Kolumnit

Onko Krim pyhä osa Venäjää?

Kolumnit 23.12.2014 0:00
Iivonen Jyrki

Venäjän alkuvuodesta toteuttama Krimin valtaus ja sen liittäminen osaksi Venäjää on synnyttänyt erilaisia tulkintoja. Lännessä on oltu hyvin yksimielisiä: toimenpide rikkoi sekä kansainvälisen oikeuden periaatteita että Venäjän viimeisten runsaan 20 vuoden aikana solmimia sopimuksia. Venäjä sen sijaan näkee toimineensa Krimin ja Ukrainan suhteen täysin korrektisti. Vladimir Putin on käsitellyt Ukrainan tapahtumia useaan eri otteeseen. Pitäessään 4.12.2014 Moskovassa kansakunnan tilaa käsitelleen puheen hän väitti, että ”Krim on Venäjälle pyhä”, että ”Venäjän kansan yhtenäisyyden ja keskitetyn valtiojärjestelmän kehitys alkoi Krimiltä” ja että ”Krim, Sevastopol ja muut paikat siellä ovat osa Venäjää nyt ja aina”. Myös lehdistötilaisuudessaan viime viikolla hän sysäsi vastuun tilanteesta Ukrainalle.

Presidentti Putinin Krimin ja Ukrainan tapahtumia koskevat näkemykset ovat kuitenkin hyvin ongelmallisia. Jonkun alueen julistaminen pyhäksi osaksi toista herättää kysymyksiä. Kuinka pitkä aika tarvitaan, että joku alue muuttuu pyhäksi? Miten kaukaiseen menneisyyteen pyhyys voi perustua? Onko myös muilla kuin Venäjällä oikeus pyhiin alueisiin ja miten niitä koskevat erimielisyydet tulisi ratkaista? Olisiko venäläisen tulkinnan mukaan Karjala taas ”pyhää suomalaista aluetta”?

Suomessakin on monella suulla väitetty, että Krimin miehitys on tapahtunut tosiasia ja että siksi pakotteet eivät ole oikea tapa ratkaista syntynyt kriisi. On kuitenkin ongelmallista tuomita jonkun alueen valtaus sanallisesti ja sitten todeta, että asian suhteen ei voi tehdä mitään. Tällä tavoin vääräksi tulkittu teko muuttuu jollakin tavoin hyväksyttäväksi. Krim ei ole Venäjän omaisuutta. Yksityiskohtaisempi sukellus sen monisäikeiseen historiaan on siksi paikallaan.



Krimin historiaa voi tarkastella tuhansien vuosien päähän. Se on ollut osa Venäjää vain 1700-luvun loppupuolelta vuoteen 1954 ja uudelleen tämän vuoden alusta eli vajaan 200 vuoden ajan. Sen sijaan Krim oli jo antiikin aikana monien eri kansallisuuksien asuttama. Sen pohjoisella tasangolla eli useita turkinsukuisia heimoja, ja etelärannikolta löytyi ensin kreikkalaisia ja sitten roomalaisia, genovalaisia ja venetsialaisia siirtokuntia, jotka kävivät vilkasta kauppaa keskenään sekä pohjoisten arojen paimentolaiskansojen kanssa.

Itä-Rooman kukistuttua vuonna 1453 myös Krim alkoi nopeasti turkkilaistua. Se oli osa mongolien perustamaa niin sanottua Kultaista Ordaa, ja Krimin kaanikunta oli läntisin osa. Useimmat kaanikunnat joutuivat Venäjän alaisuuteen jo 1400–1500-luvuilla, mutta Krim pysyi osana ottomaanien valtakuntaa aina vuoteen 1783 saakka. Vasta tuolloin siitä tuli muodollisesti osa jo vuosisatojen ajan laajentunutta Venäjän valtakuntaa.

Krimin niemimaasta kehittyi nopeasti Venäjän ylimystön lomanviettopaikka sekä tärkeä viininviljelyn keskus. Jo Katariina Suuri oli aloittanut niemimaan etnisen koostumuksen muuttamisen rohkaisemalla venäläisten muuttamista sinne. Sen myötä alkuperäisväestön eli Krimin tataarien osuus alkoi nopeasti supistua. Kun heidän osuutensa asukkaista oli 1780-luvulla vielä 90 prosenttia, oli se 1800-luvun puolivälissä enää 6 prosenttia. 1800-luvun jälkimmäisen puoliskon sotien myötä lähes 250 000 tataaria muutti Turkin alueelle.

Kun bolshevikit olivat voittaneet kansalaissodan, voimistui tataareihin kohdistunut vaino entisestään. Jo vuoden 1926 väestölaskennassa tataarien osuus Krimin väestöstä oli enää 25 prosenttia ja venäläisten yli 42 prosenttia. Stalinin puhdistusten aikana 1930-luvulla Krimiä venäläistettiin systemaattisesti pyrkimällä tuhoamaan tataarien kansallinen kulttuuri. Lopullinen isku tuli toisen maailmansodan myötä. Koska osa tataareista asettui sodan puhjettua saksalaisten puolelle, päätti Stalin toukokuussa 1944 karkottaa kaikki tataarit Krimiltä. Pääosa heistä joutui muuttamaan vaikeissa olosuhteissa Uzbekistaniin.

Toisen maailmansodan jälkeen tataarien kulttuurillinen joukkotuho oli vaiettu puheenaihe Neuvostoliitossa. Heidän jättämiinsä kyliin muutti uudet venäjää puhuvat asukkaat eri puolilta maata. Vuoden 1959 väestölaskennassa venäläisiä oli Krimin asukkaista yli 71 prosenttia ja ukrainalaisia yli 22 prosenttia. Maaliskuussa 1954 Neuvostoliiton korkein neuvosto päätti siirtää Krimin alueen Venäjän federaatiosta osaksi Ukrainaa. Ratkaisu oli hyvitys Ukrainan kärsimyksille 1930-luvulla ja maailmansodassa, mutta siihen ei sisältynyt tataarien oikeutta paluumuuttoon.

Tataarien kohtuuttomaan asemaan alettiin kiinnittää huomiota vasta perestroikan myötä. Vuonna 1989 heidän oikeutensa palata Krimille tunnustettiin muodollisesti. Tataarien yhteiselo Ukrainan hallinnon kanssa ei sekään ollut aina helppoa. Muuttoliike oli kuitenkin vilkasta, ja vuonna 2001 tataarien osuus Krimin väestöstä oli noussut 12 prosenttiin. Viime keväänä myönteinen kehitys kuitenkin pysähtyi jälleen ja tataarit on työnnetty takaisin marginaaliin. Venäjän hallitsemalla Krimillä heillä ei ole yhdenvertaisia oikeuksia.

Venäläiset ovat olleet Krimin suurin
väestöryhmä vain alle 100 vuoden ajan. Siksi Krimin määrittely Venäjän kannalta pyhäksi alueeksi on irvokasta historian vääristelyä, jolla yritetään peittää se tosiasia, että venäläiset ovat systemaattisella alkuperäisväestön tuhoamisella ja alistamisella muuttaneet radikaalisti alueen etnisen rakenteen. Tässä mielessä Krimin tataarien kohtalo ei ole edes mitenkään ainutkertainen.

Kirjoittaja on Helsingin ja Tampereen yliopistojen valtio-opin dosentti.

Tiedätkö aiheesta enemmän?
Lähetä vinkki, kuva tai video!
13222
MAINOS

Kommentoi

Erinomainen kirjoitus. Pieni painovirhe lienee jäänyt, sillä 1800-luvun puolivälissä tataarien osuus oli vielä 60 % - ei 6 %, kuten tekstissä.

Tataarien paluumuuton ja runsaamman syntyvyyden sekä venäläisten (ja ukrainalaisten) maastamuuton ja alhaisen syntyvyyden johdosta tataarien osuus oli koko ajan nousussa Venäjän miehitykseen asti. Etnisten venäläisten osuus oli supistunut jo n. 50 %:iin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Olisiko tarpeellista selvittää myös Ameriikan matereiden kansallisuuksien ja vallanvalto yhtä tarkkaan satojen vuosien ajalta. Saataisiin kaikki tietoisuus siitä mitä alkuperäiskansojen kohtalo on ollut ja mitä menetelmiä on käytetty länsimaisten valloittajien taholta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei pidä hätäillä! Jos suomalais-ugrilaisista pyhyyksitä sovelletaan vastaavaa tuilkintaa tuon idän suuntan, pyhyyttä voinee löytää aina Kamshatskan niemimaalle. Mutta aivan alkuun olisi selvitettävä kannattaako Kuollan niemimaan mukana tulevia ydinaseita antaa sille, mitä Kremlin ymärille jää moskoviittien alueesta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tällainen valtio siis rakentellee ydinvoimaloita pitkin suomen rannikkoa kuin omalle maalleen...paikallisilta viedään maat väkivaltaisella pakkolunastuksella.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hyvä muistaa, että ennen N-liiton hajoamista Ukraina on ollut itsenäinen vain 1917-1918, jonka jälkeen liittyi N-liittoon, josta itsenäistyi 1990-luvun alussa. Silloin Ukrainasta tuli maailman suurimpia ydinasevaltioita - kysyin Alexanteri-instituutin tutkijalta Hanna Smithiltä, missä on ydinaseet nyt?

Hän vastasi, että 1994 Ukraina antoi ydinaseet Venäjälle ja sai vaihtokaupassa Krimin niemimaan, joten tässä kohden on epäselvyyttä artikkelissa: Maaliskuussa 1954 Neuvostoliiton korkein neuvosto päätti siirtää Krimin alueen Venäjän federaatiosta osaksi Ukrainaa. Ratkaisu oli hyvitys Ukrainan kärsimyksille 1930-luvulla ja maailmansodassa," koska Ukrainahan oli osa N-liittoa 1990-luvun hajoamiseen asti.

Toivoisi, että tutkijoiden ja toimittajien ammattietiikka kannustaisi rakentamaan mahdollisimman selkeän tilannekuvaa Ukrainasta ja historiallisista ja väestöllisistä faktoista.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Neuvostoliiton korkein neuvosto päätti helmikuun 19. päivänä 1954 "Krimin alueen siirtämisestä Venäjän sosialistisen federatiivisen neuvostotasavallan kokoonpanosta Ukrainan sosialistisen neuvostotasavallan kokoonpanoon". Asiaa koskeva virallinen ilmoitus, jonka olivat allekirjoittaneet Korkeimman neuvoston puhemiehistön puheenjohtaja (presidentti) Voroshilov ja puhemiehistön sihteeri Pegov, julkaistiin Izvestijassa maaliskuun 9. päivänä 1954.
Kun Neuvostoliitto hajosi elokuussa 1991, itsenäinen Ukraina sai samat rajat kuin Ukrainan neuvostotasavalta. Sen oikeus Krimiin vahvistettiin vuonna 1994 siinä yhteydessä kun Ukraina luopui hallussaan olleista neuvostoaikaisista ydinaseista. Kyse ei tuolloin siis ollut vaihtokaupasta vaan olemassa olleen tilanteen vahvistamisesta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kaikki historialliset perusteet aluevaatimuksille ovat kestämättömiä. Muutenhan kiinalaiset voisivat mongolien perillisinä vaatia itselleen entisen Neuvostoliiton etelä- ja keskiosat sekä italialaiset roomalaisten perillisinä Keski-Euroopan, Välimeren ympäristön ja valtaosan Britteinsaaria, aivan noin esimerkkeinä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hyvä, että kerrotaan, miten asiat ovat.

Venäjän alueella on paljon muitakin alueita, jotka ovat taatusti pyhiä muille kansoille. Eipä Putin muiden kansojen pyhyydestä välitä.

Venäläisen ajattelutavan ongelmana on yksipuolinen ajattelu, jonka mukaan jokainen Suuressa Isänmaallisesssa Ryöstöretkessä vallattu alue on pyhitetty isien verellä.

Sinänsä Ukrainan ja Venäjän yhteys on venäläisille pyhää, mutta yhteyden palautus väkivallalla on pyhäinhäväistys.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mietityttää tämä Venäjän uudelleen noussut panslavismi ja agressiivinen politiikka. Väitteet Krimin pyhästä kuulumisesta
Venäjään ovat täyttä puppua.
Olen matkustanut maassa paljon sekä Neuvostoliiton ja Venäjän aikana ja on todettava, että suurten kaupunkien ulkopuolella tilanne on huono. Karjalasta Vladivostokiin maaseutu on pahassa jamassa, melkein luontaistaloudessa.Varsinkin miesten tilanne alkoholiongelmineen ja elinaikaodotuksineen on hirveä. Ihmiset ovat kyllä mukavia ja vieraanvaraisia.
Moni miettii miksi luonnonrikkauksiltaan valtava maa hukkaa kaikki energiansa keksittyihin ulkoisiin uhkiin, eikä oman kansansa olotilan parantamiseen.
Täälläkin palstoilla monet nimimerkit sympatiseeravat naapurin nykyjohtoa ja yrittävät selitellä tapahtuneita aggressioita
mm. Ukrainassa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

6:22
Yön uutiskooste – Savon Sanomat: Siilinjärvi vaatii Attendolta selvitystä kuuden vanhuksen kuolemasta
6:00
Vanhuksen väkivaltaisuuteen vastataan osaamisella – taitava hoitaja osaa lukea muistisairaan käytöstä ja ennakoida tilanteita Lukijalta
6:00
Yrittäjyys on Suomen moottori Kaupallinen yhteistyö
6:00
Pikavippien mainonta muuttunut entistä aggressiivisemmaksi – ministeri Häkkänen: "Täysin harhaanjohtavaa ja houkuttelee velkakierteeseen"
6:00
Saako kala maksaa enemmän kuin liha? – "Kotimaisen kalan kulutuksen kasvua jarruttaa etenkin kalan saatavuus" Tilaajille
19.2.
Ministeriöiden työryhmä haluaa yhdistää kuntatyöntekijöiden ja yksityisillä työskentelevien eläkkeet yhteen järjestelmään
19.2.
Oulussa laaditaan teemayleiskaava kulttuuriympäristöille
13
Analyysi: Politiikasta vetäytyvä Anne Berner on yhden kauden tuulettaja – keskustaryhmästä lähtee jälleen yksi edustaja pois vapaaehtoisesti
3
Raahen Laivan kultakaivoksella alkamassa yt-neuvottelut, neuvottelujen piirissä alle 50 henkilöä
3
Kiimingin Jokirannan koulukaava etenee, lukion ja kirjaston rakennukset osoitetaan suojeltaviksi
3
Pikavippien mainonta muuttunut entistä aggressiivisemmaksi – ministeri Häkkänen: "Täysin harhaanjohtavaa ja houkuttelee velkakierteeseen"
3
Ministeriöiden työryhmä haluaa yhdistää kuntatyöntekijöiden ja yksityisillä työskentelevien eläkkeet yhteen järjestelmään
2
Oulussa laaditaan teemayleiskaava kulttuuriympäristöille
1
Remontti laittoi OYSin liikennejärjestelyt uusiksi, jalankulkijat kävelevät autojen keskellä – "Pitääkö jonkun vakavasti loukkaantua ennen kuin tähän havahdutaan?"

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Tuulivaroitus maa-alueille: Koko maassa lukuun ottamatta Lapin maakuntaa sekä Pudasjärven, Kuusamon ja Taivalkosken kuntia pohjoisen ja luoteen välinen tuuli on voimakasta aamupäivästä alkaen, tuulen nopeus puuskissa 20 m/s.

Ajokeli on huono maan länsiosassa sekä Kymenlaakson maakunnassa tienpintojen jäätymisen vuoksi. Ajokeli on huono aluksi Lapin maakunnassa sekä seuraavissa Pohjois-Pohjanmaan kunnissa: Pudasjärvi, Taivalkoski ja Kuusamo jäätävän tihkusateen ja lumisateen vuoksi. Ajokeli on huono Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa lumisateen vuoksi.

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

20.2.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image