olisi mietittävä myös ylärajan käyttöönottoa. Kun jo nyt todella hyvätuloinen on voinut saada reilun 20 kilometrin ylinopeudesta yli 50 000 euron sakot, merkitsi se, että sakko ilman ylärajaa voisi nousta jopa yli 100 000 euroon. Joku raja kai sentään himosakottamisellakin?

Liikennevalvonnan julkilausuttuna tavoitteena on ollut  liikenneturvallisuus. Viime aikoina on kuitenkin alkanut vaikuttaa siltä, että poliisin työtä haluttaisiin yhä selvemmin painottaa sakkorahojen keräämiseen valtion  kassaan sen sijaan, että keskitettäisiin  hupenevat valvontaresurssit todellisten ongelmien, kuten ajokunnon valvontaan.
Huvittavinta tilanteessa on toki se, että kansalaiset voisivat voimallisesti protestoida valtion rahankeräysintoa vastaan yksinkertaisesti vain noudattamalla sääntöjä ja välttämällä ylinopeuksia.

Mahdollista tietysti on, että tämä olisi niin sanottu budjettirikos, jota hallitus ei jätä rankaisematta.

Tiedätkö aiheesta enemmän?
Lähetä vinkki, kuva tai video!
13222
MAINOS

Kommentoi

Sakot ovat oikeastaan harmoitonta tuloa valtiolle. Niitähän ei ole kenenkään pakko hankkia.

Toisaalta monet jopa leveilevät roimilla ylinopeussakoillaan ja jatkuvilla kiinnijäämisillään. He lienevät siis niitä iloisia antajia, jotka jakavat meille kaikille yhteistä hyvää sakkojen muodossa. Kaahailulogiikan mukaanhan turvallisuuskin vaarantuu vain silloin, kun jotakin katastrofaalista tapahtuu.

Nauttikaamme siis ilolla ja kiitollisuudella sakkoja maksavien antimista!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Samaa ihmetystä herättää autoilun verotus mukamas ympäristöperustein. Todellisuudessahan tarkoituksena on vain ja ainoastaan nyhtää mahdollisimman paljon rahaa valtion kassaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kaikille vouhottajille kunnon sakot, oppivatpa. Meillä on tämä päänsilittelymentaliteetti jo saanut liikaa valtaa, kun rikkoo lakia, saa maksaa. Valtiolle tuloja jep. Valittajat maksavat itse valituskustannukset.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllä kunnon päiväsakko (64@/pvä) opettaa hurjastelemaan! Valitus hoviin maksaa 2000 ekee. Keskituloinen maksaa taikka itkee ja maksaa!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

miksi rikkaan pitäs päästä 1000€ sakolla
ja köyhä samalla rahalla.
Yläraja 500.000€

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomi on ainoa maa, jossa liikennesakkoihin sisältyy kateusvero.

Mutta itse otsikon aiheeseen. Valtion tuloihin budjetoidut sakkotulot aiheuttavat sen, että poliisi joutuu kohdentamaan vähiä resurssejaan rahan hankintaan eli sakotukseen. Nuo rahat vielä joutuvat valtion pohjattomaan kassaan, eikä edes poliisin resurssien parantamiseen. Poliisin resurssien väärinkohdentaminen tekee Suomesta turvattomamman. Jo kaupungeissa poliisin vasteaika hälytyksiin saattaa olla liian pitkä puhumattakaan maaseudusta. Kun poliisipartio saa hälytyksen alueen toiselle laidalle kesken edellisen tehtävän, saattaa kulua tunteja, että se ehtii paikalle. Pahimmassa tapauksessa partion tehtäväksi jää vain laskea ruumiit.

- Sakot pois budjetista!
- Hyvätuloisten kateusvero pois!
- Poliisin resurssit suunnataan oikeaan työhön eli Suomen turvallisuuden parantamiseen!

P.S. Minä itse olen pienituloinen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli on huono Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa sekä Lapin maakunnassa lukuun ottamatta Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntia lumisateen vuoksi.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Sinun valintasi - eroa AY-liitosta!

249 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Sinun valintasi - eroa AY-liitosta!

Tämä kehitys tulee vielä näyttään että työläisellä ei ole mitään vaikutus kanavaa etujensa ajamiseen. Työnantajat tulee ... Lue lisää...
Kertokkeepa

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

12.11.

Fingerpori

12.11.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan kokonaistavoittavuus on 86 % Oulun markkina-alueen kuluttajista viikossa.

Kaleva Media Yrityspalvelut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityspalvelut/


stats-image