Kolumnit

Pellosta tuli tavoiteltu arvotuote

Kolumnit 5.10.2017 11:56
Mirja Niemitalo

Peltomaan hankinta oli ennen yksinkertaista. Alkuun tarvittiin vain suo, kuokka ja Jussi. Nykyään pellonhankinta on optimointia tukipolitiikan ryteikössä. Kalevassa kerrottiin (21.9.), että peltomaasta on Oulun seudulla, kuten koko maassa, jatkuvasti kysyntää.

Peltoa ei vapaudu riittävästi ja riittävän suurina lohkoina laajentavien tilojen tarpeisiin. Tästä on tulossa ongelma, jos kilpailukykyä aiotaan kehittää, parantaa viljelijöiden tulotasoa ja kasvattaa yksikkökokoja. Erityisesti eläintuotantotilat tarvitsevat aiempaa enemmän peltoa kasvaakseen ja täyttääkseen EU:n vaateliaat ympäristönormit.


Lisämaata
hamuava viljelijä voi joko ostaa, raivata, vuokrata tai sopimusviljellä peltoja. EU-kaudella tilakoon kasvusta 50 prosenttia on tullut ostamalla, 40 prosenttia vuokraamalla ja vain 10 prosenttia raivaamalla.

Perintötiloilla pelloista ei haluta luopua. Kyse on tunnesiteistä, jotka liittyvät sukupolvien työllä ja vaivalla hankkimaan omaisuuteen. Silloin mikään hinta ei ole tarpeeksi. Pellot annetaan mieluummin vuokralle kuin myyntiin. EU-jäsenyyden aikana peltojen myynti- ja vuokrahinnat ovatkin kivunneet ylöspäin.

Maalaisjärjellä ajatellen tuntuisi luontevalta, että viljelijät raivaisivat uutta peltoa tarvitsemansa määrän. Varsinkin, kun peltopohjaksi sopivaa metsä- ja turvemaata on erityisesti pohjoisemmassa Suomessa periaatteessa runsaasti saatavilla.

Miksi viljelijät eivät sitten raivaa lisää peltoa? Pellonraivaus ei ole kiellettyä, eikä siitä tarvitse enää maksaa pellonraivausmaksua. Lisäpelto kartuttaisi myös omaisuutta, sillä pellon käyttöarvo on periaatteessa ikuinen.

Uusille raivioille ei vuodesta 2005 lähtien ole enää saanut maaseutuohjelmaan sisältyviä viljelijätukia. Uusille raivioille voi toki yrittää ostaa tai vuokrata suoriin, kokonaan EU-rahoitteisiin tukiin liittyviä tilatukioikeuksia, jos niitä onnistuu markkinoilta hankkimaan.

Uusia peltoja ei siis kannata raivata, jos niitä ei saa tukikelpoisiksi. Tukikelvottomia raivioita on Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueella lähes 20 000 hehtaaria.

Luonnonvarakeskuksen pellonhankinnan vaihtoehtoja kartoittaneen selvityksen mukaan tukiperusteisuus monimutkaistaa peltomarkkinoita samalla, kun tuet pääomittuvat herkästi pellon hintaan.

Peltomaan arvo perustuu siten maan arvoon, tukioikeuksiin ja korvauskelpoisuuteen. Tukien piiriin kuuluvat pellot ovat kalliimpia kuin tukikelvottomat pellot.

Kasvavat kotieläintuotantotilat tarvitsevat peltoa rehuntuotantoon ja lannanlevitykseen. Ympäristönormeihin kuuluva fosforitase määrittää pitkälti lisäpellon tarvetta.

Lannanlevitykseen liittyvä problematiikka on niin moniulotteista, että joissakin tapauksissa viljelijä joutuu harkitsemaan, jääkö pois rajoittavasta järjestelmästä, vaikka menettäisi riskittömän tukituoton. Peltomarkkinoiden toimivuus on keskeinen edellytys sille, että tilakoot kasvaisivat niin, että maanviljelys ja kotieläintuotanto olisivat riittävän kannattavia.

Suomi ja Ruotsi ovatkin väläyttäneet EU-komission suuntaan, että tukioikeuksista luovuttaisiin seuraavalla ohjelmakaudella.

Tukipapereiden pyörittely, kalliit sukupolvenvaihdokset ja raskaat maatalousinvestoinnit voivat tuota pikaa jäädä historiaan. Tulevaisuudessa elintarviketuotantoon tarvitaan vain laatikko, lämpöä ja sirkka.

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira laatii parhaillaan ohjeita, joilla sirkoista ja toukista saa valmistaa ihmisravintoa. Näin raamatulliset heinäsirkkaparvet muuttuvat vitsauksesta siunaukseksi.

MAINOS

Kommentoi

Olenko mina ainoa, josta kyseinen lause on taysin absurdi 'Uusia peltoja ei siis kannata raivata, jos niitä ei saa tukikelpoisiksi'. Siis mikaan jarkeva liiketoiminta ei voi perustua siihen, etta saako siihen tukia vai ei. Vain suomalaisessa maatalouskeskustelussa tallaisenkin argumentin voi esittaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hollannissa peltoa on arvioitu sen kuutiomäärässä olevien kastematojen lukumäärällä. Mitä enemmän matoja, sen arvokkaampaa maata. Tällä kerrotulla viljelysysteemillä EU:n lukuun avautuu mielenkiintoisia kysymyksiä, miten ihmeessä viljelymaa riittää Hollannissa ja Belgiassa kaikkeen tarpeeseen sääntöjen mukaisesti? Tukien valvonnasta on tullut enemmän työtä kuin viljelijäväestö ehkä on arvannutkaan. Työaika saattaa olla määrittelemätön, työ istuu siinä vierellä kotona vaativana, onko vapaa- aikaa olemassakaan? Siirtyykö peltoviljely enemmän satokorvauksiin vuosittaisen sään vaihdellessa kasvuolosuhteiltaan huomattavasti? Riittävätkö korvaukset kustantamaan sen työn ja tuoton odotuksen, joka kaudessa on plusmerkkisen tuottavuuden odotuksessa? Mitä tuki oikeastaan tarkoittaa, mitä sen vastineeksi joutuu tuntimääräisesti tekemään?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

18:15
Miesten trapin finaalipaikat karkasivat suomalaisilta Hollolassa
18:03
Valtteri Bottas huilaa kotimaisemissaan ilman sopimusstressiä
18:00
Sentencedin comebackia ei kannata toivoa, sillä sitä ei tule, sanovat yhtyeensä menneisyyttä muistelevat Sami Lopakka ja Vesa Ranta – kirjoja sen sijaan ilmestyy Tilaajille
17:00
"Liberaalivyörytys" ja "Pride-ideologia" rajoittavat konservatiivien mielestä sananvapautta – Tämä uhka saa perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit lähentymään toisiaan Tilaajille
15:33
Pyhäjärvellä ulosajo – yksi henkilö viety sairaalaan
15:21
Matkailuyhdistys haluaa kestävän kehityksen sertifikaatin Ruka-Kuusamon alueelle – Matkailuyrittäjät näkevät aluesertifikaatin hyvänä välineenä
14:30
Omakotitalo paloi Ylitorniolla lauantaina – viranomaiset vaitonaisia palon syystä
23
Yli neljä miljoonaa ihmistä on paennut Venezuelasta – Suomeen on tullut tänä vuonna vasta yhdeksän turvapaikkahakemusta
23
OAJ huolissaan: Lisääntyneet yo-uusinnat lisäävät opettajien töitä, vaikka rahoitusta on vähennetty
23
Yhdysvallat antoi takavarikkomääräyksen iranilaistankkerista – Gibraltarin kanta asiaan yhä epäselvä
20
Oulun Radisson-hotellin työmaalta tehtiin mahdollisesti Pohjois-Suomen vanhimpiin kuuluva laivalöytö – Hahtiperän hylyksi nimetty laiva voi olla jopa 1600-luvulta
20
Alaikäisten seksikaupasta syytetyn Jeffrey Epsteinin kuolinsyy selvisi – Lakimiehet haluavat tutkia asiaa edelleen
20
Nelostien onnettomuus Oulun Haarakankaan kohdalla oli nokkakolari – pohjoisen suunnasta tullut henkilöauto ajautui vastaantulevien kaistalle
19
Maailmalla yritetään horjuttaa oikeusvaltiota – Korkeimman oikeuden uutta presidenttiä Tatu Leppästä viime aikojen ilmiöt mietityttävät

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Tuulivaroitus maa-alueille: Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin maakunnissa etelätuuli on voimakasta päivällä, tuulen nopeus puuskissa 15 m/s.

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

No, sossuja äänestäneet, miltä nyt tuntuu

Kyllä maailma on paljon parempi paikka, kun meitä demareita on. Lue lisää...
Äärettömän hyvältä ä...

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

17.8.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image