Kolumnit

Oulun keskustaan voisi syntyä omaleimainen pohjoisen ark­ki­teh­tuu­rin ja kulttuurin keidas

Kolumnit 30.6.2019 10:00
Janne Rajala

Vänmanninsaaren kulttuurikeskus on odottanut Oulun teatterin ja kaupunginkirjaston edustalle suunniteltua, kaupunkikuvallisen sommitelman kruunuksi ja kolmanneksi elementiksi nousevaa, ennennäkemättömiin korkeuksiin kurottavaa taivaanraapijaa jo aina villiltä ja vapaalta 1960-luvulta lähtien.

Janne Rajala. KUVA: Jukka Leinonen

Korkeudeltaan asemakaavan mahdollistama, peräti 22-kerroksinen maamerkkirakennus on poikkeuksellisen merkittävä, Torinrannan alueen ja koko Oulun kaupungin imagon kannalta keskeisen rakennushanke, jota vielä 80-luvulla ankarasti kritisoitiin sekä arkkitehtipiireissä että suuren yleisön keskuudessa, jolloin pienimittakaavaisuus ja maanläheisyys oli vallalla niin kaupunkisuunnittelussa kuin rakennussuunnittelussa.

Ajat ovat muuttuneet – nyt maailmalla ja myös Pohjois-Suomessa puhaltavat uudet tuulet ja voimakkaat nousuvirtaukset. Kaupungistumisen ja keskusta-asumisen uuden tulemisen ohella vahvana megatrendinä on myös korkea rakentaminen, josta on jo saatu muutamia esimerkkejä myös Ouluun – aiempaa korkeampia, vähintään 12-kerroksisia kerrostaloja on noussut viime vuosina Toppilansalmen rantaan ja Oulujokivarteen, sekä muutama myös radan varteen – ja lisää on suunnitteilla.

Vänmanninsaaren tornitalohanke on sijainniltaan ja näkyvyydeltään keskeinen kaupunkikuvan ja koko kaupungin imagon kannalta ja sellaisena arkkitehdeille tavattoman mielenkiintoinen sekä ilman muuta oululaisittain poikkeuksellisen vaativa suunnittelutehtävä. Riippumatta siitä, mitä käyttötarkoitusta tuleva tornitalo aikanaan palvelee, on sillä poikkeuksellisen näkyvän sijaintinsa ja korkeutensa kautta varsin oleellinen rooli koko kaupungin silhuetissa sitä hallitsevana merellisenä tunnuksena.

Vänmanninsaaren täydennysrakentamisen ohella vireillä on myös kolme muuta ajankohtaista ja yhtä lailla keskustan ja Torinrannan alueen kehittämisen, viihtyisyyden ja vetovoimaisuuden kannalta merkittävää hanketta; Oulun uusi taide- ja tiedekeskus Luuppi, Oulun Allas Sea Pool sekä Torihotelli.

Nämä hankkeet liittyvät myös toisiinsa osana suurempaa kuvaa ja palapeliä, koska parhaat julkisuudessa esillä olleet sijoituspaikat Luupille ovat nimenomaan Torinranta, jossa Luuppi sijoittuisi luontevasti keskeiselle paikalle ja täydentäisi osaltaan oivallisella tavalla kaupunginteatterin ja kaupunginkirjaston kulttuurikeidasta. Toisena, hyvin saavutettavana sijoituspaikkana Luupille on kaavailtu Asemakeskuksen seutua.

Maailmalla on myös monia hienoja esimerkkejä siitä, ettei taidemuseon tai tiedekeskuksen tarvitse suinkaan sijaita kaupungin ytimessä ollakseen vetovoimainen; esimerkkinä vaikkapa Vantaan tiedekeskus Heureka sekä Kööpenhaminan pohjoispuolella sijaitseva maailmankuulu taidemuseo Louisiana, joihin molempiin on pääkaupungista alle puolen tunnin junamatka.

Luovia, rohkeita ja ennakkoluulottomia vaihtoehtoja on hyvä tuoda tässä vaiheessa myös Oulussa esille ja pohdittavaksi, kun näiden keskeisten kulttuuritoimintojen uutta, otollista sijoituspaikkaa haetaan. Paras keino löytää ja tuottaa keskeisille kulttuurihankkeille parhaat toteutusideat ja -ratkaisut on järjestää arkkitehtuurikilpailu.

Löytyisikö Oulusta kenties Helsingin Kaapelitehtaan kaltaista muusta käytöstä vapautuvaa kiinteistöä, johon kaikki Luupille tarvittavat uudet tilat voitaisiin keskittää jopa huomattavasti uudisrakentamista edullisemmin?

Idyllisestä ja hyvin saavutettavissa olevasta, taiteilijoiden suosimasta Pikisaaresta vapautuvat OSAO:n kulttuuriopetusta palvelleet rakennukset tiloineen saattaisivat olla myös yksi harkinnan arvoinen sijoituspaikka Luupille uudisrakennuksen sijaan - vaikkapa taidemuseolle, mikäli tiedekeskukselle löytyisi luonteva paikka Torinrannasta – tai toisin päin. Nämä vaihtoehtoiset sijoituspaikat tuleekin ottaa huomioon näitä keskeisiä toimintoja ja alueita suunniteltaessa ja ratkaista hallitusti osana laajempaa kokonaisuutta.

Taide- ja tiedekeskushanke on myös varsin keskeinen osa Oulun kulttuuripääkaupunki-projektia, joka oikein sijoitettuna sekä hyvin toteutettuna lisää osaltaan merkittävällä tavalla kaupungin kiinnostavuutta, tunnettavuutta sekä vetovoimaisuutta – ja sitä kautta hanke tuo myös kaupungille nostetta sekä suoria ja välillisiä tuloja.

Vireillä olevat uudet hankkeet rakentavat toteutuessaan vahvaa pohjoisen arkkitehtuuri- ja kulttuurikaupungin brändiä, imagoa sekä imua – niin Oulun asukkaiden yhteiseksi iloksi ja ylpeydeksi kuin matkailijoiden vetonaulaksi, joten niille on erinomaisen hyvä syy toivottaa tasapuolisesti vankkaa myötätuulta.

Toivottavasti myös Oulun vierasvenesatamalle saadaan järjestettyä pian kunnolliset puitteet siihen oleellisesti liittyvine polttoaine- sekä muine oheispalveluineen, sillä tällä hetkellä muutoin hieno merikylpyhanke heikentää oleellisesti vierasveneilijöiden tilannetta.

Janne Rajala on Oulun kaupunginarkkitehti.

MAINOS

Lue lisää aiheesta

Kommentoi

Mikään ei ole kummallisempaa kuin oululainen vastustustus ja pahanmielisyys. Tokihan on Puolangan pessimistit. Mitään ei synny jos ei luota.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Parempi nekin kuin saakeli pusikot ja vitikot. Niiden talojen ikkuinoista edes joku näkee meren, mykyisellään ei kukaan. Muualla maailmassa rantaa muötäilee rantabulevardit jonka toisella puolella on oikeasti ranta, ja toisella puolella rakennukset. Kaikki pääsevät rannalle, kaikki näkevät rannan ja talot rajaavat kaupungin ja rannan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Torinrantaan
- Kyllä mielellään - arkkitehtuurille, taiteille, tieteille, tapahtumille, palveluille ja kulttuurille - olevan säilyttämiselle.
- Ei kuitenkaan hotelleille, tornitaloille, parkkitiloille, yms. ne kuuluvat liikennekeskukseen ydinkeskustan ulkopuolelle.

Venesatama ja varsinkaan sen polttoainejakelu ei kuulu kaupungin keskustaan torinrantaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Oulujoen suiston kauniin luonnon täydentämä kokonaisuus saataisiin aikaan vanhan Åströmin tehdasmiljöön Tietomaan, nykyisen Taidemuseon sekä ehdottomasti säilytettävän Pohjois-Pohjanmaan maakuntamuseon jykevä rakennus upeassa ympäristössään Ainolan puutarhassa, mistä helposti pääsee kävellen polkuja Pikisaaren!

Siellähän on jo ennestään, nyt täysin remontoitu Matilan talo Oulun merikaupungin muisteloksi samoin kuin Sokeri-Jussissakin voi myös hajuaistein sisällä tuntea selvän tervan tuoksun sisähirsistään!
Vanhojen laivavarvien sijainti Pikisaaressa sekä OSAO:n vanhat ja uudet nyt vapautuvat tilat saisivat järkevän uuden käytön, mihin olisivat helpotukseksi kuin nyrkki silmään ja täydentäisivät taide- ja museokävelyn täydelliseksi elämykseksi Oulusta!

Ei aina tarvitse vain matkia muiden kaupunkien onnistuneitakin ratkaisuja, vaan aukaista silmät aidosti näkemään Oulussa jo olevat erilaiset omat vahvuudet vaihtoehtoiseksi toteutusmalliksi, koska matkimalla vain muita ollaan aina jälkijunassa ja erilaisten lähtökohtien pakkomatkimiset osoittautuvat usein huonoiksi ja myös yltiökalliiksi!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Oulussa on tornitaloista tullut pakkomielle. Euroopassa on enemmistö vanhoista ja arvostetuista kulttuurikaupungeista sellaisia, ettei niitä ole pilattu tornitaloilla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Oulu tulee jälkijunassa Rovaniemellä on paljon hullumpia suunnitelmia kaksinkappalein pilvinhalkojia saattaa tulla viisi tai kuusikon.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Se 22 kerroksinen torni siitä vielä puuttuu, näyttävät liian tavallisilta ilman sitä, kyllä arkkitehti oli silloin kaukaa viisas, se torni, jota pilvenpiirtäjäksi voi sanoa Oululaisittain kuuluu vielä tehdä.
Olen seisonut siellä Seurahuoneen kohdalla ja katsellut siinä teatteriin ja kirjastoon päin se torni siitä puuttuu, eikä se oikeasti peitä mitään, iltaaurinkohan siinä jo on ja muutenkin.
Hallikaisen hotelli täyttää hyvin vanhan makasiinirötiskön paikan, yksi kerros olisi tehnyt ryhtiä talolle, kolme kerroksinen olisi ruma.
Merisauna maailma täydentää aluetta Kiikelin saaressa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kehittämiselle ehdottomasti kyllä - kun se palvelee omistajia, eli 200 000 oululaista.
Tämä tarkoittaa sitä että Torille ei rakenneta hotelleja vaan sille rakennetaan kuntalaisille ja vieraille Toripalveluita eikä missään tapauksessa peitetä näkyvyyttä merelle sitäkin vähää mitä siitä on jäljellä törkeän Kiikelin asuntoslummin jälkeen.

Arkkitehtuurin ja kulttuurin erittäin laadukkaalle keskukselle ehdottomasti kyllä.
Tämä tarkoittaa sitä että missään tapuksessa rantaa ei rakenneta mitään sijoitusluukkujen tornia vaan koko alue rakennetaan kaikkien käyttöön tuleville kulttuurin, taiteen yms. kansalaisten kesäolohuoneen Toripalveluita tuottavien paikallisten perheyrittäjille varattujen osien summana julkisten osien elämyksellisten kokemusten kanssa.

Kauppahallin ympärivuotisiksi mahdollistavat rakenteet on laajennettava kolminkertaisiksi siten että kunnikkaan vanhan rinnalle rakennetaan Hallikaisen harrastuskodan sijaan kuntalaisille, matkailijoille ja kongressivieraille kaksi uutta vastaavan kokoista toteuttamaan paikallisten pienyrittäjien tilatarpeet pitkälle tulevaisuuteen ja tuomaan sitä nyt täysin kuollutta elävyyttä Ouluun.

Tämä edellyttää myös kuntalaisten käyttöön ympärivuotisesti ko Toripalveluiden ympärille keskittyviä viihtyisä ''olekelutiloja'' kahviloiden ja ruokapalveuiden jms. muodossa. Nyt on vain kesäisin rättikatokset lenetelemässä tuulten mukana. Kun nämä tilat sijoitetaan Torin aurinkoiseen pohjoisosaan niin myös ilmastolliset ja merinäkymän tarjoamat mahdollisuudet on maksimoitu.

Ei tule kysymykseenkään että Oulun Torista tehtäisiin joku remusakkien Airbnb markkinapaikka ja tuhottaisiin se lopullisesti.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Raitsikka ja Oululaisittain lättähattumallia

1. Lentokenttä-Toriranta-Yliopisto välille ja
2. toinen linja Nallikari-Toriranta-Maaliikenneasema-OYS välille

Kokemuksia Hki Tre kannataa käyttää, eikä tehdä oululaisittain pöljästi tämäkin asia.

Isot ilmaiset parkkipaikat kääntöpaikoille ja ruuhkamaksut käyttöön keskustaan (polttomoottorilla) autoileville. Näin myös ilmanlaatu paranee keskustassa.

Liikenneväylien välittömään läheisyyteen tiukkaa ja korkeaa rakennusta. Näin saadaan Torialue oikeaksi kaupunkikeskustaksi ja tapahtumapaikaksi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Oulun keskusta kuihtuu ja kuolee, sitä ei pilvenpiirtäjät enää pelasta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mielestäni pilvenpiirtäjät ja monet muut tuossa mainitut hankkeet ovat sen kuihtumisen syy. Minut ne ainakin pitävät poissa keskustasta. Elämä on avovedessä helpompaa ja vapaampaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

No ei! Kauhuesimerkkinä Travemünden rannalla oleva tornihotelli joka varjostaa kaupunkia aamusta iltaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli on huono Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa sekä Lapin maakunnassa lukuun ottamatta Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntia lumisateen vuoksi.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Sinun valintasi - eroa AY-liitosta!

249 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Sinun valintasi - eroa AY-liitosta!

Tämä kehitys tulee vielä näyttään että työläisellä ei ole mitään vaikutus kanavaa etujensa ajamiseen. Työnantajat tulee ... Lue lisää...
Kertokkeepa

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

12.11.

Fingerpori

12.11.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan kokonaistavoittavuus on 86 % Oulun markkina-alueen kuluttajista viikossa.

Kaleva Media Yrityspalvelut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityspalvelut/


stats-image