Kolumnit

Nationalismia ei pidä luovuttaa it­se­val­tiail­le

Kolumnit 26.5.2017 12:00
Kristi Raik

Radikaalin nationalismin suosio on kasvanut sekä Euroopassa että maailmalla. Tästä on syytä olla huolissaan: konfliktien todennäköisyys kasvaa ja talouskehitys vaarantuu, jos vastakkainasetteluja lietsovat itsevaltiaat ja populistit saavat lisää valtaa.

Nationalismi, tai kauniimmin sanottuna kansallismielisyys, on kuitenkin liian arvokas aate jätettäväksi vain autokraattien ja ääriliikkeiden käyttöön.

Nationalismia voidaan pitää kaikkein menestyneimpänä modernina poliittisena ideologiana. Sitä ovat hyödyntäneet sekä oikeisto että vasemmisto, sekä demokraattiset että autoritaariset järjestelmät.

Yhdistettynä valtion ja suvereenisuuden käsitteisiin nationalismi nousi 1800-luvulla vähitellen keskeiseksi Euroopan poliittista karttaa määrittäväksi tekijäksi. Ihmiset alkoivat mieltää kuuluvansa kansakuntiin. Kansakunnat eivät suinkaan ole olleet aina luonnostaan olemassa, vaan niiden rakentaminen on monesti ollut määrätietoinen poliittinen prosessi, kuten Benedict Anderson kuvaa nationalismitutkimuksen klassikkoteoksessaan Kuvitellut yhteisöt.


Huomionarvoista on
myös se, että nationalismi vahvistui Euroopassa käsi kädessä demokratian nousun kanssa. Kansakunnat pyrkivät päättämään omista asioistaan kansallisten valtiorakenteiden kautta. Kansalaisten oikeudet vahvistuivat nimenomaan kansallisvaltioiden puitteissa. Äänioikeus laajeni ja poliittiset vapaudet lisääntyivät. Koulutustason nousu tuki omalta osaltaan kansallisen identiteetin rakentamista.

1900-luvulla nationalismin leviäminen jatkui. Ensimmäisen maailmansodan seurauksena syntyi joukko uusia kansallisvaltioita, mukaan lukien Suomi ja Baltian maat.

Pian sen jälkeen nousivat pintaan nationalismin tuhoisat ja irvokkaat muunnelmat, fasismi ja kansallissosialismi. Natsi-Saksan päävihollinen – ja välillä liittolainen – Neuvostoliitto väitti edustavansa vastavoimaa näille suuntauksille, mutta harjoitti käytännössä myös laajamittaista väkivaltaista sortoa erityisesti (muttei pelkästään) kansallisia vähemmistöryhmiä kohtaan.

Historioitsija Timothy Snyderin kirja Tappotanner kuvailee hyytävästi toisessa maailmansodassa Natsi-Saksan ja Neuvosto-Venäjän puristuksiin jääneiden pienempien kansakuntien traagisia kohtaloita.

Tänäkin päivänä nationalismiin ovat viehtyneet etenkin autoritaariset johtajat, kuten Turkin presidentti Erdogan tai Venäjän presidentti Putin.

Nationalismilla ratsastavat myös monenkirjavat populistiset ääriliikkeet ympäri Eurooppaa. Nationalismiin liitetään herkästi muukalaisviha ja etninen syrjintä.


Vastakkainasettelu
globalismin ja nationalismin välillä on muodostunut keskeiseksi poliittiseksi jakolinjaksi, syrjäyttäen perinteisen vasemmisto–oikeisto-jaon.

Globalisaatiota, kansainvälisyyttä ja Euroopan integraatiota kannattavat poliittiset voimat ovat saaneet vastaansa rajojen sulkemista vaativat, muukalaiskammoiset nationalistit.

Ranskan äskeiset presidentinvaalit on helppo tulkita tämän asetelman mukaisesti EU:n voittona nationalismia vastaan. Emmanuel Macron vahvisti tätä mielikuvaa vahvalla symboliikalla soittaen voitonjuhlissaan EU:n hymniä, Beethovenin Oodia ilolle.

Marine Le Penin tappio oli merkittävä takaisku populistiselle, radikaalille kansallismielisyydelle ei pelkästään Ranskassa, vaan koko Euroopassa.

EU:ta ja eurooppalaisuutta ei pidä kuitenkaan asettaa vastakkain kansallismielisyyden kanssa. EU:n tähtilippu ja Oodi ilolle eivät syrjäytä Ranskassa trikoloria ja marseljeesia, vaan esiintyvät näiden rinnalla.


Joko
tai-asetelma suosii jakolinjojen syvenemistä, vaikka todellisuus on sekä että.

Nationalismin mustamaalaamisen sijaan on tärkeä muistaa, että kansallismielisyys taipuu moneen muotoon. Se on tärkeä yhteiskuntia koossa pitävä voimavara. Se määrittää myös vahvasti ihmisten identiteettiä: enemmistö suomalaisista kokee olevansa sekä suomalaisia että eurooppalaisia, ja nimenomaan tässä järjestyksessä.

Valtaosassa EU-maista tilanne on samankaltainen. (Eurobarometri-kyselyjen mukaan Iso-Britannia on aina erottunut joukosta: siellä EU-identiteetti on ollut selvästi heikompaa kuin muissa jäsenmaissa.)


EU on luotu
hillitsemään nationalismin äärimuotoja, muttei vastustamaan saatikka tuhoamaan kansallismielisyyttä.

Sisäänpäin katsovan ja vastakkainasetteluja lietsovan nationalismin torjuminen ei onnistu demonisoimalla kansallismielisyyttä, vaan korostamalla sen maltillisempia ja suvaitsevampia muotoja.

Maltillinen kansallismielisyys sopii aivan hyvin yhteen Euroopan integraation ja globalisaation kanssa.

Se toimii varsin hyvin myös yhdistettynä demokratiaan. Katsokaa vaikka Suomea.


Kirjoittaja Kristi Raik on vanhempi tutkija Ulkopoliittisessa instituutissa.

MAINOS

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (28)

Tämä autoritäärinen vanha tutkija on jälleen avannut sanaisen arkkunsa. Ja mitäpä oli tuotos? Silkkaa kaunaa ja populismia. Nyt hän on ottanut hampaisiinsa Turkin presidentinkin. Tähän asti hänen haukkunsa on kohdistunut vain Venäjän presidenttiin. No vanha tutkija on jo niin vanha, että pitänee ymmärtää, että hän ei enää ymmärrä. Tekisi nyt analyysin Amerikoistakin, niin kuulisimme miten tällä hänen ihannemaalla menee.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Natsionalismi ei ole tuonut muuta kuin surua ja kärsimystä.

Euroopassa alkoi 1800-luvulla vaikuttaa merkittävällä tavalla kolme aatetta: liberalismi, sosialismi ja nationalismi. Kaksi näistä aatteista johti Euroopan 1900-luvun alkupuolella tuhoisiin maailmansotiin. Kolmas jäi henkiin ja on nykyisin käytännössä ainoa toimiva aate. Kahdesta muusta on vielä joitain havaintoja, mutta ne voidaan tulkita "kuolleen kissan loikiksi".

Kehitys kehittyy...

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Elä vielä ilakoi. Reaganin sanoin, seuraavan kerran fasismi tulee liberalismin varjolla. Tämähän on käynnissä. Ihmisten perusoikeuksia ollaan rajoittamassa liberalismin nimissä.

Jäämme odottamaan saadaanko "liberaali totalitarismi" pysäytettyä ilman suurempaa tragediaa. En ole optimistinen kun katson ihmiskunnan historiaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Fasismi on sosialismin seuralainen.

Euroopassa 1930-luvun fasistijohtajat olivat suunnilleen kaikki entisiä sosialisteja Mussolinista lähtien.

Kansallissosialismi on nationalismin ja sosialismin ristisiitos. Liberalismi on aatteena nationalistien ja sosialistien arkkivihollinen.

Fasismi on jo tullut Venäjälle. Euroopassa vaaravyöhykkeessä on Unkari, joka ei koskaan ole ollut liberaalinen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Maailma on nykyään taloudellisesti globaali, ja Suomen on hyvä olla siinä täysillä mukana. Onko sellainen mahdollista, että talous on globaali mutta kansakunta sulkeutuu rajojen sisälle. Eihän näin ole enää edes Kiinassa. Trump tätä haaveilee, mutta ei onnistu. USA:n globaali talous estää onnistumisen. Kornia Trumpin kannalta, eikö olekin?

Ei kai kukaan kuvittele, että nationalistinen talous toisi onnea ja autuutta, saati olisi mahdollinen? Venäjä yrittää tätä ajatusta edistää laillisin ja laittomin keinoin ainakin Euroopassa ja Amerikan mantereella. Viime kädessä sen onnistumisen estää globaali talous, jos eivät kansat itse sitä ymmärrä tehdä.

Venäjä itsehän on globalisaatiosta tippunut kommunismidiktatuurin vuosinaan, eikä nykyinen johto uskalla, tai oikeastaan nationalisminsa vuoksi ei voi uudistaa maata. Venäjä on sen seurauksena taloudellinen kääpiö, jota globaali talous heiluttelee miten sattuu. Venäjä rapistuu, koska globaalit öljymarkkinat eivät nationalismia kunnioita.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Vaikka esimerkkejä on joka sormelle ja varpaalle, niin silti löytyy aina uusia ajattelijoita että jospa se nationalismi ja eristäytyminen tällä kertaa toimisivat. Mitähän mahtaisi kiina olla, jos ei olisi koskaan eristäytynyt? Nyt jo pienen aikaa oltuaan hiukan vapaammalla vaihteella jo uudestaan maailman kärkimaaksi kuitenkin..

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Juuri näin - nationalismia, eikä mitään muutakaan, ei pidä luovuttaa pois kansallisvaltioiden edustuksellisen demokratia eli sivistyksen ja sivistyneisyyden ohjaavasta otteesta.
Nyt vallalle on päässyt globalisaation ja muiden suuntausten väärinkäytön myötä suuryritysten kansainvälinen ulkoparlamenttaarinen erittäin suuri kansalaisten etujen vastainen vaikutusvalta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Demokratia toimii vain niin kauan kuin äänestäjät toimivat saman demokraattisen hallintoyksikön sisällä. Globalisaatio ei voi ikinä olla demokraattinen niin kauan kuin meillä on kansallisvaltioita. Valitse kaksi, mutta kolmatta et saa: demokratia - globalisaatio, demokratia - kansallisvaltiot tai globalisaatio - kansallisvaltiot.

Minä äänestään kansallisvaltiot - demokratian puolesta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Nationalismi on terveimmillään ylpeyttä omasta isänmaasta ja oman kansan saavutuksista, mutta siten, että osaa antaa arvon muillekkin, eikä pyri alistamaan tai nöyryyttämään muita. Terve nationalismi kehittää omaa maata eteenpäin. Sairas nationalismi ottaa arvon vain itselleen pyrkien alistamaan ja nöyryyttämään muut. Sairas nationalismi on pitkällä aikavälillä tuhoava voima. -Venäläistä nuorisoa kasvatetaan jälkimmäistä varten.

Lasten ja nuorten militarisointi on kuulunut aina totalitärististen ja yksinvaltaisten järjestelmien keinovalikoimiin. Vääränlainen isovenäläinen nationalismi toimii Venäjää yhteen liimaavana voimana, jonka lukuisat sodat ja kriisit valehdellaan ulkomaiden aikaansaannoksiksi, ja näin luodaan asetelmia ja tilanteita, joissa itse aikaansaadut vahingot ja kriisit käännetään yksinvaltiaalle ikäänkuin eduksi: Viestittämällä: "Tsaari-Isänne suojelee Teitä".

Ihmiskunnan historia ei tunne yhtäkään tapausta, jossa kiihkonationalismiin ja totalitäristiseen järjestelmään perustetun diktatuurin rajanaapurina olevalle pienemmälle ja demokrattiselle valtiolle ja kansakunnalle olisi tietänyt mitään hyvää se, että sillä on laajentumishaluinen ja sotaisa diktatuuri rajanaapurinaan. -Kuten ukrainalaiset ja georgialaiset jo hyvin tietävät, ja kuten valko-venäläiset ja suomalaiset tulevat vuorollaan tietämään.

Luonnonvarojensa ansiosta, Venäjä voisi olla kuin jättimäinen Kuwait joka tarjoaisi täydet hotellipalvelut jokaisella kansalaiselleen, tai Venäjä voisi olla maailman nopeinten nouseva teollinen ja teknologinen mahti. -Vaan kun ei ole. Eikä sellaisiksi nykymenolla tule. Aseet vain kuluttavat taloudellista varallisuutta luomatta mitään uutta ja hyvää. Tulevaisuudessa Putinin hallintovuosista tullaan puhumaan Venäjän menetettyinä mahdollisuuksina ja menetettyinä sukupolvina.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tällainen globalisaatiopopulismi on yhtä vastenmielistä kuin mikä tahansa populismi joka tarjoaa monimutkaisiin ongelmiin yksinkertaista ratkaisua.

Hyvämuistisena ihmisenä muistan kuinka tutkijat suolsivat vastaavanlaista tekstiä Neuvostoliiton nuoleskelun merkeissä. Samoja juttuja voidaan kierrättää muutamia perustermejä vaihtamalla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

200 korkeasti koulutettua kirjoittanut adressin, jossa vaaditaan rajojen pitämistä auki...taitaa olla turha huudella Suomen itsenäisyyden j turvallisuuden perään

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

"Suljettujen rajojen" (siis sellaisten, joista pääsee kulkemaan asianmukaisin perustein ja asiakirjoin) vaatiminen ja muukalaiskammo eivät ole synonyymeja.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Et näköjään ymmärrä sitä, mitä pakolaissopimukseen (Geneven sopimukseen) liittyminen tarkoittaa. Suomi liittyi siihen vuonna 1968.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomella ei ole mitään velvollisuutta ottaa vastaan ja elättää Ruotsista tänne tulevia paperittomia irakilaisia. Tästä invaasiosta koituvat kulut ovat miljardeja ja turvallisuusuhat ilmeisiä. Mitkään lait eivät meitä tähän hommaan velvoita.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Sinulla näkyy olevan vaihtoehtoinen totuus.

Kannattaisi tutustua pakolaissopimukseen, Dublinin sopimukseen, Amsterdamin sopimukseen ja muihinkin unionitasolla tehtyihin yhteispäätöksiin. Suomessa noudatetaan niitä velvollisuuksia joihin ollaan sitouduttu.

Muutamat EU-maat rikkovat tietoisesti tekemiään sitoumuksia sisäpoliittisista syistä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Maailma on muuttunut aika lailla viidessäkymmenessä vuodessa. Geneven sopimus ei enää vastaa tämän päivän maailmaa, eikä sen tarkoitus ole myöskään antaa ilmaista loppuiän kestävää elantoa täysin vieraille ihmisille! Väliaikaista turvaa sitä tarvitseville tulee toki antaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Sen verran pitää olla kansallismielisyyttä ettei joudu kuten Suomi ajopuun asemaan Eu:ssa. Isot ajavat omaa etuaan ja pienillä ei ole siihen mitään valtaa tai sanomista,on vain tehtävä niinkuin sanotaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kansallistunne on hyvä asia, mutta jos se kehittyy kansallismielisyydeksi, nationalismiksi, niin silloin ollaan jo vaarallisella polulla.

Nationalismin nimissä on tapettu miljoonittain ihmisiä ja tappaminen jatkuu tänäkin päivänä. Nationalismi on vahva voima, jota ei pidä romantisoida.

Jotkut sekoittavat nationalismin isänmaallisuuteen, patriotismiin. Nationalismi määrittelee kuitenkin ihmisryhmiä ja isänmaallisuus maa-alueita, yhteisiä kotimaita. Rasismi on nationalismin ikävä sivutuote.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (28)

Uutisvirta

22.11.
Kärppien voittoputki venyi jo yhdeksään – Lukko hallitsi peliä, mutta Kärpät onnistui maalinteossa
22.11.
Kärpät otti vierasvoiton Lukosta - katso ottelukooste
22.11.
Kuvagalleria: Lumo toi iloa ja valoa marraskuiseen pimeyteen, tältä valofestivaalin teokset näyttävät
22.11.
Kaksi suomalaista mäkihypyn maailmancupin kauden avauskilpailuun – Eetu Nousiainen ja Andreas Alamommo selvittivät tiensä karsinnasta kilpailuun
22.11.
Junttilan tehoilta takasi Kärpille yhdeksännen perättäisen voiton – Rybarille kauden kolmas nollapeli
22.11.
Kalevan entinen päätoimittaja Markku Mantila palaa Vaasaan Ilkka-Pohjalaisen päätoimittajaksi – "En olisi muuten tullutkaan näihin hommiin, jos en luottaisi tulevaan"
22.11.
Kärpät tekee 0-2 maalin Lukkoa vastaan

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Sinun valintasi - eroa AY-liitosta!

202 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Sinun valintasi - eroa AY-liitosta!

Kaikissa tilanteissa, nyt ja tulevaisuudessa, AY-liike rakentaa Suomea paremmaksi ja toimii suomalaisten yhteiseksi hyvä... Lue lisää...
Yhdessä enemmän

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

23.11.

Fingerpori

23.11.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan kokonaistavoittavuus on 86 % Oulun markkina-alueen kuluttajista viikossa.

Kaleva Media Yrityspalvelut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityspalvelut/


stats-image