Kolumnit

Mitä aloittava meppi tietää Euroopan tur­val­li­suu­des­ta?

Kolumnit 28.5.2019 20:00
Tarja Cronberg

Entisenä meppinä seurasi mielenkiinnolla tulevien meppien vaalikeskusteluja, varsinkin kun satuin samaan aikaan lomalle Teerisaareen Pohjois-Karjalassa. Avovesi, kevään räjähdysmäinen tulo jäiden lähdön jälkeen ja tuomen kukinta ovat aina saaneet minut saareen. Niin nytkin. Samalla sain aimo annoksen suomalaista Eurooppa-politiikkaa ja kuvan siitä, mitä suomalaiset tänään toivovat Euroopalta.

Tai pikemminkin siitä mitä eivät toivo eli maahanmuuttajia. Sodan ja rauhan kysymykset jäivät suljettujen rajojen ja vieraiden pelon varjoon. Turvallisuuskysymykset kohdistuivat vanhaan “onko Venäjä uhka” ja uuteen “tarvitaanko Euroopalle yhteinen armeija”.

Vaalikampanjan aikana Eurooppaa kuitenkin uhkasi sodan läheisyys. Yhdysvallat lähetti lentotukialuksen Persian lahdelle amerikkalaisten joukkojen ja intressien tueksi. Ulkoministeri Mike Pompeo ja presidentti Donald Trumpin turvallisuuspoliittinen neuvonantaja John Bolton ovat pitkään ajaneet hallinnon vaihtoa Iranissa ja sotilaalinen optio on ollut pöydällä.

Erityisesti John Bolton on tunnettu halustaan pommittaa Irania. Sitä hän halusi jo Irakin sodan alkaessa, mutta eurooppalaiset estivät sen aloittamalla neuvottelut Iranin kanssa. Kuten Irakissa niin Iranissakin oli kyse mahdollisista ydinaseista. Irakista ei löydetty ydinaseita, ei myöskään Iranista.

Eurooppalaisten aloittamat neuvottelut johtivat 12 neuvotteluvuoden jälkeen 2015 sopimukseen, jossa Iran sitoutui vain rauhanomaiseen ydinteknologia käyttöön ja pysymään ydinaseettomana valtiona. Osapuolina olivat Iran ja vastapuolena USA, Kiina, Venäjä ja EU-maista Britannia, Ranska ja Saksa. EU koordinoi neuvotteluja ja YK vahvisti sopimuksen. Ydinasekysymyksiin liittyvät pakotteet poistuivat ja iranilaiset huokaisivat helpotuksesta. Maahan tulisi kansainvälisiä yrityksiä ja talous kehittyisi.

Vuosi sitten toukokuussa 2018 USA kuitenkin irrottautui sopimuksesta ja palautti pakotteet. Ne eivät koskeneet vain USA:n omia yrityksiä, vaan myös kolmansia maita. Minkään yrityksen ei tulisi käydä kauppaa tai tehdä yhteistyötä Iranin kanssa. Joulukuuhun mennessä suomalaisetkin yritykset olivat poistuneet maasta.

Iranin johtajat eivät ole olleet valmiita samaan pöytään USA:n kanssa vaikka maan öljyvienti on romahtanut noin 2.7 miljoonasta tynnyristä päivässä alle puoleen miljoonaan. EU, Kiina ja Venäjä tukevat sopimusta, mutta USA:n pakotteiden takia he eivät voi tuoda Iranille niitä taloudellisia etuja, jotka maalle sopimuksen mukaan kuuluisi. Iran on tähän saakka toteuttanut ydinohjelmassaan kaikkia sopimuksen rajoitteita, mutta joutuu nyt miettimään mitä hyötyä sopimuksesta on. Tämä aiheuttaa lisää ristiriitoja.

Tilanne kärjistyi toissa viikolla. Niin Iran kuin USA uhkailivat toisiaan. USA:n tiedustelupalvelu arvioi Iranin uhkaavan amerikkalaisia joukkoja Lähi-idässä. Iran puolestaan varoitteli USA:ta hyökkäämästä maahan. Sodasta keskusteltiin avoimesti. Presidentti Trump totesi, että hän ei halua sotaa vaan uuden sopimuksen. Myös kongressi vahvisti tämän ja Pentagonin edustaja totesi, että varustelussa oli kyse pelotteesta ei hyökkäyksestä.

Vaikka sotarintamalla onkin nyt hiljaisempaa, ei sodan uhka ole poistunut. Provokaatioita voi sattua niin vahingossa kuin tarkoituksellakin molemmin puolin. Mitään toimivaa neuvottelukontaktia osapuolten välillä ei ole olemassa. Mahdollinen sota USA:n ja Iranin välillä Lähi-idässä on tällä hetkellä suurin ja ajankohtaisin uhka Euroopan tulvallisuudelle. Vaikka Eurooppa ei osallistuisi sotatoimiin, oli sillä yhteinen armeija tai ei, olisivat seuraukset dramaattisia. Jos Iranin sopimus kaatuisi, seuraisi siitä asiantuntijoiden arvion mukaan ydinaseiden leviäminen Lähi-idässä.

Nyt vain Israelilla on ydinase, tulevaisuudessa ehkä myös Saudi Arabialla, Iranilla, Turkilla, Egyptillä. Sota USA:n ja Iranin välillä vetäisi mukaansa ainakin Saudi-Arabian ja Israelin, ehkä myös muita. Kaoottisen tilanteen jatkuminen voisi helposti johtaa myös ydinaseiden käyttöön. Vaalikeskusteluissa en kuullut minkäänlaista arviota tästä Eurooppaa uhkaavasta tilanteesta.

Maahanmuuttajista väittelyissä puhuttaessa he tulivat yleensä Afrikasta paremman elämän toivossa. Hyökkäys Iraniin toisi toisenlaisen pakolaisvyöryn Eurooppaan. Iranissa on 80 miljoonaa asukasta. Jo nyt USA:n pakotteet ja sodan pelko ovat aiheuttaneet pakolaisvirtoja maasta. Hyvin koulutettuja lääkäreitä on siirtynyt Kanadaan, köyhät afgaanipakolaiset palaavat kotimaahansa. Myös Eurooppaan yrittää ihmisiä ennen kaikkea Serbian kautta.

Jos sotatoimet alkavat Eurooppa joutuu vastaanottamaan miljoonia iranilaisia pakolaisia. Sanoiko kukaan vaalikeskusteluissa mitään siitä, miten Euroopan tulisi suhtautua heidän tuloonsa? Tai mitä Euroopan tulisi tehdä, jotta sota voitaisiin estää.

Tarja Cronberg on Euroopan turvallisuuden erityisasiantuntija Tukholman Rauhantutkimusinstituutissa SIPRI:ssä.

MAINOS

Kommentoi

Ei sanaakaan venäjästä eikä Putinin touhusta. Olin muutamia vuosia sitten tilaisuudessa jossa Gronberg puhui turallisuuspoliitikasta Euroopan alueella. Ei hän nähnyt tai halunnut nädä sitä kuinka Putinin Venäjä valmistautuu sotaan ja modernisoi armeijaansa. SIPRIN porukka puhuu enemmän kuin näkee tuelvaisuuteen. Mutta kuka herätti Ruotsin poliitikot ruususen unesta näkemään Itämeren itäpuolen muodostaman sotilaallisen uhan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Asiaa, joka on aika lailla sivuutettu, puhuu Tarja.

Mutta mitä tekee maailma: varustautuu ennen näkemättömällä tavalla samalla kun vastakkainasettelua vahvistetaan. Media ja somekin tekevät tässä oman osansa ja suoranaista sotapuhettakin kuulee.

Tästä ei hyvä seuraa, mikäli vanhat merkit pitävät paikkansa.

Suurkatastrofiin ja ydintalveen on siis varautumien. Ehtinee tulla ennen ilmastokatastrofia, jos tämä kehitys jatkuu.

Missä ovat todelliset valtiomiehet tarttumaan tähän ongelmaan?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

toinen se että euhan ei meille mitään turvaa takaa. sen sanoi stuppi aikoinaan.
yksin ollaan ja yksin pysytään.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Yksinkertaista. Katso tilastot. Euroopan turvallisuustilanne selviää sillä, kun katsoo missä maissa on ollut terrori-iskuja ja missä maissa on paljon levottomuuksia. Mm Ruotsissa kranaatti-iskujen (!) määrä kasvaa joka vuosi, kun ennen vuotta 2010 niitä ei ollut ollenkaan. Ranskassa oli viime vuonna 675 kirkkoihin kohdistunutta tuhotyötä ja tilastot ovat jyrkässä nousussa. Huomioitavaa on, että Puolassa, Virossa, Unkarissa ja Tsekeissä turvallisuustilanne näyttää hyvältä, mutta toki politikoille tämä ei kerro mitään. Päinvastoin, politikoilla on jostain käsittämättömästä syystä lähinnä on päinvastainen tarve saada ko maat ottamaan osa uusista euroopan ulkopuolisista tulijoista vaikka väkisin!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

23.8.
Tältä näytti ilmakitaransoiton MM-kisoissa vuonna 2019, voittaja tuli tällä kertaa Yhdysvalloista
23.8.
Tihkusade ei vienyt virettä ilmakitaroista Oulussa – vuoden 2019 voittaja on yhdysvaltalainen The Marquis
23.8.
Lumijokinen Elian Web hurjassa vauhdissa Ruotsissa – murskasi sekä oman ennätyksensä että Bergsåkerin rataennätyksen
23.8.
Lapin kesästä on vaikea kehittää talven veroista sesonkia, joten Markku Inkilä antoi Revontulikylälleen myös oman kesänimen
23.8.
Haikarat Lukijalta
23.8.
Suomi yrittää vaikuttaa Brasiliaan naudanlihan kautta – S-ryhmässä ja Lidlissä brasilialaislihaa myydään vain nimeksi
23.8.
Mika Nurmela oli Kaleva Cupin tähtijuniori 1983 – Video näyttää, kuinka tuleva ammattilainen ampui ratkaisevan rankkarin ylänurkkaan Tilaajille

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Työvoimapula?

Jos olisit tuossa edessäni vetäisin turpaan. Todellakin...nuorilla on eri arvot. Heitä ei haittaa vaikka vanhukset makaa... Lue lisää...
Vai ei ole pula

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

24.8.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image