Kolumnit

Pää­tök­sen­te­koa han­ka­loit­ta­vat tiedon tulva ja po­li­ti­soi­tu­mi­nen

Kolumnit 21.2.2020 20:00
Jenni Karimäki

Hallituksen ohjelmassa luvataan tehdä tietopohjaista politiikkaa, koska ”laadukas lainvalmistelu on keskeistä politiikan uskottavuuden ja legitimiteetin näkökulmasta”. Tietoon pohjautuva päätöksenteko onkin kannatettava tavoite, sillä päätösten perustuminen niiden tekijän henkilökohtaiseen mielipiteeseen, ei ole tae sellaisesta tasapuolisuudesta, jota demokraattisessa yhteiskunnassa tavoitellaan.

Klassisen määritelmän mukaan tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. Tietomme todellisuudesta perustuvat kuitenkin pääasiassa perinteisiin, auktoriteetteihin ja arkikokemuksiin ja -ajatteluun – eivät siis välttämättä tutkittuun tietoon.

Tieteellinen tutkimus sen sijaan on arkiajattelun ja päättelyn jatke, jolla pyritään vähentämään arkiajattelun heikkouksia, kuten liiallista yleistämistä, lyhytjänteisyyttä, muistamattomuutta, puutteellista päättelyä tai logiikan puutetta.

Tiedon merkitys päätöksenteon perustana on niin yleisesti hyväksytty, ettei tietopohjaisuuden haaste 2020-luvulla olekaan se, ettei tietoa haluttaisi käyttää tai ettei sitä olisi saatavilla päätöksenteon tueksi. Puutteen sijaan kyse onkin runsauden pulasta

Kun korkeakoulut, tutkimuslaitokset, ajatuspajat, etu- ja kansalaisjärjestöt julkaisevat päivittäin valtavan määrän erilaisin kriteerein tuotettua tietoa ympäröivästä yhteiskunnasta ja maailmasta, kyse on siitä, miten seuloa päätöksenteon kannalta merkityksellinen, punnittu tieto kaikesta olemassa olevasta tiedosta.

Määrän ohella erilaisen ja erilaisten tahojen tuottaman tiedon suhteuttaminen toisiinsa on yksi suurimpia haasteita, sillä tiedon tuottajien, hyödyntäjien ja loppukäyttäjien tarpeet ja tarkoitusperät eriävät toisistaan merkittävästi.

Tutkijoille tiedon tuottaminen on toiminnan lähtökohta, ja tiedolla sellaisenaan on itseisarvo. Tiedon hyödyntäjille, kuten erilaisille etu- ja kansalaisjärjestöille, ja loppukäyttäjille, kuten poliittisille päättäjille, tiedolla on mitä suurimmassa määrin välineellinen arvo. Tiedon avulla toivotaan saavutettavan jokin toimijalle keskeinen päämäärä.

Asiantuntijoiden käyttö päätöksenteon valmistelussa nähdään yleensä takeena tietopohjaisuudesta. Yhdessä Suomen kulttuurirahaston ja Suomen akatemian tutkittu tieto ja päätöksenteko -ohjelman hankkeista todettiin vastikään, että asiantuntijoiden valta politiikkatoimenpiteiden määrittelyssä onkin kasvanut.

Ensikuulemalta tämä kuulostaa tietopohjaisuuden ihanteen näkökulmasta hyvältä. Sen pidempään pohtimatta asiantuntijuuden voi ajatella automaattisesti tuottavan harkitumpia ja tasapuolisempia päätöksiä.

Asiantuntijuuden määrittely on kuitenkin vaikeaa. Onko sen mittari akateeminen oppiarvo, vuosien virkaura, kokemusasiantuntijuus vai elämän koulu? Viime kädessä asiantuntijuus voi olla kaikkea näistä, mutta tällainen kirjo harvoin on läsnä päätöksiä tehtäessä. Se, että asiantuntijoiden valta on kasvanut, ei takaa asiantuntijuuden edustavuutta.

Useammassa samaisen tutkittu tieto ja päätöksenteko -ohjelman hankkeessa todettiin, että päätöksenteon tueksi käytettävä asiantuntijajoukko onkin varsin rajattu. Yksittäinen asiantuntija ja hänen edustamansa näkökulma voikin saada huomattavan suuren painoarvon erittäin monisyisten ongelmien ratkaisussa.

Asiantuntijuuden määrittelyn ja edustavuuden varmistamisen ohella myös tiedon ja asiantuntijuuden politisoituminen on ongelmallista.

Jos tutkittu ja sinällään punnittu tieto kytketään poliittisen kamppailun välineeksi ja sen avulla pyritään oikeuttamaan oma ideologisesta mieltymyksestä nouseva tarkoitusperä, on vaarana, että myös tiedon tuottaja politisoituu ja hänen objektiivisuutensa asiantuntijana asetetaan kyseenalaiseksi.

Tietopohjaisuuden ihanne saattaa myös johtaa valikoivaan tiedon käyttöön, jossa oman näkemyksen pohjaksi valitaan vain sitä tukevaa tietoa ristiriitojen jäädessä pimentoon. Tällöin tietopohjaisuudella tavoiteltu tasapaino ei toteudu.

Huomiota tuleekin kiinnittää siihen, miten tiedon ja politiikan suhde rakentuu: tuleeko riippumattomasti tuotettu tieto ensin vai ohjaako jokin poliittinen näkemys sitä, millaista ja mihin asioihin liittyvää tietoa tuotetaan ja käytetään.

Jokaisen poliittisen päätöksentekijän ja tätä prosessia seuraavan tuleekin olla herkkä tunnistamaan se, missä tieto ja sen todistusvoima loppuu ja politiikka alkaa.

Vaikka tietopohjaisuus on kannatettava tavoite, perustuu poliittinen päätöksenteko kuitenkin viime kädessä arvopohjaiseen tarkoituksenmukaisuusharkintaan. Tällöin oikeita tai vääriä valintoja ei voi johtaa suoraan tutkitusta tiedosta, vaan ratkaisut tapahtuvat viime kädessä ideologisin perustein. Tämä tulisi poliitikkojen avoimesti kertoa ja tiedon tuottajien hyväksyä.

Jenni Karimäki on yliopistonlehtori ja erikoistutkija Eduskuntatutkimuksen keskuksessa Turun yliopistossa.

MAINOS

Kommentoi

erityisesti noissa "henkitieteissä" se näyttää olevan silmiinpistävä riesa tätä nykyä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Väitän, että mitään merkittävää päätöstä ei ole tehty maailmassa pelkän absoluuttisen tiedon varassa, vaan aina siihen on liittynyt intuitiota, arvoja ja riskien ottamista. Eihän monissakaan asioissa voi olla tutkittua tietoa, jos asioita vasta ollaan tekemässä ja suunnittelemassa.

Suomessa on tehty historiassa monta hyvää asiaa pelkän järkevän pohdinnan kautta ja näin toivotaan jatkossakin. Suomen tulisi miettiä nyt tarkkaan, että mitä se haluaa olla ja toimia sen mukaisesti jokaisella rintamalla. Esimerkiksi yliopistot ympäri Suomen, ovat olleet yksi tällainen merkittävä päätös aikanaan. Nyt näemme vasta niiden tuoman hyödyn uuden ajan yhteiskunnan kynnyksellä ja niiden kehittämistarpeen. 100-vuotias Suomi on pystynyt ja osannut tehdä oikeita päätöksiä poliittisella tasolla kansakunnan parhaaksi ja näin toivotaan myös jatkossa olevan. Pitää pystyä löytämään tietyt avainalueet, joita sitten kehittää kansakuntana. Yksi tällainen on tieto. Joka omistaa tiedon, sillä on monilla sektoreilla merkittävä etu käytettävissä. Tällä hetkellä merkittävintä tietomassaa hallinnoivat isot yhtiöt, jonne ihmiset ovat jopa vapaaehtoisesti antaneet omat tietonsa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Aina päätökseen liittyy arvoja. Arvot määrittelevät tavoitteet. Arvot ovat tiedosta riippumattomia.

Käytännössä poliittiset päätökset tehdään sillä perustella, mihin päättäjä uskoo kansan uskovan, koska sillä niitä ääniä saadaan. Koska järkevä talouspolitiikka on arkijärjen vastaista, harjoitetaan arkijärjen mukaista talouspolitiikkaa, vaikka se tiedetään vääräksi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

22
Yle: Sairaalat saivat varmuusvarastoista jopa kahdeksan vuotta sitten vanhentuneita hengityssuojaimia
20
Koronatartuntojen määrä kääntyi uudelleen nousuun - tartuntoja tulee lisää nyt eri puolilla maata
19
Osingot tulisi maksaa – osinkotulot ovat monelle tarpeellinen lisä jatkuvasti ostovoimaansa menettävän eläketulon jatkeeksi Lukijalta
18
Etäopetuksen laatuun tulee kiinnittää huomiota – etäopetusta ei ole se, että Wilmassa lähetetään ohjeita ja kirjalliset vastaukset pyydetään palauttamaan Wilmaan Lukijalta
17
IS: Oulun yliopistossa on yli kymmenen koronavirustestissä käytettävää laitetta, yhdellä laitteella voi käsitellä yli 200 näytettä vuorokaudessa
17
Pohjois-Pohjanmaalla kolme uutta koronatartuntaa, hoidossa edelleen neljä potilasta – OYS siirtää kiireettömiä vastaanottoaikoja syksylle
13
Hallitus järjesti tiedotustilaisuuden –katso tallenne tilaisuudesta

Etusivulla nyt

Mainos

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli on huono tai muuttuu huonoksi Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan, Satakunnan, Pirkanmaan, Keski-Suomen, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa sekä Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa lukuun Koillismaata lumi- tai räntäsateen vuoksi.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

En ymmärrä yrittäjien "ahdinkoa"

314 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

siipeilijöitten ytk.kassa ei pysty maksamaan työttömille korvauksia ajoissa??Puhkeaako kupla??

YTK:n kyvyttömyys maksaa normaalisti siipeilijöiden päivärahaa osoittaa, että työnantajien perustama YTK on keskittynyt... Lue lisää...
Kupla puhkeaa

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jarin piirrokset arkistossa.

Naapurit

2.4.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu


Pohjoisen kattavimmat mediatilat ja monipuoliset markkinoinnin palvelut printtiin ja digiin.

Kaleva Media B2B asiakasratkaisut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityksille


stats-image