Kolumnit

Pankit joutuvat toimimaan sääntelyn ja geopolitiikan paineissa

Kolumnit 28.6.2019 20:00
Risto Murto

Käytännössä jokaisella suomalaisella on jokin suhde pankkiin. Suomessa ei voi elää normaalia elämää, jollei ole pankkitiliä. Pankkien asema on myös vahva suomalaisten mielissä. Pankkeja pidetään luotettavina instituutioina, joilla on tehtävä hoitaa elämämme tärkeitä raha-asioita. 

Risto Murto.

Pankkeja koskeva säätely on muuttunut paljon viimeisten vuosikymmenten aikana. Kymmenen vuoden takainen finanssikriisi oli yksi vedenjakaja. Se johti pankkisäätelyn voimakkaaseen kiristymiseen. Finanssikriisin kustannukset veronmaksajille olivat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa niin suuret, että poliitikoille ja viranomaisille tuli voimakas tarve varmistaa, ettei vastaavaa laskua tulisi toista kertaa.

Suomessa pankkisektori ei joutunut erityisiin vaikeuksiin finanssikriisin aikana, mutta lisäsääntely on koskenut myös niitä. Näin USA:sta lähtenyt finanssikriisi vaikuttaa vielä tänäänkin suomalaisten pankkien asiakkaisiin.

Etenkin uudet kansainväliset vakavaraisuussäännökset ovat ohjanneet pankkien luotonantoa ja pankkien riskinottohalukkuutta. Tämän kohtaavat erityisesti aloittelevat tai taloudelliseen vaikeuksiin joutuneet yritykset, joilla pankkiluoton saatavuus on heikentynyt.

Kotitalouksille hyvistä luottotiedoista on tullut entistäkin tärkeämpiä. Jos luottotiedoissa on merkintä, lainan ja luottokortin saamisesta tulee ongelma. Tämä puolestaan vaikeuttaa monia muita asioita elämässä – oli kyseessä sitten uuden kodin tai puhelinliittymän hankkiminen.

Kaiken kaikkiaan pankkimarkkinoista on tullut hyvin jakautunut asiakkaiden kannalta. Taloudellisesti vakaat yritykset ja kotitaloudet eivät ole koskaan saaneet lainaa yhtä edullisesti kuin nyt. Toisaalta vaikeuksissa olevien asiakkaiden luottomahdollisuudet ovat hyvin rajalliset.

Valvovat viranomaiset keräävät pankeilta nykyisin erittäin paljon tietoa. Iso-Britanniassa keskuspankki kertoo, että he saavat valvojana joka viikko kaksi kertaa koko Shakespearen tuotantoa vastaavan määrän aineistoa valvottavilta. On selvää, että ihmisvoimin tätä informaation määrää ei voi enää kunnolla käsitellä. Samaan aikaa säännöstely on niin laajaa ja perusteellista, että yksittäisen ihmisen on mahdotonta olla selvillä kaikista asioista.

Osa pankkien velvoitettavaksi tehdystä tiedonkeruusta on asiakkaille uutta. Hyvä esimerkki on pankkien kysymys asiakkaalta tehtävät kysymykset poliittisesta vaikutusvallasta. Alkuperäinen ajatus on ollut estää valtion varojen väärinkäytöt ja suoranaiset varastamiset, joita esimerkiksi eri maiden diktaattorit ovat tehneet. Suomessa velvoite on tullut voimaan EU:n kautta.

Kysymys kertoo myös konkreettisesti pankkisääntelyn tämän päivän ongelmista. Alkuperäisestä tavoitteesta on edetty kovin kauaksi. On päädytty tilanteeseen, jossa tuttu pankkivirkailija kysyy pienellä paikkakunnalla tavalliselta kansalaiselta pakollista kysymystä poliittisesta vaikutusvallasta. Kysymyksen mielekkyys on kadonnut arjen kannalta jo kauan sitten eikä maalaisjärjen käyttöä ole enää mahdollistettu. Tarve yksinkertaistaa ja suoraviivaistaa uutta säätelyä on jo ilmeinen.

Viimeaikaisessa pankkiuutisoinnissa on korostunut epäilyt rahapesusta liittyen Venäjältä Baltian maiden kautta länteen menneissä rahavirroissa. Finanssikriisin lisäksi juuri kasvanut taistelu terrorismin rahoitusta ja rahapesua vastaan ovat vaikuttaneet pankkien arkeen paljon. Käytännössä pankkien keskeiseksi velvoitteeksi on tullut varmistaa rahan alkuperä ja asiakkaan tunnistaminen. Tähän myös liittyi kysymys poliittisesta vaikutusvallasta.

Pankeista on kanava harjoittaa geopolitiikkaa. Estämällä kaupankäynnin ja rahojen siirron tietyiltä mailta, yrityksiltä tai henkilöiltä Yhdysvallat ja EU voivat hankaloittaa merkittävästi sanktioiden alle joutuneen kohteen kansainvälistä toimintaa. Tuoreita esimerkkejä näistä ovat Irania ja Venäjää koskevat sanktiot.

Pankeille näiden kiellettyjen rahavirtojen estämisestä on tullut uusi tehtävä. Ne joutuvat ottamaan tehtävän hyvin vakavasti. Laiminlyönneistä tulleet rankaisut ovat olleet kovia. Erityisesti Yhdysvallat on määrännyt sekä amerikkalaisille että eurooppalaisille pankeille rangaistusmaksuja, jotka ovat yltäneet yksittäisen pankin kohdalla useisiin miljardeihin dollareihin.

Käytännössä USA voi yksipuolisesti ohjata myös eurooppalaisten pankkien rahavirtoja. Yksikään iso eurooppalainen pankki ei voi uhmata amerikkalaisten viranomaisten määräyksiä. Tällä hetkellä yhdysvaltalaisilla pakotelistoilla on tuhansia nimiä maista henkilöihin ja lista on edelleen ollut kasvamassa.

Hankalin tilanne on ollut, jos EU:n kanta sanktioiden kohteesta on ollut toinen kuin USA:n. Toistaiseksi Yhdysvaltojen kanta on voittanut. Näissä tilanteissa myös kotimaiset pankkimme joutuvat seuraamaan USA:ta.

Risto Murto on työeläkevakuutusyhtiö Varman toimitusjohtaja.

MAINOS

Kommentoi

Suomessa pankit olivat tosi ovelia kun siellä 1960 luvulla saivat itselleen ihmisten työpalkat, eli palkka pankkiin entisen tilipussin sijasta. Siitä pikkuhiljaa palvelijasta muotoutui isäntä ja ankaran puoleinen sellainen. Kuusikymmentä luvulla nöyristeltiin kansalaisia, nyt kyykytetään ja sanellaan yksipuolisesti se kuinka pankkiasiat ihmisten tulee hoitaa ja paljonka se maksaa. Hyvästä palvelijasta on tullut huono isäntä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli on huono Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa sekä Lapin maakunnassa lukuun ottamatta Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntia lumisateen vuoksi.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Sinun valintasi - eroa AY-liitosta!

249 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Sinun valintasi - eroa AY-liitosta!

Tämä kehitys tulee vielä näyttään että työläisellä ei ole mitään vaikutus kanavaa etujensa ajamiseen. Työnantajat tulee ... Lue lisää...
Kertokkeepa

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

12.11.

Fingerpori

12.11.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan kokonaistavoittavuus on 86 % Oulun markkina-alueen kuluttajista viikossa.

Kaleva Media Yrityspalvelut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityspalvelut/


stats-image