Kolumnit

Presidentti-instituutio on ollut sata vuotta kansakunnan kaapin päällä

Kolumnit 12.7.2019 20:00
Jenni Karimäki

Kansanedustajat valitsivat 25. heinäkuuta 1919 Suomen tasavallan ensimmäisen presidentin Heimolan salissa Helsingin Kluuvissa. Pitkään muotoiltu ja paljon kiistelty hallitusmuoto, jossa presidentin toimesta säädettiin, oli astunut voimaan vain viikkoa aiemmin.

Jenni Karimäki.

Presidentti-instituutiota sellaisena kuin me sen tunnemme ei ollut olemassa. Perustuslaki määritteli instituution lailliset rajat, mutta ensimmäiseksi presidentiksi valittu K. J. Ståhlberg seuraajineen on luonut lihan instituution luiden ympärille.

Sotien välisinä vuosikymmeninä presidentistä muodostui erityisesti sisäpolitiikan voimahahmo, ja vasta kylmän sodan vuosikymmeninä presidentistä sukeutui myös ulkosuhteiden takuumies. 1980-luvulta lähtien presidentin valtaoikeuksia on kavennettu ja instituutiosta on riisuttu ne sisäpoliittisen vallankäytön välineet, jotka siihen sisällissodan ja valtiomuototaistelun jälkimainingeissa sisällytettiin.

Vaikka presidentin valtaoikeudet ovat kaventuneet ja työnkuva on muuttunut, on ensimmäisen presidentinvaalin yhteydessä käydystä keskustelusta ja kiistoista löydettävissä samoja huolenaiheita ja painopisteitä kuin nykypäivän vaalitaistoista ja ehdokaskeskusteluista.

Kursailu liittyy edelleen kansakunnan kärkipaikkojen tavoitteluun. Avointa pyrkimystä presidentin tehtävään pidetään herkästi rahvaanomaisena. Pyydettynä ja isänmaan edun tähden taistoon on jalompi lähteä.

Jo Ståhlberg kursaili ja empi ehdokkuuttaan. Pyysi, ettei valittaisi ja kuitenkin koki velvollisuudekseen alistua eduskunnan päätökseen, jos valinta kohdistuisi häneen. ”Niin kuin pahalta näyttää, en voi pintehestä päästä kaikkine mitä siitä seuraa”, totesi Ståhlberg lapsilleen valintansa aattona.

Myös keskustelu sisä- ja ulkopolitiikan suhteesta ja presidenttiehdokkaiden kyvyistä näillä osa-alueilla on yhtä vanha kuin instituutio itse. Viime presidentinvaaleissa keskusteltiin paljon aiheista, jotka eivät ole presidentin toimivallan alueella, mutta tätä perusteltiin presidentin arvojohtajuudella, jota kansa janoaa.

Ensimmäisen presidentinvaalin yhteydessä vastakkain olivat juristi, hallinto-oikeuden presidentti, sisäpolitiikan taitaja K. J. Ståhlberg ja kosmopoliitti, kielitaitoinen ulkopoliitikko C. G. E. Mannerheim. Presidentti-instituutio olisi voinut muodostua sotien välisinä vuosikymmeninä hyvin erilaiseksi, jos valinta olisi kohdistunut Mannerheimiin.

Ulkomaanmatkoista kieltäytynyttä Ståhlbergiä seurannut Lauri Kristian Relander ei kenties olisi saanut lisänimeä Reissu-Lassi muutamien ulkomaan vierailuidensa vuoksi, jos ensimmäisenä presidenttinä olisi ollut Euroopan hovit ja parlamentit tuntenut Mannerheim.

Myös Suomen sisäpoliittinen ilmapiiri ja linja olisi myös voinut olla vielä puhtaamman valkea ståhlbergiläisen tasavallan vaaleanpunaisen sävyn sijaan.

Kysymys presidentin (puoluepoliittisesta) puolueettomuudesta on myös pysyvä keskustelun aihe. Viime vaaleissa istuva presidentti korosti puolueettomuuttaan asettumalla ehdolle kansanliikkeen, ei puolueen ehdokkaana.

Sata vuotta sitten Ståhlbergin hahmo oli puolueettomuuden kannalta kiistanalainen. Hän oli tasavallan kannattajien johtohahmoja ja sisällissodan jälkeisen eheytymispolitiikan vahva kannattaja. Monarkistien tai sodan voittaneen osapuolen silmissä nämä eivät olleet ansioita.

Vain päiviä ennen presidentinvaalia kokoomuslainen monarkisti E. N. Setälä vetosi Ståhlbergiin, jotta tämä luopuisi ehdokkuudestaan. Setälä kaipasi kansan itsenäisyyden ja vapauden kokoavaa symbolia valtionpäämiehen paikalle eikä selvästi katsonut Ståhlbergin täyttävän näitä kriteereitä.

Osalle valkoisen Suomen kiivaimmista kannattajista Ståhlbergin valinta näyttäytyi lähestulkoon maailmanloppuna. Armeijan yleisesikuntapäällikkö Hannes Ignatius epäili suojeluskuntien ja valkoisen armeijan tukialueen Pohjanmaan reagoivan kiivaasti, mikäli Ståhlberg valittaisiin.

”Huomenna on Pohjanmaa tulessa”, julisti Ignatius.

Pohjanmaan kapinaa enää tarvitse pelätä, mutta presidenttiehdokkaiden sopivuudesta ja kyvykkyydestä erityisesti ulkopolitiikan osaajina keskustellaan edelleen paljon. Kunkin ehdokkaan kohdalla pohditaan sitä, millaisen roolin Suomi ottaa tai saa kansainvälisessä kanssakäymisessä, jos hänet valitaan.

Presidentin toimia punnitaan myös edelleen hänen edustamaansa poliittista linjaa ja puoluetaustaa vasten. Onko jokin toimi näpäytys omalle entiselle puolueelle, vai vetääkö presidentti kotiinpäin jossain nimityskysymyksessä?

Jokainen presidentti on muokannut tehtävästä oman näköisensä ja jättänyt sen seuraajalleen hieman erilaisena kuin millainen se oli vastaanotettaessa. Instituutio on kuitenkin säilynyt vahvana ja on edelleen suomalaisten suosion ja luottamuksen kohde.

Jenni Karimäki on yliopistonlehtori ja erikoistutkija Eduskuntatutkimuksen keskuksessa Turun yliopistossa.

MAINOS

Kommentoi

Nimimerkki Soittaja kirjoittaa J. K. Paasikivestä: "Hän onnistui neuvottelemaan Porkkalan palauttamisen tiukalla neuvotteluasenteella." Nimimerkki on kuitenkin sekoittanut Porkkalan palautuksen (1956) yya-sopimuksen solmimiseen (1948). Iosif Stalinin jälkeinen Neuvostoliittohan Nikita Hruštšovin johdolla saattoi luopua Porkkalan tukikohdasta aseteknisen kehityksen myötä.

Mitä Sauli Niinistöön tulee, hänellä on yksi outo kanta Suomen perustuslakiin. Hän on lausunut sen 93 §:n (toimivalta kansainvälisissä asioissa) ensimmäisen lauseen muka kuuluvan: "Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti – yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa" tai "Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti (yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa)". Näin ei suinkaan ole, vaan "Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa." Toisin sanoen tasavallan presidentillä on muodollisesti johtava asema ulkopolitiikassa, mutta johtajuutta ei ole, mikäli valtioneuvosto eli hallitus on eri mieltä presidentin kanssa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Huomasin tämän kirjoituksen noin 2 viikkoa myöhässä. Kukaan ei ole kommentoinut, mitta itseäni asia kiinnostaa.

Presidentin oikeudet ja päätösvalta ovat muuttunut paljon. Ståhlberg oli viisas ja hieno mies. Hän oli itse kirjoittamassa valtiosääntöä Suomen tasavallalle. Hän ymmärsi työväen tuntoja kansalaissodan jälkeen. Se oli joillekin vastustajille liikaa.

Sotien jälkeen Paasikivi oli siihen ajankohtaan sopiva valinta. Neuvostoliitto piti häntä itselleen sopivana, mutta hän olikin salaa viisas. Hän oli pelastamassa Suomea pahemmalta, kuten hänen elämänkerroistaan on luettavissa. Hän onnistui neuvottelemaan Porkkalan palauttamisen tiukalla neuvotteluasenteella.

Kekkonen pääsi täpärästi presidentiksi parin äänen erolla. Hän ei ollut Ståhlbergin ihannoima malli presidenttinä. Hänen pitkä kautensa lisäsi samalla hänen omaa vaikutusvaltaansa. Jälkeenpäin voisi kysyä, miksi useat puolueet mm. SDP ja muut poliitikot alistuvat siihen. Tilanteen arvostelijoita oli kuten Veikko Vennamo ja eräät muutkin. Toisinajattelijat työnnettiin syrjään korkeilta paikoilta.

Mauno Koivisto oli eri mieltä monista asioista edeltäjänsä kanssa. Suhteet Neuvostoliittoon olivat kuitenkin tärkeitä myös hänelle. Koivisto antoi poliittisille puolueille takaisin niiden ansaitsemaa vaikutusvaltaa. Se olikin oikea päätös. Sisäpolitiikassa demokratia laajeni. Uusi valtiosääntö ei koskenut häntä vaan Tarja Halosta, jonka vaikutusvaltaa presidenttinä vähennettiin lain voimalla.

Nyt monet sanovat, että päätösvaltaa vietiin ehkä liikaakin (kaikilta seuraavilla presidenteillä). Kirjoittajan mainitsema ajatus presidentin puolueettomuudesta on mielestäni kannatettava ajatus.

Sauli Niinistö teki oikean ratkaisun asettumalla puolueiden ulkopuolelle viimeksi suoritetuissa vaaleissa. Kunnioitan hänen periaatettaan. Se oli äänimäärälle riski, mutta se kannatti. Muista puolueista tuli paljon kannatusta puoluejohtajien puuhastelusta huolimatta. Hänellä olikin liikaa vastaehdokkaita, jotka kilpailivat toisiaan vastaan. Puolueiden kannattajat ymmärsivät pääasian ja ajattelivat itsenäisesti.

Instituutio on säilynyt vahvana, kuten kirjoittaja toteaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

12:31
"Siihen loppui kasvilihan tarina" – Poutun käyttämä termi joutui pannaan, päätöksestä isot kulut ja toimitusjohtajalta kova purkaus
12:07
Kärpät pelaa viikonvaihteessa Satakunnassa – Manner odottaa kuurosokeaa kärppäfania lauantaina Isomäen jäähalliin: ”Hän on meille tärkeä ihminen” Tilaajille
11:46
Helsingin poliisille tehty useita tutkintapyyntöjä vanhoista tv-sarjoista, pyydetään tutkimaan kiihottamista kansanryhmää vastaan
11:43
Kaleva oikaisee
11:42
Oululaisille lukuhaaste, tehtävälomakkeen saa kirjastosta ja netistä
10:40
Haapavetinen kolmikko aloitti nettisketseillä, JustimusFilmsin suosio räjähti vuonna 2011 – kasvua seurasi liuta yhteydenottoja ja oma tv-sarja Tilaajille
10:33
USA alkaa käännyttää turvapaikanhakijoita Guatemalaan – samantyyppinen sopimus kuin EU:lla ja Turkilla
43
"Haastava, haastava" – Postilakon selvitysryhmällä on edessä hikinen viikonloppu, sillä maanantaina voi rysähtää tukilakkojen suma
29
Oulun poliisi muuttaa suurilta osin Linnanmaalle – keskustaan tila asiakaspalvelulle, putkat pysyvät vielä Haukiputaalla
24
Pääministeri Rinne: Postin pakettilajittelijoiden työehdot turvataan ja työehtoshoppailu loppuu
12
Haapavedeltä lähtöisin oleva sketsiryhmä tekee paluun Yle Areenassa – Justimus lyö ronskisti sovinnaisuuden yli
11
Lisää uusia uimahalleja ja maauimala Ouluun – rakentamisessa huomioon monimuotorahoitus tai elinkaarimalli Lukijalta
9
Savustetuissa kirjolohifileissä kypsennysvirhe – Lidl ja SOK vetävät tuotetta pois myynnistä
9
Tuore tutkimus: Temperamentti näkyy aikuisiän liikuntamäärissä – kielteiseen ajatteluun taipuvaiset miehet liikkuvat vähemmän

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Sinun valintasi - eroa AY-liitosta!

189 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Sinun valintasi - eroa AY-liitosta!

Ay-liitot paras työntekijän turva,ajaa varmasti Posti kiistan niin,että ei tule työntekijöiden palkkoihin leikkauksia.AY... Lue lisää...
Tämä aloitus roskako...

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

22.11.

Fingerpori

22.11.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan kokonaistavoittavuus on 86 % Oulun markkina-alueen kuluttajista viikossa.

Kaleva Media Yrityspalvelut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityspalvelut/


stats-image