Kolumnit

Neljä astetta lisää

Kolumnit 28.11.2012 0:00
Markku Heikkilä

On taas se vuodenaika, jolloin ilmastoa koskevat uutiset kuplivat pintaan. YK:n ilmastoneuvotteluiden uusin kierros on juuri alkanut Dohassa, Qatarissa. Vaikka se on välivaiheen istunto, jolta ei paljon odoteta, kokouksen alla ja sen aikana julkistetaan iso määrä uusia ilmastoaiheisia selvityksiä. Niistä painavimpia on Maailmanpankin raportti, jonka mukaan ollaan täyttä päätä menossa kohti neljän asteen keskilämpötilan nousua. Isojen vahinkojen estämisen rajana on pidetty kahta astetta.

Tämä yhdistyy uutisiin, joiden ajoitus ei ole kokousten aikatauluista kiinni. Arktisen merijään määrä oli tänä syksynä pienempi kuin koskaan on mitattu. Edellinen ennätys oli vuodelta 2007. Välillä siis on ollut enemmän jäätä, mutta nyt ei. Arktisen merijään syksyinen koko on puolittunut 30 vuodessa, ja jatkoa seuraa kunnes seutu on lopulta kokonaan jäätön osan vuodesta. Arviot siitä, milloin tämä lopulta tapahtuu, ovat koko ajan lyhentyneet.

Tilastollisesti osoitettava kehitys on selkeimpiä merkkejä ilmaston lämpenemisestä. Yksittäiset ilmiöt ovat hankalampia.

Onko New Yorkia runnellut Sandy-myrsky ilmastonmuutoksen seurausta? Säiden ääri-il-
miöiden on määrä lisääntyä, mutta jonkin nimenomaisen tapahtuman syy- ja seuraussuhteita on paha osoittaa.

Johtuvatko Talvivaaran ongelmat osaltaan siitä, että ar-vioinneissa ei otettu huomioon ilmastomalleja?  Ehkä hyvinkin. Vettä tuli altaisiin paitsi tehtaan, myös taivaan täydeltä. Suomessa sateisuuden on määrä selvästi lisääntyä, mikä tarkoittaa, etteivät pitkän aikavälin sadetilastot välttämättä kerro tulevasta. Siihen on tänä syksynä helppoa uskoa, kun joka paikka litisee vettä ja järvet ovat piripinnassa.

Jos sateisuuden kasvu on pysyvä ilmiö eikä tilastollinen sattuma, vaikuttaa se muuallekin. Oliko märkyyden aiheuttama surkea perunasato seurausta ilmaston muuttumisesta? Mihin tyrkitään lumet, jos sade jatkuu saman tahtiin mutta ilma menee miinukselle?

Entä tuleva talvi sitten? Toisaalta pitäisi olla leutoa, lämpenemistrendin mukaan. Toisaalta pitäisi olla todella kylmää, jos käy kuten jotkut mallit kertovat. Silloin arktisten vesien lämpeneminen muuttaa vallitsevia tuulia niin, että Siperian sisäosien kylmä ilma pääsee tulemaan tänne asti.

Lämmin talvi, kylmä talvi – molemmat voisi selittää ilmastonmuutoksella, ja tässä pulma juuri onkin. Mitään ei voi suoraan ennakoida. Suomen talven suhteen ilmaston muuttumisen seuraukset saattavat jopa olla aivan ristiriitaisen tuntuisia. Suomen kesän osalta seuraus ei myöskään välttämättä ole entistä lämpimämpi kesä, vaan se voi olla myös silkkaa viheliäistä märkyyttä. Sellaista kuin viimeksi nähtiin.

Ei ihme, että moni on hämmentynyt ja tuntuu pyyhkivän koko asiaa pois mielestään tai torjuvan sitä. Eikä sille myöskään näytä tapahtuvan mitään.

Päästöjen rajoitukset eivät todellakaan pure. Valtioiden nykyisillä päästösitoumuksilla ei mitenkään voida päästä kahden asteen lämpenemiseen, vaan mennään neljän asteen vaiheille. Tähän mennessä nousu esiteollisesta ajasta on 0,8 astetta, joten aloitettu polku on vasta alussa. Takaisin vain ei hevin enää ole kääntymistä. Maailmanpankin mukaan neljän asteen nousu voi olla totta jo 2060 mennessä, ja siitä se vain jatkuu.

Kun Maailmanpankin raporttia lukee, siitä piirtyy tulevaisuudesta kuva, jota ei oikein viitsisi edes kuvailla. Englannin kielen taitoiset voivat vilkaista sitä osoitteessa www.worldbank.org. Jos on vähänkään seurannut ilmastokeskustelua, arvaa kyllä, mistä siellä puhutaan. Märkää, kuivaa, kuumaa, nälkää.

Ja jos vähänkään on seurannut ilmastopolitiikkaa, arvaa kyllä, ettei Dohan kokouksesta paljon uutta käteen jää. Neuvottelut jatkuvat, uusia takarajoja annetaan, vuoden parin sisään poliittisia panoksia taas nostetaan.

Ennen kuin poliittinen paine on taas riittävän suuri – ja vielä se ei ole – jää jäljelle vain sopeutuminen ja uusien tosiasioiden tunnustaminen. Suomessa niihin näyttäisivät kuuluvan paikalliset vedenpaisumukset.  Moniin muihin verrattuna se on pientä.

Tiedätkö aiheesta enemmän?
Lähetä vinkki, kuva tai video!
13222
MAINOS

Kommentoi

Tuo +4 asteen pelottelu on tuulesta temmattu. Ei perustu mihinkään muuhun kuin ilmu-uskovaisten omiin luuloihin.
Grönlannin lämpötila on vaihdellut viime jääkauden jälkeen 4 asteen rajoissaa muutenkin. Se että CO2 ihmisperäiset päästöt aiheuttaisivat lämpenemistä on valhetta.

http://jonova.s3.amazonaws.com/graphs/lappi/gisp-last-10000-new.png

Tämä Keski-Englannin pitkä lämpötilasarja 1600-luvun puolivälistä lähtien todistaa sen, että CO2-päästöt ei vaikuta maapallon lämpötilaan yhtään mitään. Tuossa kuvassa on myös ihmisperäiset CO2-pässtöt samalta mittausajalata.

http://www.c3headlines.com/2010/01/cet-temperatures.html

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ihminen on erehtyväinen. Kommenteissani kritisoin Mantilaa, vaikka tarkoitus oli kritisoida Markku Heikkilää. Pahoittelen Mantilalle eiheuttamaani harmia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Oli pakko vielä oikoa Mantilan mietteitä ilmastomalleista. IPCC kehittelee "skenaarioita" ilmastomalleilla. Eräs skenaario kertoo miten lämpötila nousisi jos CO2 päästöjä ei rajoitettaisi lainkaan. Eräs skenaario puolestaan kertoo kuinka lämpötila nousisi jos CO2 päästöjä rajoitettaisiin voimakkaasti. No CO2 pitoisuudet ovat nousseet enemmän kuin pahimmassakaan skenaariossa, mutta ilmasto ei ole lämmennyt lähellekkään kuten tässä "lopetetaan CO2:n tupruttaminen" skenaariossa. Ilmastomallit ovat käytännössä propagandatarkoituksiin tehtyjä viritelmiä, jotka taatusti ampuvat ennustuksensa ylämummoon. Myös niiden kyvyttömyys selittää menneisyydessä tapahtuneita lämpenemisiä tai kylmenemisiä kertoo, ettei ne ilmastoa osaa mallintaa. Vakavinta koko ilmastohysteriassa on se, että mikään katastrofeja maalaileva tutkimus ei perustu mitattuun tietoon, vaan ilmastomalleihin, jotka saadaan kertomaan juuri sellaisia kummitusjuttuja kun ohjelmoija haluaa. Älä sinä Mantila edes ehdottele ilmastomallien käyttöä Talvivaarassa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Taitaa olla taas se vuodenaika, jolloin Mantila nousee taas kolostaan. Olipa taas niin viihdyttävää tarinointia että!. Mantila aloittaa merijään tilanteella. Merijää toki vaihtelee vuosittain. Pohjoinen merijää on ollut vähissä ennenkin mutta satelliittikartoituksen aloituksen aikaan merijäät sattuivat vaan olemaan laajimmat 1900 luvun aikana. Riippuu siis mihin verrataan. Nykyinen tilanne ei siis ole mitenkään poikkeuksellinen. Mantila jättää kertomatta, että tänä vuonna eteläiset merijäät tekivät ennätyksen laajuudessaan koko mittaushistorian aikana. On se kumma tuo hiilidioksidi kun pohjoisessa sulattaa ja etelässä jäähdyttää! Pohjoisen vähistä jäistä huudellaan, mutta etelän jäistä ollaan hipihiljaa? Näinhän se menee kun agendalla ajetaan. Napojen muutokset johtuvat niin yksinkertaisesta asiasta kuin merivirtojen luontainen vaihtelu. Kun merivirrat tuovat päiväntasaajan seudulta enemmän lämpöistä vettä pohjoiseen, niin silloin etelässä kylmenee. Kun etelään menee enemmän lämmitä merivettä niin pohjoisessa jäähtyy. Ihan yksinkertainen juttu eikä sillä ole mitään tekemistä hiilidioksidin kanssa. Hieman sama juttu kuin kotosuomen talvien kanssa. Tuulien suunta on se mikä määrää onko pakkasta vai loskakeliä. Tuulien suuntaan ja sitä kautta suomen säihin ei hiilidioksidilla myöskään ole osaa eikä arpaa. Lisäksi kirjoittajalla on kova usko maailmanpankin raportteihin. Jep jep, siellähän on varmaan todella kova asiantuntemus ilmaston toiminnasta, heh heh :D. Olen laittanut vuosien mittaan talteen uskomattomimpia lohkaisuja ilmastokeskusteluista ja tästä kolumnista ei oikein pysty erottamaan mitään yksittäistä lausetta vaan on laitettava talteen koko kirjoitus. Sen verran uskomatonta luettavaa se on sellaiselle, joka on ottanut asioista selvää. Niin ja sokerina pohjalla voin kertoa kirjoittajalle, että maapallon globaali lämpötila ei ole noussut 16 vuoteen!. Tämä seikka on suorastaan ilmastokatastrofi ilmastouskovaisille, mutta pysykää uskossanne lujana ja kun oikein vihreiden lasien läpi maailmaa katsoo, niin näkyyhän sitä ilmastonlämpenemistä kun sataa tai kun ei sada, tai kun on pakkasta tai lauhaa tai kun joku muuttuu tai on muuttumatta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

on se ilmasto niin ihmeellinen että siitä voi kirjoitella kaikenlaisia ennätystarinoita, kun unohtaa menneisyyden ja uskoo omaan idioottimaiseen ennustuskykyyn.
'Suomessa on lyhyelläkin aikavälillä ollut 5+ C korkeampi keskilämpötila useasti, tuhannen vuoden aikana , kuin tällä vuosituhannella.
samoin jäämeri on ollut varmasti sulanakin vuosituhansia.
eikä me voida sille mitään.
ilmastomme on välillä jäätävän kylmää ja joskus leppoisan lämmintä.
meille sopii lämpöiset talvet, säästyy kallista polttoainetta ja hiiljälkemme pienennee.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

22.10.
Ratavaurio sotkee liikennettä pääradalla: Pohjoiseen matkalla olevat yöjunat odottavat Tampereella, Oulu-Tampere -junan matkustajat saivat taksikyydin
22.10.
Venäjän ulkoministeri Lavrov: Venäjä ja Turkki alkavat partioida yhdessä Syyrian pohjoisosissa
22.10.
Viime kauden vastustajan valmentajaa harmittaa: "Pukkia tarjottiin mestaruussarjan kaikille seuroille"
22.10.
Parlamentin alahuone hyväksyi Johnsonin ehdottaman brexit-lain, mutta kumosi esityksen lain tiukasta aikataulusta
22.10.
Pekka Rautio löysi uuden intohimon politiikasta – vaalityön tekeminen oli raahelaislähtöiselle kitaristille yhteiskuntaopin jatkokurssi
22.10.
Autotalli kärsi vahinkoja tulipalossa Haapajärvellä, tuli tarttui läheiseen päärakennukseen – palo uhkasi myös naapuritaloa
22.10.
Tieliikennekeskus varoittaa huonosta ajokelistä: Lapissa tulee lunta tai räntää, tienpinnat voivat jäätyä Pohjois-Pohjanmaalla

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Tuulivaroitus maa-alueille: Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa sekä Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa lukuun ottamatta Pudasjärven, Taivalkosken ja Kuusamon kuntia lännen ja lounaan välinen tuuli on voimakasta, tuulen nopeus puuskissa 15 m/s.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Sähköautot valtaavat vähitellen liikenteen

128 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

En käy töissä!

Mutta nämä aloitukset satuttaa aina eniten kateellisia. Vastauksista näkee ketä. Lue lisää...
Niin tai näin

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.

Naapurit

23.10.

Fingerpori

23.10.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan kokonaistavoittavuus on 86 % Oulun markkina-alueen kuluttajista viikossa.

Kaleva Media Yrityspalvelut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityspalvelut/


stats-image