Kolumnit

Pellosta tuli tavoiteltu arvotuote

Kolumnit 5.10.2017 11:56
Mirja Niemitalo

Peltomaan hankinta oli ennen yksinkertaista. Alkuun tarvittiin vain suo, kuokka ja Jussi. Nykyään pellonhankinta on optimointia tukipolitiikan ryteikössä. Kalevassa kerrottiin (21.9.), että peltomaasta on Oulun seudulla, kuten koko maassa, jatkuvasti kysyntää.

Peltoa ei vapaudu riittävästi ja riittävän suurina lohkoina laajentavien tilojen tarpeisiin. Tästä on tulossa ongelma, jos kilpailukykyä aiotaan kehittää, parantaa viljelijöiden tulotasoa ja kasvattaa yksikkökokoja. Erityisesti eläintuotantotilat tarvitsevat aiempaa enemmän peltoa kasvaakseen ja täyttääkseen EU:n vaateliaat ympäristönormit.


Lisämaata
hamuava viljelijä voi joko ostaa, raivata, vuokrata tai sopimusviljellä peltoja. EU-kaudella tilakoon kasvusta 50 prosenttia on tullut ostamalla, 40 prosenttia vuokraamalla ja vain 10 prosenttia raivaamalla.

Perintötiloilla pelloista ei haluta luopua. Kyse on tunnesiteistä, jotka liittyvät sukupolvien työllä ja vaivalla hankkimaan omaisuuteen. Silloin mikään hinta ei ole tarpeeksi. Pellot annetaan mieluummin vuokralle kuin myyntiin. EU-jäsenyyden aikana peltojen myynti- ja vuokrahinnat ovatkin kivunneet ylöspäin.

Maalaisjärjellä ajatellen tuntuisi luontevalta, että viljelijät raivaisivat uutta peltoa tarvitsemansa määrän. Varsinkin, kun peltopohjaksi sopivaa metsä- ja turvemaata on erityisesti pohjoisemmassa Suomessa periaatteessa runsaasti saatavilla.

Miksi viljelijät eivät sitten raivaa lisää peltoa? Pellonraivaus ei ole kiellettyä, eikä siitä tarvitse enää maksaa pellonraivausmaksua. Lisäpelto kartuttaisi myös omaisuutta, sillä pellon käyttöarvo on periaatteessa ikuinen.

Uusille raivioille ei vuodesta 2005 lähtien ole enää saanut maaseutuohjelmaan sisältyviä viljelijätukia. Uusille raivioille voi toki yrittää ostaa tai vuokrata suoriin, kokonaan EU-rahoitteisiin tukiin liittyviä tilatukioikeuksia, jos niitä onnistuu markkinoilta hankkimaan.

Uusia peltoja ei siis kannata raivata, jos niitä ei saa tukikelpoisiksi. Tukikelvottomia raivioita on Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueella lähes 20 000 hehtaaria.

Luonnonvarakeskuksen pellonhankinnan vaihtoehtoja kartoittaneen selvityksen mukaan tukiperusteisuus monimutkaistaa peltomarkkinoita samalla, kun tuet pääomittuvat herkästi pellon hintaan.

Peltomaan arvo perustuu siten maan arvoon, tukioikeuksiin ja korvauskelpoisuuteen. Tukien piiriin kuuluvat pellot ovat kalliimpia kuin tukikelvottomat pellot.

Kasvavat kotieläintuotantotilat tarvitsevat peltoa rehuntuotantoon ja lannanlevitykseen. Ympäristönormeihin kuuluva fosforitase määrittää pitkälti lisäpellon tarvetta.

Lannanlevitykseen liittyvä problematiikka on niin moniulotteista, että joissakin tapauksissa viljelijä joutuu harkitsemaan, jääkö pois rajoittavasta järjestelmästä, vaikka menettäisi riskittömän tukituoton. Peltomarkkinoiden toimivuus on keskeinen edellytys sille, että tilakoot kasvaisivat niin, että maanviljelys ja kotieläintuotanto olisivat riittävän kannattavia.

Suomi ja Ruotsi ovatkin väläyttäneet EU-komission suuntaan, että tukioikeuksista luovuttaisiin seuraavalla ohjelmakaudella.

Tukipapereiden pyörittely, kalliit sukupolvenvaihdokset ja raskaat maatalousinvestoinnit voivat tuota pikaa jäädä historiaan. Tulevaisuudessa elintarviketuotantoon tarvitaan vain laatikko, lämpöä ja sirkka.

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira laatii parhaillaan ohjeita, joilla sirkoista ja toukista saa valmistaa ihmisravintoa. Näin raamatulliset heinäsirkkaparvet muuttuvat vitsauksesta siunaukseksi.

MAINOS

Kommentoi

Olenko mina ainoa, josta kyseinen lause on taysin absurdi 'Uusia peltoja ei siis kannata raivata, jos niitä ei saa tukikelpoisiksi'. Siis mikaan jarkeva liiketoiminta ei voi perustua siihen, etta saako siihen tukia vai ei. Vain suomalaisessa maatalouskeskustelussa tallaisenkin argumentin voi esittaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hollannissa peltoa on arvioitu sen kuutiomäärässä olevien kastematojen lukumäärällä. Mitä enemmän matoja, sen arvokkaampaa maata. Tällä kerrotulla viljelysysteemillä EU:n lukuun avautuu mielenkiintoisia kysymyksiä, miten ihmeessä viljelymaa riittää Hollannissa ja Belgiassa kaikkeen tarpeeseen sääntöjen mukaisesti? Tukien valvonnasta on tullut enemmän työtä kuin viljelijäväestö ehkä on arvannutkaan. Työaika saattaa olla määrittelemätön, työ istuu siinä vierellä kotona vaativana, onko vapaa- aikaa olemassakaan? Siirtyykö peltoviljely enemmän satokorvauksiin vuosittaisen sään vaihdellessa kasvuolosuhteiltaan huomattavasti? Riittävätkö korvaukset kustantamaan sen työn ja tuoton odotuksen, joka kaudessa on plusmerkkisen tuottavuuden odotuksessa? Mitä tuki oikeastaan tarkoittaa, mitä sen vastineeksi joutuu tuntimääräisesti tekemään?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

56
Suomen Yrittäjien kysely: Enemmistö lisäisi paikallista sopimista työpaikalla –  "Matala työllisyysaste on suurin köyhyyden syy ja hyvinvoinnin uhka"
45
Analyysi: Politiikasta vetäytyvä Anne Berner on yhden kauden tuulettaja – keskustaryhmästä lähtee jälleen yksi edustaja pois vapaaehtoisesti
42
Metsästyskortilla äänestämään? – Kysyimme, voisiko äänestysikärajan laskea osan kohdalla 16 vuoteen
40
Pikavippien mainonta muuttunut entistä aggressiivisemmaksi – ministeri Häkkänen: "Täysin harhaanjohtavaa ja houkuttelee velkakierteeseen"
9
Vanhuksen väkivaltaisuuteen vastataan osaamisella – taitava hoitaja osaa lukea muistisairaan käytöstä ja ennakoida tilanteita Lukijalta
9
Raahen Laivan kultakaivoksella alkamassa yt-neuvottelut, neuvottelujen piirissä alle 50 henkilöä
7
Kiimingin Jokirannan koulukaava etenee, lukion ja kirjaston rakennukset osoitetaan suojeltaviksi

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Tuulivaroitus maa-alueille: Koko maassa lukuun ottamatta Lapin maakuntaa sekä Pudasjärven, Kuusamon ja Taivalkosken kuntia pohjoisen ja luoteen välinen tuuli on voimakasta, tuulen nopeus puuskissa 20 m/s.

Ajokeli on huono maan länsiosassa sekä Kymenlaakson maakunnassa tienpintojen jäätymisen vuoksi. Ajokeli on huono Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa lumisateen vuoksi.

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

20.2.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image