Kolumnit

Puukko saappaassa - ja muita sukuni tarinoita

Kolumnit 30.3.2010 0:00
Jaakonsaari Liisa

Pääministeri Matti Vanhasen mielestä rasismia kohtaan on noudatettava nollatoleranssia - sitä ei pidä sietää millään tavalla. Olen samaa mieltä. Vihakulttuurin lietsomisessa on kysymys rasismista, mutta Suomessa ehkä enemmän kuitenkin ennakkoluuloista ja pahansuopaisuudesta sekä poliittisesta tarkoituksenmukaisuudesta. Suomalaisia sielunkieliä on helppo soittaa vierasvihalla. Kaikki tämä on valitettavasti onnistuttu verhoamaan "maahanmuuttokriittisyyden" kaapuun. Kriittisyys on hyve, mutta kohtalokasta olisi, jos suomalainen vastaus taloustaantumaan olisi suvaitsemattomuuden kasvu ja eristäytyminen.

Yli 400 vuoden ajan Euroopasta muutti sankoin joukoin ihmisiä Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan ja jossain määrin myös Afrikkaan. Ihmiset pakenivat köyhyyttä, mutta myös poliittisia ja uskonnollisia vainoja. Tänä päivänä puolestaan monet Euroopan maat ovat kohteita, joihin ihmiset pakenevat muualta maailmasta köyhyyttä ja poliittisia vainoja.

Amerikkaan muuttaneita siirtolaisia tutkinut Kirjailija Antti Tuuri sanoi eräässä radiohaastattelussa, että suomalaiset perustelivat viranomaistiedusteluissa muuton syyksi "onnen etsintä". Jos tänä päivänä Suomeen pyrkivä kirjoittaisi syyksi "onnen etsintä", hänet karkotettaisiin välittömästi.

Pohjois-Karjalasta Kiteeltä muutti 1920-luvun alussa kuutisenkymmentä maanviljelijää Argentiinaan. Joukossa oli äitini sukulaisia. Monet siirtolaiset avioituivat argentiinalaisten kanssa, ja joistakin intiaanisyntyisistä maanviljelijöiden vaimoista tuli jopa Kiteen murteen taitajia.

Lapsena katselin meille lähetettyjä kaukaisten sukulaisten kuvia ja haaveilin tietenkin Argentiinan perinnöstä. Perintöä ei koskaan tullut, sillä kiteeläisillä kävi huono tuuri: he joutuivat kuivaan ja hedelmättömään kolkkaan ja tietojeni mukaan elivät ja kuolivat köyhinä. Yhteiselo ei muutenkaan sujunut ongelmitta. Colonia Finlandesen jälkeläiset saavat ajoittain avustuksia Kirkon ulkomaalaistyöltä Suomen suurlähetystön välityksellä.

Appiukkoni, jääkärikapteeni Juho Jaakonsaari lähti puolestaan viime vuosisadan alussa Saksaan kouluttautumaan tsaaria vastaan. Voi vain kuvitella kuinka toisenlainen olisi Suomen historia, jos saksalaiset olisivat kieltäytyneet vastaanottamasta näitä suomalaisia "vallankumouksellisia" ja "maanpettureita", joista myöhemmin tuli arvostettuja Suomen itsenäisyyden tien raivaajia.

Nettikeskustelijoille haluan muuten heti huomauttaa, että en esitä vastaavanlaista sotilaskoulutusta Suomeen pakolaisiksi tulleille oman maansa vapaudesta haaveileville turvapaikanhakijoille.

Varsinainen muuttoryntäys Suomesta tapahtui 60- ja 70-luvuilla, kun ihmiset lähtivät "etsimään onnea" ja parempaa elämää itselleen ja perheilleen Ruotsista. Lähes kaikki serkkuni lähtivät Kempeleestä Ruotsiin. Kun kävin työministerinä vihkimässä tekstiilimuseota Boråsissa, kävi ilmi, että siellä oli yhteen aikaan enemmän sallalaisia kuin Sallassa.

Serkkuni lähtivät kielitaidottomina, mutta pääsivät heti töihin Volvon liukuhihnalle. Parin kuukauden kuluttua paikallinen ABF:n toimitsija - vastaa Työväen Sivistysliittoa - lähestyi yhtä serkuistani kysyen, että haluaisiko hän oppia ruotsin kieltä. Muistan hyvin, kuinka tämä serkku, raavas mies, kertoi myöhemmin kyynel silmässä, ettei kukaan koskaan ollut häneltä siihen mennessä kysynyt, mitä hän haluaisi opiskella.

Ruotsiin muuttaneita suomalaisia pilkattiin ja halveksittiin. Ruotsalainen kansanedustaja Urban Alin kertoi muutama vuosi sitten, kuinka häntä ja muita ruotsalaislapsia peloteltiin suomalaiskoululaisilla, joilla on kuulemma aina puukko kumisaappaassa.

Myös suomalaisen työantajan olisi aika unohtaa ennakkoluulonsa ja ottaa myös maahanmuuttajia töihin. Voitaisiinko ajatella, että seuraavilla työehtosopimuskierroksella sovittaisiin maahanmuuttajien kielikoulutuksesta Ruotsin mallin mukaisesti? Kielikoulutukseen pitää saada lisää resursseja, mutta kielen oppiminen pelkästään kursseilla ja koulunpenkillä on tuskien taival. Töissä oppii paremmin myös kieltä.

Myös kantaväestön tulee kotoutua uussuomalaisiin. Olen kuullut monen maahanmuuttajan valittavan, että Suomessa ei opi suomen kieltä, koska suomalaiset kuullessaan vähänkään erilaisen aksentin välittömästi vaihtavat keskustelun englanniksi. Taitelija Mary-Jane Gregory on kertonut juuri tämän takia muuttaneensa Oulusta maaseudulle ja vasta siellä hänellä oli mahdollisuus oppia suomea.

Vihaisimmatkin "maahanmuuttokriitikot" sanovat kannattavansa työperäistä maahanmuuttoa. Hyvä niin. Sen lisäksi meidän on tunnettava oma kansainvälinen vastuumme. Suomen tulee ottaa vastaan pakolaisia ja Suomesta saa pyytää turvaa, ja sitä pitää myös saada.

Vuonna 2009 Suomeen saapui noin 6 000 turvapaikanhakijaa. Heitä saapui Irakista, Somaliasta, Afganistanista, Venäjältä ja Iranista. Ruotsiin saapui vastaavasti lähes 25 000 turvapaikanhakijaa. Vain ani harva sai Suomesta turvapaikan. Kritiikki turvapaikkahakemustenkäsittelyn pitkää kestoa kohtaan on perusteltua.

On itsestään selvää, että "maassa on elettävä maan tavalla". Suomen lakeja ja suomalaisia työehtoja on noudatettava. Mitä tulee perusturvaan, turvaverkkoihin ja muihin etuuksiin, niin kantaväestöä ja maahanmuuttajia tulee kohdella samanarvoisesti. Ihmisillä on oltava oikeus ja mahdollisuus elättää itsensä työnteolla ja tämä koskee myös maahanmuuttajia.

Kirjoittaja on oululainen
EU-parlamentaarikko (sd.)

Tiedätkö aiheesta enemmän?
Lähetä vinkki, kuva tai video!
13222
MAINOS

Kommentoi

" Voi vain kuvitella kuinka toisenlainen olisi Suomen historia, jos saksalaiset olisivat kieltäytyneet vastaanottamasta näitä suomalaisia "vallankumouksellisia" ja "maanpettureita", " Luulisi Liisan sivistyneenä ihmisenä tietävän historiasta että Saksa kävi tuolloin sotaa Venäjää vastaan. Suomalaisten "kapinallisten" kouluttaminen oli siten täysin heidän omien etujensa mukaista. Vai onko joku luullut että he tekivät sitä vaan hyvää hyvyyttään, jonkinlaisena "humanitaarisenä apuna"? Mitä tulee esim. amerikkaan muuttaneisiin suomalaisiin, ei siellä heitä odottanut mikään hyvinvointivaltio joka olisi heille kustantanut katon pään päälle ja rahaa ruokaan ja muihin välttämättömyyksiin. Ajatuskin moisesta olisi ollut aivan pähkähullu, sekä muuttajille että vastaanottavalle yhteiskunnalle. Päinvastoin, Ellis Islandilla käännytettiin pois sellaiset maahanpyrkijät joilla ei nähty olevan edellytyksiä tulla omillaan toimeen tai joilla oli joitain tiettyjä vakavia sairauksia. Tämä nykyinen pakolaisten hyysääminen on jotain aivan ennennäkemätöntä ja -kokematonta maailmanhistoriassa. Siksi näillä Jaakonsaaren esittämillä esimerkeillä ei ole mitään relavanttia merkitystä tässä tilanteessa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

87
Puheenaihe: Pitäisikö rahapeliautomaatit poistaa kauppojen yleisistä tiloista ja siirtää esimerkiksi pelisaleihin?
56
Sisäministeri Ohisalo: ”Väkivaltaa yhteiskuntaa kohtaan” – Viikonlopun aikana jo kolmea poliisia ammuttu
42
Nopea sähköpyörä kulkee mopon vauhtia ja sen kuljettaminen ei käy ilman korttia – Pohjois-Pohjanmaalla niin sanotut S-pedelecit ovat vielä harvinaisia
39
Oulun joukkoliikenteen matkustajamäärät nousevat yhä, oululaiset tekivät alkuvuonna yli 5 miljoonaa bussimatkaa – syksyllä joukkoliikenteelle tulossa oma sovellus
22
Kuuska soi -festivaaleilla juhlittiin seurassa ja iloiten – "Jatkamme tästä Oulun yöhön"
19
Porvoon ampujat ovat vaarallisia, mutta poliisin mukaan konkreettista uhkaa sivullisille ei ole – Tekijät ovat yhä karkuteillä, Keskusrikospoliisi tutkii asiaa murhan yrityksinä
12
Oulussa työllistetään EU:n rahoilla – leijonaosan EU:n rakennerahastomiljoonista saa Pohjois-Pohjanmaa

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Työeläkkeisiin on myös puututtava

199 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Itsensä peukuttavat ja itsensä kanssa keskustelut

Minäpä nostanki molemmat peukut pystyyn kun keksin hyvän jutun jonka sitte jaan muiden kans. Mitäpä kyttääjänä olet siit... Lue lisää...
Mitäs siihen sanot, ...

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

24.8.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image