Kolumnit

Onko maallamme malttia vaurastua ilman väes­tön­kas­vua?

Kolumnit 8.10.2019 20:00
Tytti Määttä

Uudet väestöennusteet ovat tulleet. Moni on kiirehtinyt listaamaan keinoja syntyvyyden nostamiseksi. Olisi hyvä kuitenkin pysähtyä miettimään asiaa aivan toisesta näkökulmasta. Nimittäin siitä, miten luodaan hyvinvointia ja elinvoimaa kun väestö vähenee. Mitä tarvitaan, jotta Suomi voi jatkossakin vaurastua.

Olen toiminut kymmenen vuoden ajan johtajana kunnissa, joissa asukasmäärä on vähentynyt. On käsittämätöntä edelleen lukea otsikoita: ”Ennuste vuodelle 2040: Suomessa on vain kolme kaupunkiseutua, jotka kasvavat – muu maa näivettyy”.

On syytä kysyä, onko väestön väheneminen synonyymi näivettymiselle? Miksi edelleenkin pidämme vakituisen asustuksen määrää määräävänä tekijänä alueen elinvoimalle ja ihmisten hyvinvoinnin kasvamiselle?

Mikäli olisimme väestöä menettävissä kunnissa ajatelleet näin, olisi moni matkailukeskus jäänyt syntymättä, kaivos avaamatta tai puutuoteklusteri kehittämättä. Suomi olisi aika erinäköinen, jos olisimme tehneet avustetun itsemurhan ajatuksella, että kuolema tulee kuitenkin.

Hallitusohjelmassa luvataan nyt toteuttaa harvaan asuttujen alueiden parlamentaarisen työryhmän esityksen pohjalta vaikuttavuusarviointi ja muodostaa toimenpideohjelma kokeiluineen elinvoiman ja hyvinvoinnin kehittämiseksi myös väestöään menettäville alueille. Tämä on erinomainen linjaus. Etenkin tilanteessa, jossa näiden alueiden määrä on lisääntymässä.

Hallitusohjelma tunnistaa ensimmäistä kertaa kunnolla myös monipaikkaisuuden ja paikkariippumattomuuden. Vakituisen asutuksen lisäksi tulee ehdottomasti huomioida monipaikkainen asuminen ja muut ihmisvirrat, jotka kulkevat alueen kautta. Lisäksi on huomioitava alueella sijaitseva elinkeinotoiminta. Onko se sellaista, jossa tuotteet ja palvelut myydään muille kuin lähiseudun ihmisille.

Lisäksi meidän on kiireesti erotettava alueen elinvoima ja ihmisten hyvinvointi kuntien taloudellisesta tilanteesta. Kuntien taloudellinen tilanne on huono Helsinkiä ja muutamia muita kuntia lukuun ottamatta. Meidän järjestelmämme on rakennettu sen varaan, että työssä käyviä veronmaksajia riittää kasvavan palvelutarpeen rahoittamiseen.

Väestöään menettävien kuntien kuntatalous ei juuri hyödy yritysten menestymisestä kuntien veropohjan vuoksi. Yhteisöverosta kunnille tilittyy noin kolmannes. Työttömyys kyllä vähenee ja työllisyysaste kasvaa, mutta työllisten määrä vähenee väestön vähetessä.

Toisaalta palvelutarve kasvaa niin väestön ikääntyessä ja huoltosuhteen heiketessä kuin poliittisilla päätöksillä, joilla lisätään kansalaisten palveluja. Myös valtiontalous kipuilee saman kysymyksen äärellä, mutta tilanne ei vielä ole yhtä vakava koska elinkeinoelämän hyvä taloudellinen kehitys heijastuu kuntatalouteen eri tavoin kuin valtiontalouteen.

Ennuste on aina ennuste. Pitää muistaa, että 2040-luvulla elävät nuoret aikuiset ovat vielä syntymättä. Me emme voi tietää heidän ajatuksiaan ja odotuksiaan elämältä. Emme voi aavistaa heidän haluaan tehdä lapsia.

Samalla tavalla, emme voi vielä tietää miten maapallomme ilmasto muuttuu. On todennäköistä, että ponnisteluistamme huolimatta ilmasto lämpenee ja osa maapallon asuinalueista muuttuu elinkelvottomiksi. Se voi tarkoittaa siirtolaisuuden lisääntymistä ja muuttovirtoja alueille, joissa vielä voi asua.

Nämä alueet sijaitsevat muun muassa Suomessa. Siirtolaisuus ja maahanmuutto vaikuttavat jo nyt eritavoin eripuolilla Suomea.

Urho Kekkonen kirjoitti vuonna 1952 kirjan ”Onko maallamme malttia vaurastua?”. Kirjassaan Kekkonen hahmotteli suomalaisen aluepolitiikan suuntaa teollistamalla Suomi ja ottamalla koko maan luonnonvarat osaksi Suomen kilpailukykyä.

Nykyajan Suomi tarvitsee uuden vision siitä, miten vauraus säilytetään vähenevän väestön Suomessa. Emme voi rakentaa taloudellista hyvinvointia syntyvyyden kautta kasvavaan asukasmäärään ja lisääntyvään kulutukseen kotimaassa. Myös ilmastonmuutos haastaa meidät saman asian pohtimiseen globaalisti. Mikä on se asia, jolla kykenemme tuottamaan jatkossa lisäarvoa ilman väestönkasvua ja lisääntyvää kulutusta? Voisimmeko me tuottaa Suomessa sellaista, jota muutkin haluavat ostaa juuri vastatakseen samoihin kysymyksiin? Vastaus lienee, että kyllä voimme ja meidän pitää.

On ainakin kaksi asiaa, jotka pitää kyetä hahmottelemaan: Miten tuotamme jatkossa maamme energian ja sähkön mahdollisimman kestävästi ja uusiutuvia energialähteitä hyödyntäen ja miten kehitämme energiaan teknologiaratkaisuja globaaleille markkinoille.

Toiseksi, mitkä ovat ne kärkialat, joiden menestymisen kautta Suomi jatkossa pärjää? Miten luonnonvaramme olisivat parhaassa mahdollisessa käytössä, jotta ne loisivat maksimaalista lisäarvoa ja hyvinvointia.

Tytti Määttä on Kuhmon kaupunginjohtaja.

MAINOS

Kommentoi

En oikein ymmärrä tätä 300 + kuntien omaa toimeentuloa. Se on täysin mahdoton. Mikään Etelän tai Länsi Suomen kunta ei hyväksy sosialismia rahanjaossa. Tämä kuntien vakavaraisuus on uskomaton ongelma eikä se laukea muuten kuin toimintojen keskittämisellä, Himo verotus tai lapsimäärän lisääminen eivät vie eteenpäin. Päin vastoin ongelmat lisääntyvät. Kyllä Kallen täytyy jäädä peltotöihin lopettaa joutavat puheet ja soittaa Lindalle kaupunkiin. Linda on varatuomari ja vanha kunnan uskottu.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Miten Suomi ja pikku kunnat voi vaurastua. No lisäämällä vientiä. Ei niin, että sulle porkkana mulle sipuli. Ei myöskään niin, että luvataan palvelua, jota ei voida tuottaa. Suomalaisten on vaikea tajuta sitä, miten toimitaan 20-50 miljoonan asukkaan kaupungissa. No suuri osa huonosti. Täällä tavoite on 100 vuotias vaikka repullinen lääkkeitä. Meillä on hyvin asiat. Usko vaan. Jos et niin muuta ulkomaille. VAI VAURASTUA. Sanoisin kehittyä. Eikä tavoite 9-10 miljardin ihmisen ruokkimiseen enää kuullosta hyvältä kun sapuskaa ei ole. Kalatkin syö nykyisin muovipusseja.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kirjoittaja on oikeassa sen suhteen, että lukumäärä ratkaisee, mutta ei kuntien vaan niiden vähentäminen ja keskittäminen. Eihän meillä lait toimi, kun kunnat ei pysty tarjoamaan tasa-arvoista kohtelua veronmaksajalle muuten kuin sen vähäisemmissä muodoissa. Suomeksi laitetaan ihmiset riitelemään keskenään, kun ei ole m..naa puuttua asioihin. Naapurin Esko saattaa suuttua ja äänestää Teppoa vastaan seuraavassa valtuusto kokouksessa ja se on varmaa, että se mökkiläinen saa luvan maksaa kallisti kun päätään tollai aukoo. Tämä on Suomessa totta ja sen tähden, että pienet ja asukasmäärältään vähäiset kunnat ei kykene vastaamaan juuri mihinkään ajan haasteisiin. Palvelu on heikkolaatuista lähes joka sektorilla. Ne kaivokset tulisi joka tapauksessa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kunnan ja valtion rinnastus vaan ei toimi.

Kunnilla on maksuautomaatti turvanaan, verotulojen tasaus / valtionavut.

Valtiolla ei ole.
Ei mikään muu maa maksa Suomen taivaisiin nousevia sotemenoja siinä tilanteessa, kun väki vähenee, työvoima supistuu ja verotulot sakkaavat.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jotkut ajattelevat ihmiset voisivat ehkä ajatella otsikon kysymykseasettelua ja että tarkoittiko Kekkonen aikoinaan kansanomaisesti sanottuna kuormasta syöntiä vai järkevää luonnonvarojen hyväksikäyttöä.Kohtuullista hyvinvointia ja perustarpeita riittää niin pienevälle kuin välillä suurenevallekin väestömäärälle kun vain ymmärretään mitä kuormasta syönti tarkoittaa.Tahallan on jätetty lainausmerkit pois kansanomaisesta sanonnasta,koska useimmat asiasta kiinnostuneet varmaankin menevät lähikirjastoon ja haluavat perehtyä kuuluisiin suomalaisiin sananparsiin

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

"Maksimaalisen lisäarvon" ja "hyvinvoinnin" tavoittelu luonnonvarojen suhteen on nykyisen kulttuurin sairauden ydin. Kapitalismi. Ajatus mahdollisimman suuresta "vauraudesta" ja "menestymisestä" individualistisen ahneuden eetoksen siivittämänä.

"Lisäarvon" tuottaminen rajallisessa, jo nyt järjettömäksi paisuneen globaalin ihmismäärän takia pahoinvoivassa elonkehässä, on pahinta myrkkyä mitä voimme tehdä sekä oman elämämme kannalta, että muun elämän kannalta.

Ihmiskunta on täysin riippuvainen muun elonkehän hyvinvoinnista. Kyse on matemaattisesta tosiasiasta; siitä että jos syömme oman elinympäristömme puhtaaksi elämästä ja kauneudesta, oman sisäsyntyisen ahneutemme ajamina, takaamme oman tuhomme samalla.

Typerys on se joka nykyisessä tilanteessa kannattaa vallitsevan poliittisen järjestelmän pystyssä pysymistä. Kapitalismi, nykyinen käytössä oleva ahneuden ideologia, on ongelman ydin. Maa on saatava sellaisten ihmisten käsiin jotka näkevät suuremman arvon ja merkityksen muussa kuin taloudessa. Länsimainen kulttuuri on puhdistettava tästä hulluudesta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

mutta kokemuksen kautta syntynyttä realismia Tytiltä. Wall Streetin romahdus ei saa unohtua, kuten ei muutkaan maailmaa muuttaneet episodit. Erroosio syö asuinkelpoisia alueita, mutta ihminen sopeutuu. Eläminen muuttaa muotoaan. Linkolan visio ja ajatus väestönkasvusta ja kulutuksesta voi olla yksi toteutuva skenaario. Se on varmaa, että virhearvioita ja vääriä päätöksiä tullaan tekemään myös tulevaisuudessa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kuten Titanicilla? Sen kasvun ajatus pitää sisällään! Suomen(kin) on pystyttävä luopumaan kasvun ajatuksesta ja keksiä keinot miten siihen päästään hallitusti. Ainakin työn kasite on pystyttävä uudistamaan niin, että työ on muutakin kuin palkkatyötä. Tähän on ensimmäisenä ratkaisuna kansalaispalkka, joka mahdollistaa ihmisten aktiivisuuden. Sillä voi olla muukin nimi, jos se ei kaikille puolueille passaa. Ratkaisut eivät ole helppoja, mutta välttämättömiä. On hyvin arvattavissa, että ne syntymättömät ihmiset eivät suostu elämään suuruuden logiikan, jatkuvan kasvun ja vastuuttomuuden maailmassa. Kasvun yhtenä arvona on vastuuttomuus, joka peitellään hyvinvointiin, vaurauteen ja vakauteen liittyvillä kliseillä. Kasvuhan luo väistämättä pahoinvointia muualla, ihmisille, luonnolle ja ympäristölle.
Viimeistään tulevat sukupolvet muuttavat maailmamme pakon edessä. Se voi olla myöhäistä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ikävä pilata hyvä idea, mutta mistä ne rahat tulevat siihen kansalaispalkkaan? Minun käsitykseni (lisäarvoa) tuottavasta työstä lienee vanhanaikainen, mutta tosiasiahan on, että hyvin harva tekisi töitä, jos se ei olisi taloudellinen pakko. Siksi mikään ilmaiseksi jaettava ja täysin vastikkeeton raha ei voi kertakaikkiaan toimia. Jokainen sukupolvi tekee omalta kannaltaan parhaat ratkaisut.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Olet jumittunut tuohon palkkatyöhön. "Ainakin työn käsite on pystyttävä uudistamaan niin, että työ on muutakin kuin palkkatyötä".
Saattaa olla jo nyt niin, että maksamme kansalaispalkkaa vastaavat summat muina menoina. Siksi kirjoitinkin, että nimi voi olla mikä vaan, koska siinäkin on sama jumi, kuin palkkatyön kanssa.
Kun kasvun ihanteesta luovutaan (viimeistään pakon sanelemana) niin ihmisen toimintaa ohjaa muut kuin taloudelliset arvot. Siksi jo nyt arvostamme kolmannen sektorin toimintaa, mutta ne eivät ilmeisesti ole sinun mielestä töitä lainkaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Pohjois-Suomessa väki vähenee dramaattisesti ja syntyvyys laskee koko Suomessa. Paras ratkaisu on että antaa Pohjois-Suomen autioitua ja luoda työpaikkoja kasvukeskuksiin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tytille pisteitä realistisesta kolumnista. Ei haikailla menneitä aikoja tai muuttovirtojen kääntämistä vaan aktiivista mahdollisuuksiin tarttumista. Hyvä!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

0:07
Kreikka järjesti myöhäisillan ottelussa yllätyksen – voitto Liechtensteinista riittää Suomelle EM-kisapaikkaan
15.10.
Kun yksi meni sisään, Teemu Pukki päätti tehdä toisen maalin samalla tavalla – Huuhkajat on nyt voiton päässä EM-kisapaikasta Tilaajille
15.10.
Mika Nurmela hehkui tyytyväisyyttä Huuhkajien voiton jälkeen, mutta kiisti tuhonneensa päävalmentaja Kanervan lippalakin
15.10.
Apuja ei tullut Ranskastakaan, Kärpät Skellefteå-voitosta huolimatta ulos Mestarien liigan pudotuspeleistä – Manner: ”Emme pystyneet parempaan, joten emme jatkopaikkaa ansainneetkaan”
15.10.
Oulun Kiviniemeen tulee pätkä uutta raidetta, jota pitkin malmijunat ajavat Kainuusta suoraan etelään – Heikkilänkankaalle rakennetaan kilometrin pituinen sivuraide
15.10.
Kärppien ja Skellefteån kohtaaminen ratkesi vasta voittolaukauskilpailussa – katso kuvia ottelusta
15.10.
Säveltäjäkonkari Kaj Chydenius: "Jos teen sata laulua, ja niistä vaikkapa neljä ovat hyviä, loput 96 huonoa eivät haittaa tippaakaan"

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli muuttuu huonoksi yön aikana Kainuun maakunnassa ja Koillismaalla sekä seuraavissa Lapin kunnissa: Posio, Kemijärvi, Salla, Pelkosenniemi ja Savukoski lumi- tai räntäsateen vuoksi.

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Kenelle ilmainen ruokakassi kuuluu ?

Ilmainen ruoka kuuluu jokaiselle joka kehtaa sellaisen käydä noutamassa. Se on kuitenkin selvää säästöä vaikka rahaa ruo... Lue lisää...
Dick Nordic

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.

Naapurit

15.10.

Fingerpori

15.10.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan kokonaistavoittavuus on 86 % Oulun markkina-alueen kuluttajista viikossa.

Kaleva Media Yrityspalvelut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityspalvelut/


stats-image