Kolumnit

Pienten lasten koulu kehittämisen kohteeksi

Kolumnit 13.12.2017 10:00
Ulla Parviainen

Eduskunnasta

Suomessa on meneillään koulutuksen uudistamista jokaisella asteella. Keskusteluun sisältyy ihmettely siitä, että miksi juuri edelliseltä asteelta tulee entistä heikomman jatko-opintokykyisyyden omaavia opiskelijoita. Korkea-aste haastaa toista astetta. Lukion ja ammattiopetuksen opettajat ihmettelevät perusopetuksen tuottamaa osaamista.

Perusopetusta ei enää jaotella yleis- ja erityisopetukseen. Oppilaan saama oppimisen ja koulunkäynnin tuki on kolmiportainen – yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Tavoitteena on, että kaikki lapset saavat opiskella omassa lähikoulussaan ikäistensä kanssa samalla vuosiluokalla ja saavat siellä tarvitsemansa tuen.

Tilastokeskuksesta poimimani tiedon mukaan joka kuudes peruskoulun oppilas sai tehostettua tai erityistä tukea syksyllä 2016. Lähes puolella erityistä tukea saaneista oli vähintään yksi oppiaine, jossa hänen tavoitteensa oli madallettu. Kokemukseni mukaan hyvin usein yksilöllistäminen on matematiikassa tai kielissä.

Oppilas voi opiskella tehostetun tuen aikana painoalueittain. Oppiaineen painoalueet muodostetaan opetussuunnitelmassa määritellyistä, oman vuosiluokan ydinsisällöistä. Käytännössä opettaja käy kauppaa oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa siitä, mitä oppilaan tulee osata, jotta hän saisi hyväksytyn arvosanan ja pääsisi jatkamaan seuraavalle vuosiluokalle.

Tosiasiassa suuri joukko perusopetuksen oppilaita ei osaa lähellekään sitä mitä hänen tulisi osata kyetäkseen selviämään hyvin seuraavista opinnoista. Näiden oppilaiden taidot ja osaaminen perusopetuksen päättyessä poikkeaa hyvin paljon siitä, mitä yleisesti odotetaan perusopetukselta.

Oppilaiden valmiudet perusopetuksen alkaessa ovat hyvin heterogeeniset. Kun yhteiskunnan tahto on, että jokaisella on perusopetuksen jälkeen hyvät valmiudet jatkaa elämässään, niin pitää hyväksyä myös se, että osa oppilaista tarvitsee nykyistä pidemmän ajan opinnoissaan.

Kymppiluokan sijaan meidän pitää kohdistaa katse pienten lasten kouluun. Kolme ensimmäistä luokkaa esiopetuksesta toisen vuosiluokan loppuun pitää joustaa ajallisesti nykyistä enemmän. Jos oppilas ei saavuta toisen luokan tyydyttävän osaamisen tavoitteita pienten lasten koulun aikana kolmessa vuodessa, niin silloin hänellä pitää olla oikeus käyttää aikaa neljä vuotta tai jopa pidempään.

Ajallisesti joustavan pienten lasten koulun jälkeen oppilas saisi enemmän irti seitsemästä viimeisestä peruskouluvuodestaan. Järkevämpää kokonaisuuden kannalta on oppilaan taitojen vahvistaminen opintojen alkupäässä kuin lisävuodella peruskoulun lopussa.

Kirjoittaja on keskustan kansanedustaja Kuusamosta.

MAINOS

Kommentoi

"Oppilaan saama oppimisen ja koulunkäynnin tuki on kolmiportainen – yleinen, tehostettu ja erityinen tuki."

Tosin sanoen lahjakkaat ja nopeasti oppivat voisivatkin sitten siirtyä kotiopetukseen häiritsemästä muita?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Moni oppikoulun käynyt on muistellut kiitollisena ehtoja ja luokalle jäämistään, koska perusta tuli kuntoon. Asia voisi varmasti järjestyä muutenkin kuin puhumalla luokalle jäämisestä. Lukiota voi käydä neljä vuotta. Tuntuu, että aikaa riittää "koodaukseen". Miksi sitä aikaa ei käytetä perusasioiden oppimiseen? Senkään ei tarvitse olla tylsää drillausta. Matematiikassa riittää mielenkiintoisia tehtäviä kertaukseenkin. Näistä oppimisen ongelmista ja oppivelvollisuuden jatkamisesta keskusteltiin uuden opetussuunnitelman kehittelyn yhteydessä. Kirjoitin vuonna 2014:

"Oppivelvollisuusiän nostosta tulee luopua ja välttää turhaa resurssien tuhlausta. Sen sijaan pitää panostaa perusopetuksen kehittämiseen niin, ettei peruskoulu ole päivähoitopaikka, vaan siellä opitaan jatko-opintojen kannalta tärkeät asiat, äidinkieli ja matematiikka. Tämä on oppilaiden oikeusturvan ja tasa-arvon kannalta tärkeää.

Eikö yhdeksänvuotista peruskoulua voisi tiivistää ja jättää 9. luokan kevätlukukausi kertaukseen? . Kertauksessa oppilaat kannattaa jakaa kahteen ryhmään: niihin jotka hakevat lukioon ja niihin jotka pyrkivät ammattikouluun tai muualle. Viimeksi mainituille voisi opettaa enemmän laskuoppia, kun taas lukioon meneville voi syventää jo opittua ja keskittyä abstraktiin matematiikkaan.

Vastaavanlainen kertaus on tarpeen myös 6. luokalla. Kevään luppoviikot kannattaa ottaa hyötykäyttöön. Kun vielä saadaan Yle Urheilun tapaan Yle Matematiikka, Suomella on toiveita nousta Pisan huipulle."

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Peruskoulun ongelma on resurssien sekalaisuus. Rehtorin ja luokanopettajien lisäksi on erityisopettajaa, kuraattoria, psykologia, opinto ohjaajaa, kouluavustajaa, koulupsyykkaria, kasvatusohjaajaa, erityiskasvattajaa, koulupoliisia jne. Ajatuksena ilmeisesti on, että rehtorilta riittäisi aikaa tuon sekalaisen seurakunnan johtamiseen. Käytännössä tuon köörin on vaikea toimia yksimielisesti lapsen eduksi, vaan joku heistä ottaa aloitteen tietyn tilanteen hoitamiseksi, ja muut peesaavat hiljaa nyökyttelemällä. Lapsen kannalta tärkein aikuinen koulussa on luokanopettaja, ja hänellä tulisi olla ensisijainen vastuu lapsen koulutyöstä ja oppimisesta. Mutta kun kööri ottaa ohjat, luokanopettajalla ei riitä energiaa toimia noin sekalaisessa köörissä.

Rehtorinkin kannalta tilanne on vaikea, koska köörin johtamiseen ei riitä aikaa ja toisaalta köörille tulisi löytyä töitä, jotta määrärahat säilyisivät. Niinpä köörille tulee etsiä hoidettavia "lapsia", jotka sitten joutuvat opetuksessa syrjäytetyiksi ja he menettävät oppimismotivaation.

Rehtorit eivät muuten osallistu keskusteluun koulutuksen uudistamisesta. Miksi?
Hyvä kysymys on myös, kuinka hyvin lapsi ymmärtää tuon kaiken? Onko pallo hukassa?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tiedän kuntia, joissa joustava pienten koulu on käytössä. Erittäin hyvä juttu, josta hyötyvät niin nopeammin oppivat kuin hitaammin oppivat. Lasten oppimisvalmiuksissa on eroja ja syntymäkuukaudellakin voi olla vaikutusta koulun alkaessa. Onhan aivan eri asia aloittaa koulu elokuussa kun tammikuussa on täyttänyt 7 kuin että täyttää 7 vasta joulukuussa. Vastahan sitä kerrottiin, että loppuvuoden lapsilla on enemmän adhd-diagnooseja.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hyvä kun tämä nostetaan nyt keskusteluun! Matematiikka on voimakkaasti kasautuva oppiaine. Uuden asian oppiminen pohjautuu useimmiten aikaisemmin opetetulle. Miksi näistä asioista ei keskustella eduskunnan kyselytunneilla?

"Tosiasiassa suuri joukko perusopetuksen oppilaita ei osaa lähellekään sitä mitä hänen tulisi osata kyetäkseen selviämään hyvin seuraavista opinnoista. Näiden oppilaiden taidot ja osaaminen perusopetuksen päättyessä poikkeaa hyvin paljon siitä, mitä yleisesti odotetaan perusopetukselta."

"Kymppiluokan sijaan meidän pitää kohdistaa katse pienten lasten kouluun. Kolme ensimmäistä luokkaa esiopetuksesta toisen vuosiluokan loppuun pitää joustaa ajallisesti nykyistä enemmän. Jos oppilas ei saavuta toisen luokan tyydyttävän osaamisen tavoitteita pienten lasten koulun aikana kolmessa vuodessa, niin silloin hänellä pitää olla oikeus käyttää aikaa neljä vuotta tai jopa pidempään.

Ajallisesti joustavan pienten lasten koulun jälkeen oppilas saisi enemmän irti seitsemästä viimeisestä peruskouluvuodestaan. Järkevämpää kokonaisuuden kannalta on oppilaan taitojen vahvistaminen opintojen alkupäässä kuin lisävuodella peruskoulun lopussa."

On tietysti selvää, että kuta parempi pohja sekä sujuva laskemisen, lukemisen ja käsinkirjoittamisen taidot alakoulusta saadaan, sitä miellyttävämpää ja innostavampaa matematiikan opiskelu on. Jos perusta on heikko, ei jatko onnistu ilman paikkausta. Tätä ilmeisesti Parviainen tarkoitti kolumnissaan. Tuki olisi syytä saada oppimisen alkupäähän ja myöhemmin aina, kun tarvetta on, ettei osaamattomuutta kasaudu. Tästä pitäisi saada enemmän keskustelua.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Osittainen varhennettu vanhuuseläke

Jos eläkekatto tulee voimaan nyt, siis nyt. Se vaikuttaa ensimmäisenä tällä hetkellä 17-18v työuraansa aloittelevilla. I... Lue lisää...
öö ei...

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

18.10.

Fingerpori

18.10.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image