Kolumnit

Nato-raportti ei kuulu ö-mappiin

Kolumnit 8.5.2016 12:00
Kyösti Karvonen

Kun Suomessa tehtiin Nato-selvitys vuonna 2007, sen tekoa johtanut suurlähettiläs Antti Sierla totesi sarkastisesti, että kansalaisilla on oikeus tietää, mitä vastustavat. Nämä sanat ovat tulleet mieleen, kun seuraa vapun aatonaattona illansuussa julkaistusta Nato-asiantuntijaraportista käytävää keskustelua.

Raporttia voi suositella laajasti luettavaksi. Siinä on kruusailematonta tekstiä nyky-Venäjästä, Suomen ja Ruotsin kohtalonyhteydestä ja Natosta. Se riisuu mörkömystiikkaa Suomessa sitkeästi elävästä Nato-kuvasta ilmestyskirjan petona ja pelkkänä Yhdysvaltain voiman jatkeena. Venäjä-teksti on ulkoministeri Timo Soinin (ps.) sanoin ”aika reipasta”, mutta reipasta on ollut Venäjän viimeaikainen toimintakin.

Raportin neljä tekijää olisi helppo leimata natottajiksi. Heistä kuitenkin kaksi, ex-suurlähettiläät René Nyberg Suomesta ja Mats Bergquist Ruotsista, asettuivat yhteiskirjoituksessaan vuonna 2014 vastustamaan maidensa Nato-jäsenyyksiä.

Paljon kiitosta saaneen raportin olisi luullut laukaisevan aidon debatin. Tähänastinen keskustelu on ollut kuitenkin pettymys. Jo etukäteen olisi poliitikon tarkkuudella voinut sanoa, mitä he sanovat raportista ja mitä johtopäätöksiä siitä tekevät.

Totuudentorvena toimi europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari (sd.). Hänestä on ”harmillista, että selvityksen jälkeenkin monet poliitikot kuittasivat selvityksen vain toteamalla, ettei mitään uusia johtopäätöksiä tarvita”.

On väitetty, ettei raportissa olisi juuri mitään uutta. Väitteet ovat potaskaa. Eihän takana ole se ajatus, että raportti haluttaisiin haudata hiljaisesti pöytälaatikkoon?


Suomalaispoliitikot eivät ole ikinä ruotineet Natoon liittymisen tai liittymättömyyden seurauksia yhtä suorasukaisesti kuin raportissa tehdään. Asiantuntijat saattoivat tehdä näin, koska he eivät tehneet työtään poliittisessa ohjauksessa eivätkä virkavastuulla. Heidän ei tarvinnut olla poliittisesti korrekteja.

Poliittisen korrektiuden vuoro koittaa, kun hallitus saa lähiaikoina valmiiksi ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon sekä erillisen puolustuspoliittisen selonteon. Ensimmäisessä niistä arvioidaan mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksia Suomelle.

Selontekojen sisällön voi arvata etukäteen yhtä hyvällä osumatarkkuudella kuin poliitikkojen kommentit Nato-raportista. Ainoa avoin kysymys liittyy siihen, näkyykö raportin kakistelematon tyyli yhtään selontekojen sisällöissä. Tuskinpa.

Ulko- ja turvallisuuspoliittisia selontekoja on viime vuosina syystä arvosteltu siitä, että ne ovat vanhentuneita jo ilmestyessään. Ajan riento on vain kiihtynyt Venäjän arvaamattomuuden takia. Myös Yhdysvaltain presidentinvaalin tulos ja etenkin sen maailmanpoliittiset seuraukset ovat vielä hämärän peitossa.


Raportin pohdiskelu Suomen ja Ruotsin Nato-ratkaisujen kohtalonyhteydestä on saanut eniten seisovaa vettä liikkeelle.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan Ruotsin kanssa on sovittu, etteivät maat yllätä toisiaan. Olisi kiinnostava tietää, miten, missä ja keiden kesken tästä on sovittu.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö taas sanoi Ylelle, ettei Suomen ja Ruotsin välillä ”ole sellaista automaattista kohtalonyhteyttä, että jos toinen päättää näin niin toinen välittömästi tekee samoin”.

Jos Ruotsi liittyy ja Suomi ei, Suomen asema olisi puolustusministeri Jussi Niinistöä (ps.) siteeraten ”vaikea”. Jos taas Suomi liittyisi, mutta Ruotsi ei, tilanne olisi Niinistön mukaan Suomelle ”hankala”, koska Suomesta tulisi Naton etuvartioasema. Vaikka ministeri Niinistö korosti blogissaan Suomen omaa päätösvaltaa, kyllä hän kohtalonyhteyden tunnusti.

Napanuora on käytännössä olemassa, mutta virallisesti sitä ei voi tunnustaa, koska silloin molemmat tinkisivät suvereenisuudestaan sitomalla oman ratkaisunsa siihen mitä naapuri tekee. Yhteyttä vain tiivistää se, että molemmat maat vannovat nyt keskinäisen puolustusyhteistyön nimiin.

Seuraako kohtalonyhteydestä, että Suomi luovuttaa päätösvaltaansa käytännössä Ruotsin demareille, jotka vastustavat Nato-jäsenyyttä? Suurista puolueista tiukin ei-kanta on Suomessakin demareilla.

Jatkokeskustelun arvoisia asioita on muitakin. Siksi hyvää raporttia ei pitäisi ö-mapittaa ja turvautua tuttuihin fraaseihin.

MAINOS

Kommentoi

Meillä on kaksi varteenotettavaa vaihtoehtoa turvallisuuspolitiikassa. Joko liittyminen NATO:n tai sotilasliitto Venäjän kanssa. Puolueetomana pysyminen pitää meidät sotatoimialueena ja liittoutuminen NATO:n jatkaisi samaa linjaa. Liitto Venäjän kanssa toisi meille sodan oloissa Venäläistä sotaväkeä heidän haluamilleen alueille. Silloin sotatoimet Suomen alueella kohdistuisivat näihin Venäläiskohteisiin ja ilmatilan käyttöön. Maajoukkoja NATO ei tänne toisi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Haluatteko tietää milloin Ruotsi liittyy Natoon?

No Ruotsi liittyy Natoon silloin, kun Maarianhaminan satamassa törröttää venäläinen sotalaiva, kaksi sukellusvenettä vartioi Ahvenanmaan ja Suomen liikennettä, Venäjä ilmoittaa turvaavansa laivaliikenteen ja harmaanaamaiset ministerit istuvat Utvassa toisiltaan kyselemässä että: "Mitäs jätkät nyt tehdään".

Silloin Ruotsi liittyy Natoon.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mitäs jos liityttäisiin Venäjän kanssa - hyvällä sopimuksella ja ilmasillan leikkivälineillä(pyssyillä). Meillähän on jo aluillaan energiayhteistyökin. Eihän se NATO kuitenkaan mihinkään hyökkää siis Venäjälle.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Niin niin. Kyllä Kaleva löytää aiheet A-mappiin. Olihan se suoraan sanottuna puolueeton raportti koska Teija Tiilikainenkin oli mukana! Kyllä Kaleva on ottanut Natoasian aivan omaksi agendakseen ja Kyösti löytää sotilasliitostakin vain kauniita asioita. Tässä alapuoleella oikea suora on saanut taasen pakinan verran tilaa kirjoitelmilleen, eihän vain sama mies ole asialla? Näin Suomessa aito sananvapaus toimii.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Saithan sinäkin äänesi kuuluville joten sananvapaus toimii sinunkin osalta. Suurin osa eurooppalaisista maista ovat NAto-maita. Miksi siis Natosta ei saisi puhua Suomessa? Naton päätehtävä on turvata sen jäsenten yhteisiä arvoja, joita ovat demokratia, yksilönvapauksien kunnioittaminen, oikeusvaltio ja kiistojen rauhanomainen ratkaisu. Entiset itäblokin maat liittyivät heti neuvostoliiton kurjuudesta irti päästyään turvaan Natoon ja niiden elämä on parantunut vauhdilla. Ne eivät halua takaisin putin uuteen neuvostoliitto 2.0aan. Sinne ei halua kukaan muukaan.

Olemme itsesensuurimaisesti pyrkineet vähättelemään Naton hyviä puolia ja kaivamalla, kaivamaan huonoja puolia. Monelle suomslaispoliitikolle Naton vastustaminen on ollut ideologista eikä Natoa ole kyetty analysoimaan järjellä ilman tunteita. Nato-ajattelua on kahlinnut historiasta kumpuava ideologia ja venäjän voimakas propaganda. Meitä on paljon ihan tavallisia Suomen kansalaisia jotka olemme huolissamme venäjän agressiivisesta sotapolitiikasta naapurimaita kohtaan ja laajentumispyrkimyksistä. Emme halua vuoden 1939 toistuvan. Siitä alkaneena viiden vuoden jaksolla muuttui jokaisen suomalaisen elämä, monien elämä päättyi, monien muuttui dramaattisesti vammautumisen myötä. Olen juuri ollut koko viikonlopun tapaamassa sotainvalidipariskuntaa.

Minä kunnioitan että itsenäisen Suomen siniristilippu on liehunut saloissa tänäänkin. Se ei ole itsestäänselvyys. Tehkäämme sellaisia päätöksiä että siniristilippu liehuu saloissa jatkossakin!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Natolla ei ole mitään tekemistä demokratian, yksilönvapauksien tai oikeusvaltion kanssa, esimerkkinä vaikka Turkki. Kiistojen rauhanomaisten ratkaisujen pitäminen arvona on sekin vähän niin ja näin. Eikä Natolla ole osaa eikä arpaa itäblokin maiden taloudelliseen kehitykseen.
Muuten olet suurin piirtein oikeassa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Sanan- tai mielipiteen vapaus on jonkun verran parantunut ns. yya-ajoista. Silloin ei saanut tietää ja vielä vähemmän julkaista, että Suomi osallistui NL:n strategiseen viime taistoon. Kun NL katsoi sen menestyvän, niin arvio oli sama Suomessa. Se oli väärä ja vei maan konkurssiin, vaikka joukko tosi asiantuntijoita arvioi NL:n epäonnistuvan. Kun Suomi meni samaan konkurssiin, arviot ovat siitä lähtien olleet varsin pielessä.

Eli vieläkään ei sanota sitä yksinkertaista totuutta, ettei Suomi eikä Ruotsi, yksin tai yhdessä, voisi vastustaa ydinasevaltio Venäjää tosi konfliktissa. Siihen tarvittaisiin Nato ja USA:n strateginen voima. Miksei sitä voida myöntää? Se olisi aika tehdä. Jos USA:n vaalit heikentävät sen kykyä toimia, Putinin Venäjä toimii.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Lavrovin puhe paljasti Venäjän hyökkäyksellisen ja imperialistisen asenteen suhtautumisessaan rajanaapurimaihinsa. -Venäjä katsoo siis erioikeudekseen sekaantua vieraiden lähiulkomaiden sisäisiin asioihin, joihin kuuluvat myös niiden puolustusratkaisut. Asenteellaan ja puheillaan Lavrov siis antoi Suomelle ja Ruotsille yhden hyvän syyn lisää liittyä Naton jäsenmaiksi.

Kuten olemme toteutuneista esimerkeistä nähneet, Ukrainan puolueettomuus ja liittoutumattomuus ei mitenkään suojannut Ukrainaa joutumasta Venäjän voimankäytön kohteeksi. Päinvastoin. Venäjän oli helppoa tehdä päätös hyökkäyksestä Ukrainaan ja Ukrainan sisäisiin asioihin sekaantumisesta, koska Ukraina ei ole Naton jäsenmaa, eikä Nato siksi auta tai tue Ukrainaa.

Mutta, jos Suomi ja Ruotsi olisivat Naton jäsenmaita, Venäjä ei kykenisi milloinkaan kohtelemaan Ruotsia ja Suomea kuten se kohtelee nyt Ukrainaa. -On Venäjänkin näkökulmasta tarkasteltuna kokonaan kaksi eri asiaa uhitella kokonaisen kansainvälisen liittokunnan tukemille Suomelle ja Ruotsille, kuin kahdelle pikkuvaltiolle jotka ovat niin vailla uskottavaa omaa puolustusta kuin liittolaisiakin.

Lavrov ja Putin ovat puheineen ja tekoineen siis Naton parhaita myyntimiehiä Suomessa ja Ruotsissa. -Jos haluamme välttää Ukrainan kohtalon, meidän tulee liittyä Natoon. Ruotsalaiset ovat tähänkin asti ymmärtäneet reaalipolitiikkaa. Niinpä Nato-kannatus on kasvanut Ruotsissa reippaasti. Nato-jäsenyyttä kannattaa enemmän kuin vastustaa. Ukrainassa Nato-jäsenyyttä kannatti 25 % ukrainalaisista ennen venäjän Krimin valtausta. Krimin valtauksen jälkeen ja putinin aloitettua sotansa Itä-Ukrainassa on ukrainalaisten Nato-jäsenyyden kannatus 87 %. Nato auttaa vain jäsenvaltioitaan minkä ukrainalaiset ovat verisesti joutuneet kokemaan.

Myös suomalaisten olisi nyt viimeistään otettava päänsä pois puskasta ja perehdyttävä tosiasioihin. Siihen tarjoaa erinomaisen tilaisuuden Ulkoministeriön julkaisema Nato-selvitys.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

19:33
Vaikeinta Yini Wangille on yksinäisyys, sillä ujoista oululaisista on hankala saada ystäviä
19:29
Pörssit pääsivät vauhtiin - Helsingissä nousua reilusti yli 2 prosenttia
19:20
Kommentti: Eduskunnan luottamusäänestys ei lopeta työtaisteluita irtisanomislakeja vastaan
19:00
Vanhan auton saa Oulussakin muutettua kulkemaan myös kaasulla – investointi voi nykyhinnoilla maksaa itsensä takaisin parissa vuodessa Tilaajille
18:49
"Deadline oli hänelle pyhä" – Touko Siltala muistelee lämmöllä pitkää ystävyyttään ja yhteistyötä kirjailija Arto Paasilinnan kanssa
18:46
Jalkapallon oma Skoda-cup nosti Huuhkajat lentoon
18:00
Haluatko yliopistoon ilman pääsykoetta tai huippuarvosanoja? Se voi kohta olla mahdollista, jos työskentelet oikeassa firmassa Tilaajille
131
Kysyimme: Miksi dieselin hinta on jo sama kuin bensiinin?
73
Poliisi kirjoitti 45 rikesakkoa ilman valoa liikkuneille oululaispyöräilijöille, lisäksi polkupyöräilijöille jaettiin valoja
58
HS-gallup: SDP:n etumatka kasvaa, vihreiden kannatus jatkaa murenemistaan
44
Sipilä syytti ay-liikettä painostamisesta - poliitikoilta vaaditaan nyt rohkeutta ja päättäväisyyttä
43
Antti Rinne: "Surkuhupaisammin ei pääministeri Sipilä voi sanoa" – demarien puheenjohtaja vakuuttaa olevansa valmis pääministeriksi
37
IS: Iissä erikoinen kiista frisbeegolfradasta –"maanomistaja" kielsi alueen käytön ja vei korit pusikkoon, kunnanjohtaja aikoo tehdä rikosilmoituksen
33
Miksi nuoret miehet kaahaavat? Vuosittain liikenteessä kuolee noin 40 nuorta miestä

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Millä keinoin Ay-liikkeen valtaa saadaan rajattua?

Juuri näin. Tässä ollaan niiden asialla jotka eivät pysty itse vaikuttamaan tilanteeseen. Työttömät, syrjäytyneet, vamm... Lue lisää...
Onnea, olet ymmärtän...

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

16.10.

Fingerpori

16.10.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image