Kolumnit

Olemme kaikki populisteja iden­ti­teet­ti­po­li­tii­kan aikana

Antti Ronkainen
Kolumnit 4.2.2020 20:00
Antti Ronkainen

Identiteetti tarkoittaa itseymmärrystä. Itseymmärrys on keskeinen keino luoda elämäänsä merkitystä. Identiteettipolitiikan merkitys on korostunut, koska kylmä sota on päättynyt, yhteiskunta on maallistunut ja suomalainen yhtenäiskulttuurikin on kadotettu.

Liberaaleissa demokratioissa valtio ei sensuroi, mutta sen sijaan julkisuudessa käydään taistelua siitä, keiden elämäntavat ovat ok ja keiden eivät.

Antti Ronkainen

Lisäksi identiteettien ylläpitäminen perustuu koko ajan enemmän muiden pilkkaamiseen ja herjaamiseen. Ideologiset kamppailut ovat korvautuneet somekohuilla ja kulttuurisodilla.

Identiteettipolitiikka on ajanut ihmisten lisäksi vanhat valtapuolueet ongelmiin.

Sosiaalidemokraattien äänestäjäkunta on identiteeteiltään jakautunut ympäri Euroopan: korkeakoulutetun kaupunkilaisen asenteet poikkeavat kouluttamattoman maalaisen kanssa.

Keskustaoikeistoa haastaa puolestaan yhä selvemmin kansalliskonservatiiviset ja liberaalit vaihtoehdot.

Poliittinen jonglööraus johtaa tavan takaa nurinkurisiin tilanteisiin. Tästä on esimerkkinä kokoomuksen huolestuminen joulukirkosta Berliinin muurin murtumisen 30-vuotispäivänä. Tai väittely siitä, onko perussuomalaiset oikeistolainen vai vasemmistolainen puolue.

Tee siinä sitten dynaamista ja virtaviivaista politiikkaa.

Teknologinen murros ja identiteettipolitiikka ovat muuttaneet mediaympäristöä tavalla, joka on ajanut mediankin perimmäisten kysymysten äärelle.

Mainosrahat vähenevät, kaikkeen pitää reagoida ultranopeasti ja median on yhä vaikeampi toimia portinvartijana julkisessa keskustelussa. Populistit kyseenalaistavat vanhojen puolueiden lisäksi liberaalin median.

Vaikka media on huolissaan totuuden jälkeisestä ajasta, se joutuu itse katsomaan jatkuvasti klikkausten määriä. Kohut, skandaalit ja törky takaavat trafiikin ja tulovirrat.

Mediaa syytetään usein ideologisuudesta, mutta journalismi on usein sellaista hässäkkää, ettei juttuja paljoa ehdi toimittaa, kehystää tai muutenkaan miettiä syvällisempiä merkityksiä.

Toimituksissa voidaan toisaalta laskea, että oikealla tavalla raflaavat jutut maahanmuutosta, rasismista tai ilmastonmuutoksesta myyvät parhaiten. Houkutus heittäytyä kulttuurisotiin on suuri.

Median ideologisuutta kannattaakin arvioida kaupallisen median kylmien pakkojen ja toisaalta toimitusten kyynisyyden asteen läpi.

Identiteettipolitiikkaan liittyy myös tieteen merkityksen kasvu.

Päätöksiä perustellaan ja ohjataan numeroilla ja tutkimuksella. Kestävyysvaje, yksikkötyökustannukset ja päätösperäiset työpaikat ovat esimerkkejä talouden hallinnasta, joka perustuu tieteellisyyteen.

Sanna Marinin hallituksen talouspolitiikkaa ohjaa tietopohjaisuus. Hallitus on sitoutunut saattamaan julkistalouden tasapainoon vuonna 2023.

Hallituksen mukaan tämä edellyttää 75 prosentin työllisyysastetta, jonka se aikoo saavuttaa 60 000 päätösperäisellä työpaikalla.

Päätösperäisyys tarkoittaa tässä, että hallituksen tulee päättää sellaisista työllisyystoimista, jotka tutkimukseen perustuen voidaan osoittaa luovan 60 000 työpaikkaa.

Vasemmistolaisen pehmeämmän työllisyyspolitiikan tarkkoja vaikutuksia on kuitenkin vaikea arvioida. Oppositio, media ja tutkijat voivat huomauttaa, että haluttuja työllisyystoimia on vaikea osoittaa tieteellisesti suhteellisen lyhyen nelivuotisen hallituskauden aikana.

Marinin hallituksen identiteetti on tietopohjaisuus. Hallituksen vastustajat pyrkivät murentamaan hallituksen tietopohjaisen identiteetin, koska sen mukana menee koko hallitusohjelma.

Nurinkurisen identiteettipolitiikan seurauksena hallitus pakotetaan valitsemaan tieteen ja politiikan väliltä.

Vaikka identiteettipolitiikka on synkkää ja valitettavaa, suurin osa ihmisistä, puolueista, mediasta ja tutkijasta eivät ole kyynisiä paskoja. Pikemminkin ne pyrkivät vain saamaan suunvuoron entistä sekavammassa tilanteessa.

Sekavuutta ei vähennä lainkaan se, että ihmisten yhä moninaisemmat identiteetit ja elämäntavat taistelevat totuuden asemasta yhteiskunnassa.

Osana omaa eloonjäämiskamppailuaan ihmiset, puolueet, media ja tiede määrittävät hyvin sattumanvaraisesti sitä, mikä milloinkin on taloudellinen totuus tai yhteiskunnallinen fakta.

Identiteettipolitiikassa olemme kaikki populisteja. Siksi olemme kaikki vastuussa siitä, että keskustelu esimerkiksi talouspolitiikasta on niin tunnepitoista ja kulttuurisotien kyllästämää.

Koittakaa kestää.

Antti Ronkainen on poliittisen talouden väitöskirjatutkija Helsingin yliopistossa.

MAINOS

Kommentoi

Identiteetti käsitteenä merkitsee yksilön henkilöllisyyttä eli identiteettiä, mutta erityisesti tietyn yksilön muista ihmisistä erottavia yksilöllisiä eroja ja ominaisuuksia. Itseymmärrys-käsitteen merkitys on muu kuin edellä esitetty.

Ronkaisen olisi pitänyt selvittää itseymmärrys-käsitteen merkitys tarkemmin, sillä tässä kolumnissa hän on osoittanut, että hän ei ole ymmärtänyt käsitettä oikein. Ronkaisen täytyy keskustella asiasta kielitieteilijän kanssa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

tuon faktan toteamus, että Niinistö on aivan samanlainen populisti kuin esim. Hakkarainen tmv. Tutkija on mukava, kun on objektiivinen eikä esim. joku oula tms.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tuo työllisyystavoite on hankala saavuttaa. Talouspolitiikan arviointineuvoston raportissa todettiin, työttömyys on alle NAIRU (se työttömyysaste jota elempi työttömyys kasvattaa inflaatiota). Eurossa inflaatio heikentää kilpalilukykyä koska valuutta ei jousta.

EK ei suostu Tupoon joka hiukan hillitisisi palkkojen nousua. Tosin ei pysäyttäisi, NAIRUssa alkaa tulla liukumia koska markkinat toimii.

Oikeastaan ainut keino painaa työttömyyttä alas ilman palkkojen nousua on työllisyys työt. Niissä työtön siirtyy työlliseksi mutta palkkataso ei jousta ylöspäin.

Koska NAIRU lasketaan kahden vuoden työttömyyden perusteella taaksepäin, tuo olisi keino alentaa NAIRUa. Kaksi vuotta työllisyystöitä ja henkilö on valmis siirtymään yksityiselle sektorille ilman palkkatasoa nostavaa vaikutusta koska kyseessä on työpaikan vaihto, ei uusi työllinen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Työllisyyden parantamiseksi on luotu teoriaa jo vuosikymmeniä sitten ja Suomessakin on tehty lukuisia kokeita, toiset enemmän toiset vähemmän onnistuneesti. Niiden pohjalta tiedetään kuitenkin satavarmasti, että ylikorkea palkkataso aiheuttaa työttömyyttä ja palkkatason alentaminen suhteessa kilpailijoihin parantaa työllisyyttä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

En kuittaa täysin kirjoitusta. Vanhat pierut käyttää aikaa aseenaan. Pajunköyttä tulee sieltä ja täältä. Voiko tämä lakkosuma olla jotenkin koko Suomen tai yksilön etu. Ei voi olla, että istutaan oma työpaikka ulos toisen painostamana. Mediaa käytetään herkästi hyödyksi esimerkkejä riittää. Jopa tekemätön työ on tehty, kun digiaika on mikro sekunneissa jaettu. Siis mitä on populismi ja kuka masinoi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

1.4.
Oulun kaupunki myy Hietasaaren huvilat huutokaupalla – viiden myynnissä olevan huvilan kunto vaihtelee täysin remontoidusta romahdusvaarassa olevaan Tilaajille
1.4.
Yle: Sairaalat saivat varmuusvarastoista jopa kahdeksan vuotta sitten vanhentuneita hengityssuojaimia
1.4.
Uefa siirsi kaikki kesäkuun jalkapallomaaottelut – tanskalaistiedon mukaan naisten EM-kisat lykätty vuodella
1.4.
Oululainen Tinja-Riikka Korpela on päässyt Evertonin maalivahtina aistimaan englantilaisten intohimoa jalkapalloa kohtaan: "Se on henki ja elämä" Tilaajille
1.4.
Toukokuun tornien taisto peruttiin koronavirusepidemian vuoksi
1.4.
Vientikiellot iskevät omaan nilkkaan viennistä riippuvissa maissa – "Rajoituksia voi jäädä päälle, kun kriisi on ohi"
1.4.
Korona työllistää myös tulkkeja, kun hallituksen tiedotustilaisuudet tulkataan suorana viittomakielle – intensiivinen simultaanitulkkaus vaatii kokemusta: "Työ on kuormittavaa ja tilaisuudet sisältävät tärkeitä asioita" Tilaajille

Etusivulla nyt

Mainos

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli on aamulla huono Satakunnan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Pirkanmaan, Keski-Suomen ja Etelä-Savon maakunnissa lumi- tai räntäsateen vuoksi.
Ajokeli muuttuu huonoksi iltayöllä Satakunnan, Pirkanmaan, Keski-Suomen, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa sekä Pohjois-Pohjanmaan eteläosassa lumi- tai räntäsateen vuoksi.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

En ymmärrä yrittäjien "ahdinkoa"

277 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Tietämättömien piensijoittajien osakehölmöilyt

HEP \o/ Täällä yksi ymmärtämätön. Minä en oikeasti tiedä, mitä salkkuni yrityksille tapahtuu tulevaisuudessa. En edes ... Lue lisää...
Pannarimies

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jarin piirrokset arkistossa.

Naapurit

2.4.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu


Pohjoisen kattavimmat mediatilat ja monipuoliset markkinoinnin palvelut printtiin ja digiin.

Kaleva Media B2B asiakasratkaisut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityksille


stats-image