Kolumnit

Pellosta tuli tavoiteltu arvotuote

Kolumnit 5.10.2017 11:56
Mirja Niemitalo

Peltomaan hankinta oli ennen yksinkertaista. Alkuun tarvittiin vain suo, kuokka ja Jussi. Nykyään pellonhankinta on optimointia tukipolitiikan ryteikössä. Kalevassa kerrottiin (21.9.), että peltomaasta on Oulun seudulla, kuten koko maassa, jatkuvasti kysyntää.

Peltoa ei vapaudu riittävästi ja riittävän suurina lohkoina laajentavien tilojen tarpeisiin. Tästä on tulossa ongelma, jos kilpailukykyä aiotaan kehittää, parantaa viljelijöiden tulotasoa ja kasvattaa yksikkökokoja. Erityisesti eläintuotantotilat tarvitsevat aiempaa enemmän peltoa kasvaakseen ja täyttääkseen EU:n vaateliaat ympäristönormit.


Lisämaata
hamuava viljelijä voi joko ostaa, raivata, vuokrata tai sopimusviljellä peltoja. EU-kaudella tilakoon kasvusta 50 prosenttia on tullut ostamalla, 40 prosenttia vuokraamalla ja vain 10 prosenttia raivaamalla.

Perintötiloilla pelloista ei haluta luopua. Kyse on tunnesiteistä, jotka liittyvät sukupolvien työllä ja vaivalla hankkimaan omaisuuteen. Silloin mikään hinta ei ole tarpeeksi. Pellot annetaan mieluummin vuokralle kuin myyntiin. EU-jäsenyyden aikana peltojen myynti- ja vuokrahinnat ovatkin kivunneet ylöspäin.

Maalaisjärjellä ajatellen tuntuisi luontevalta, että viljelijät raivaisivat uutta peltoa tarvitsemansa määrän. Varsinkin, kun peltopohjaksi sopivaa metsä- ja turvemaata on erityisesti pohjoisemmassa Suomessa periaatteessa runsaasti saatavilla.

Miksi viljelijät eivät sitten raivaa lisää peltoa? Pellonraivaus ei ole kiellettyä, eikä siitä tarvitse enää maksaa pellonraivausmaksua. Lisäpelto kartuttaisi myös omaisuutta, sillä pellon käyttöarvo on periaatteessa ikuinen.

Uusille raivioille ei vuodesta 2005 lähtien ole enää saanut maaseutuohjelmaan sisältyviä viljelijätukia. Uusille raivioille voi toki yrittää ostaa tai vuokrata suoriin, kokonaan EU-rahoitteisiin tukiin liittyviä tilatukioikeuksia, jos niitä onnistuu markkinoilta hankkimaan.

Uusia peltoja ei siis kannata raivata, jos niitä ei saa tukikelpoisiksi. Tukikelvottomia raivioita on Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueella lähes 20 000 hehtaaria.

Luonnonvarakeskuksen pellonhankinnan vaihtoehtoja kartoittaneen selvityksen mukaan tukiperusteisuus monimutkaistaa peltomarkkinoita samalla, kun tuet pääomittuvat herkästi pellon hintaan.

Peltomaan arvo perustuu siten maan arvoon, tukioikeuksiin ja korvauskelpoisuuteen. Tukien piiriin kuuluvat pellot ovat kalliimpia kuin tukikelvottomat pellot.

Kasvavat kotieläintuotantotilat tarvitsevat peltoa rehuntuotantoon ja lannanlevitykseen. Ympäristönormeihin kuuluva fosforitase määrittää pitkälti lisäpellon tarvetta.

Lannanlevitykseen liittyvä problematiikka on niin moniulotteista, että joissakin tapauksissa viljelijä joutuu harkitsemaan, jääkö pois rajoittavasta järjestelmästä, vaikka menettäisi riskittömän tukituoton. Peltomarkkinoiden toimivuus on keskeinen edellytys sille, että tilakoot kasvaisivat niin, että maanviljelys ja kotieläintuotanto olisivat riittävän kannattavia.

Suomi ja Ruotsi ovatkin väläyttäneet EU-komission suuntaan, että tukioikeuksista luovuttaisiin seuraavalla ohjelmakaudella.

Tukipapereiden pyörittely, kalliit sukupolvenvaihdokset ja raskaat maatalousinvestoinnit voivat tuota pikaa jäädä historiaan. Tulevaisuudessa elintarviketuotantoon tarvitaan vain laatikko, lämpöä ja sirkka.

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira laatii parhaillaan ohjeita, joilla sirkoista ja toukista saa valmistaa ihmisravintoa. Näin raamatulliset heinäsirkkaparvet muuttuvat vitsauksesta siunaukseksi.

MAINOS

Kommentoi

Olenko mina ainoa, josta kyseinen lause on taysin absurdi 'Uusia peltoja ei siis kannata raivata, jos niitä ei saa tukikelpoisiksi'. Siis mikaan jarkeva liiketoiminta ei voi perustua siihen, etta saako siihen tukia vai ei. Vain suomalaisessa maatalouskeskustelussa tallaisenkin argumentin voi esittaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hollannissa peltoa on arvioitu sen kuutiomäärässä olevien kastematojen lukumäärällä. Mitä enemmän matoja, sen arvokkaampaa maata. Tällä kerrotulla viljelysysteemillä EU:n lukuun avautuu mielenkiintoisia kysymyksiä, miten ihmeessä viljelymaa riittää Hollannissa ja Belgiassa kaikkeen tarpeeseen sääntöjen mukaisesti? Tukien valvonnasta on tullut enemmän työtä kuin viljelijäväestö ehkä on arvannutkaan. Työaika saattaa olla määrittelemätön, työ istuu siinä vierellä kotona vaativana, onko vapaa- aikaa olemassakaan? Siirtyykö peltoviljely enemmän satokorvauksiin vuosittaisen sään vaihdellessa kasvuolosuhteiltaan huomattavasti? Riittävätkö korvaukset kustantamaan sen työn ja tuoton odotuksen, joka kaudessa on plusmerkkisen tuottavuuden odotuksessa? Mitä tuki oikeastaan tarkoittaa, mitä sen vastineeksi joutuu tuntimääräisesti tekemään?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

14:01
Palokoirat löysivät vainun palaneen kirkon raunioista – löytö viittaa siihen, että Kiihtelysvaaran kirkko sytytettiin tahallaan
13:56
Puola joutuu EU-tuomioistuimeen tuomareiden siirtämisestä eläkkeelle
13:54
KRP tutkii Airiston Helmi Oy:n toiminnan pohjamutia myöten — Lehdet: Toinen pidätetyistä Venäjän kansalainen
13:48
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri myy Oulun Medikiinteistöt Oy:n Lapti Groupille – yhtiö aikoo jatkaa Sairaalanrinteen rakentamista
13:42
Poliiseja pakoon kaahanneelle kolme vuotta vankeutta – Pysähtyi piikkimattoon Oulunsalossa
13:32
Niinistö: Kansallista turvallisuutta edistävät lakihankkeet etenevät – Kansallinen etu turvataan kiinteistökaupoissa, sotilasvirkaan vain Suomen kansalainen
13:27
Laamaselle otteluvoitto MM-judossa
37
Metsäkanalintujen jahdissa on saatu saalista Oulun riistakeskusalueella – "Teerikannat paikoin todella hyvällä mallilla"
24
Raahelaisyrityksen sukelluspallo odottaa yhä vientilupaa – miljoonasopimuksen solmimisesta Kiinaan on jo vuosi
23
Hajuhaitta Oulussa johtuu häiriöstä tuotantoprosessissa Stora Enson sellutehtaalla
19
Oulun kaduille kylvetään vuodessa tonnikaupalla hiekkaa, liukkaudentorjunta aloitetaan yleensä marraskuun ensimmäisellä viikolla
13
Kenelle antaisit kunnian uusista työpaikoista? Sipilän hallituksen ansio on suurempi kuin nolla mutta pienempi kuin 120 000
12
Kärkkäisen maahantuoma klapikone määrättiin poistettavaksi markkinoilta – Tukes löysi testissä vakavia turvallisuuspuutteita
9
Sää ottaa harppauksen kylmempään suuntaan – Oulun seudulle luvassa yöpakkasia

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Miksi aina puhutaan köyhyydestä.

Minua myös naurattaa tuo ainainen ihmisten purnaaminen köyhyydestä. Rahat riittää kapakissa istumiseen ja tupakin poltto... Lue lisää...
SYLVA L

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla. 24.6. - 26.9.

Naapurit

24.9.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image