Kolumnit

Millaiset ter­veys­mark­ki­nat sote tuo?

Niilo Keränen
Kolumnit 23.11.2018 20:00
Niilo Keränen

Sote-uudistusta odotetaan, toivotaan ja pelätään. Pelätään markkinoita ja myös systeemin monimutkaisuutta.

Jokaisessa pitäjäkeskuksessa on vähintään pari ruokakauppaa. Me valitsemme S- tai K-kaupan tai Lidlin. Valinnan perusteet ovat aika hämärät. Peruselintarvikkeiden hinnat ovat jokseenkin samat. Yksi marketti on väljempi kuin toinen, toisessa sanotaan hyvät päivät, toisessa pelkät päivät.

Tai jos mennään lähemmäs terveysmarkkinoita: jokaisessa isommassa taajamassa on vähintään kaksi optikkoliikettä ja silmälääkärin vastaanottoa. Yleensä ison valtakunnallisen ketjun osia. Valitsemme ehkä sen, jonka eteen on helpompi pysäköidä. Kirjavista silmälasitarjouksista kun ei ota erkkikään selvää.

Jokaisessa kirkonkylässä on terveyskeskus, jonne nyt on sairastuessa mentävä, sanottiinpa siellä päivää tai ei, olipa pysäköinti kuinka hankalaa tahansa. Soten myötä jokaiseen parin tuhannen asukkaan taajamaan tulee kilpailevia terveysmarketteja, sote-keskuksia, todennäköisimmin jonkin ison firman sivupisteitä.

Paikallinenkin yksityinen keskus on mahdollinen, mutta laki vaatii sote-keskukselta sen verran erilaisia toimintoja, että tällainen pienyrittäjyys on vaivalloista. Pitää tehdä sopimuksia toisten sote-keskusten tai yrittäjien kanssa, jotta koko hoitorepertuaari saadaan tarjolle. Isoilla firmoilla saattaa olla maakunnassa vain yksi sote-keskus, jonka pienimuotoisia sivupisteitä on sitten jokaisella paikkakunnalla.

Asiakas tai potilas saattaa joutua joitakin tutkimuksia varten matkustamaan naapuripitäjään. Siitä valitset, kaupan, optikon, sote-keskuksen ja hammashoitolan. Ei se asiakkaalle sen vaikeampaa ole.

Kun sote-keskus on valittu, siellä hoidetaan ja sieltä lähetetään sovituilla perusteilla tarvittaessa jatkohoitoon. Jos lähete tarvitaan, se menee aina maakunnan liikelaitokseen, joka terveysasioissa on yhtä kuin keskussairaala. Valintamahdollisuuden lisäksi tavallista asiakasta koskeva parannus nykytilanteeseen on se, että sote-keskuksessa on oltava joitakin erikoissairaanhoidon palveluja. Samoin sote-keskusten yhteydessä tulee vähänkin isommilla paikkakunnilla olemaan maakunnan sosiaalityöntekijöitä. Siten vaikkapa palveluasumispaikkaa toivottaessa ei tarvitse matkustella kauemmas.

Muun muassa vanhusten ja vammaisten pitempiaikaisissa palveluissa maakunnan on tarjottava asiakkaalle asiakasseteliä tai henkilökohtaista budjettia. Jos asiakas ei ota seteliä, maakunnan on järjestettävä hoito omissa yksiköissään. Jos taas asiakas ottaa setelin, hän saa valita, mihin yksityiseen palveluasuntoon hän menee tai miltä firmalta hankkii kotisairaanhoitonsa. Jokaisessa asiakasseteli-valintatilanteessa maakunnan on järjestettävä sellainen palveluohjaus, että asiakas tietää, mitä on valitsemassa.

Ja nyt tullaan siihen ”markkinamalliin”. Yksityiset sote-keskukset saavat sen hoitoon kirjautunutta asukasta kohden saman vuosittaisen rahamäärän kuin annetaan saman alueen julkisellekin sote-keskukselle. Yksityiset asumis- tai kotihoitopalvelua toteuttavat yritykset saavat asiakasta kohden käyttöönsä saman rahamäärän, millä julkinen toimija hoitaisi saman homman. Ei siis mitään huutokauppoja tai kilpailutuksia.

Asiakkaalle palvelu maksaa saman asiakasmaksun verran niin yksityisellä kuin julkisellakin puolella. Toki yksityinen voi tarjota lisäpalveluja – vaikkapa kerran kuussa kylpyläreissu –, sellaisia, mitkä eivät hoidon kannalta ole välttämättömiä. Niistä tietysti pitää maksaa lisämaksu. Yksityiset sote-keskukset ja asumispalveluja tuottavat yksiköt kilpailevat laadulla. Ajan myötä näitä laatuasioita tulee julkisesti nähtäväksi netissä ja kirjallisina, mutta ruokakaupan ja optikkoliikkeen tavoin valintoja aivan varmasti tehdään ihan mieltymysten perusteella.

Pohjois-Pohjanmaalla julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto maksaa nykyisin yhteiskunnalle noin 1,4 miljardia euroa vuodessa. Perusterveyden avohoito ja hammashoito maksavat yhteensä noin 200 miljoonaa. Siitä tulevat yksityiset sote- ja suun hoitokeskukset lohkaisemaan osan – sen suuruus riippuu siitä, kuinka paljon ihmiset yksityisiä valitsevat. Vanhusten ja vammaisten laitos- asumis- ja avopalvelut maksavat Pohjois-Pohjanmaalla vajaan 400 miljoonaa. Siitä yksityiset toimijat saattavat pitkän päälle viedä ison osan. Nytkin jo yksityiset myyvät palvelujaan kunnille.

Erikoissairaanhoidon nettokustannus maakunnassamme on noin 500 miljoonaa vuodessa. Jos lisääntyvien sote-keskusten ansiosta ihmiset pääsevät hoitoon nykyistä nopeammin, erikoissairaanhoito saattaa alkuvuosina ruuhkaantua ja myös osa erikoissairaanhoidosta joudutaan hankkimaan yksityisiltä.

Mutta kuten luvuista voi päätellä, valtaosa sosiaali- ja terveydenhuollosta tulee edelleen olemaan julkista toimintaa.

Niilo Keränen on lääkintöneuvos ja kansanedustaja (kesk.) Taivalkoskelta.

MAINOS

Kommentoi

Samat asiat voidaan järjestää myös julkiseen terveydenhuoltoon riittävän kokoisille hoitoalueile (esim erva-alueet) ja samalla säästyä uuden hallintokerroksen rakentamiselta.

Nyt olemme saamassa epävakaan perustason. Sote-keskuksia tulee menemään konkurssiin ja uusia syntyy. Miten turvataan keskeisten ryhmien (mm. kansantaudit, päihde- ja mielenterveys, vanhukset) palveluiden pitkäjänteisyys? Kulukurissa keskeistä on suurkuluttajaryhmien hoitaminen omilla kaistoillaan proaktiivisesti.

Rakentuu kaksinkertainen järjestelmä: Maakunnan on joka tapauksessa varmistettava palveluiden riittävyys ja ylläpidettävä varareserviä. Syntyy yllättäviä kuluja, ennakoiminen ei ole helppoa. Byrokratia ei vähene, vaan lisääntyy.

Hyvä terveydenhuolto voidaaan saavuttaa valtion korvamerkityllä rahoituksella, oikealla työnjaolla ammattiryhmien kesken, valvomalla laatua valtakunnallisesti, huolehtimalla sujuvasta perusterveydenhuolto/erikoissairaanhoito -yhteistyöstä ja hyödyntämällä yksityissektoria tarkoituksenmukaisesti. Keinot ovat koko ajan olleet olemassa.

Sote ajaa myös kandien ja erikoistuvien lääkärien koulutuksen (YEK) markkinoiden puristukseen. Tämäkin on aivan keskeinen kysymys. Ilman lääkärien hyvää koulutusta, mahdollisuutta oppia ja harjaantua riittävän kauan hyvän taustatuen turvin, emme saa hyvää terveydenhuoltoa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Siis järjestelmä on samanlainen kuin ennenkin, eli jos on vakavampi vaiva, tarvitaan lähete sairaalaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Onhan työterveyskin meille työläisille. Sinne pääsin lääkärille samantien, kun soitin. Ei tarvinnut jonottaa minuuttiakaan. Olin itsekin aivan äimänä, että onko tämä tottakaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Johan on markkinat, siitä ei ole epäilystäkän
Missä kasvaa löysää soterahaa, jota jaetaan pääluvun mukaan
tekemättä asian eteen yhtään mitään.
Hoitotakuun tuloksia on ruodittu,
siitä lähtien kun siihen asiaan yritettiin saada jotain kohtuutta.

Hallituksen löysät lupaukset huono lainvalmistelu johtaa täydelliseen katastrofiin julkisesti
hoidetunkin terveyden ja sairaanhoidon.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kansanedustaja Niilo Keränen ei ole kuullut tai ei muista professori Martti Kekomäen esittämää kertomusta, miten sote-keskukset valitsevat asiakkaansa, sillä valintaa tapahtuu myös siinä siinäkin järjestyksessä. Kekomäki vertasi asiaa jalkapallo-otteluun. Nyt paras on se, joka koskettaa palloon useimmin ja vie pallon maaliin. Uudessa järjestelmässä sote -keskus saa pisteitä siitä, kun koskettaa palloon mahdollisimman vähän. Koskettaa vain silloin, kun on isoin potti tulossa. Tämä tarkoittaa sitä, että ottaa asiakkaakseen vain sellaisia ihmisiä, jotka ovat mahdollisimman terveitä. Muut joutuvat valitsemaan yhteiskunnan ylläpitämän sote -keskuksen ja yhteiskunnan sote -keskuksen täytyy heidät ottaa maksoi mitä maksoi.
Yksityiset tekevät kannattavaa liiketoimintaa, yhteiskunnan sote -keskukset kituuttavat vähillä rahoilla, kun asiakkaat tarvitsevat vaativaa hoitoa, siellä ovat sairaat, vanhukset ja raihnaiset. Tässä on tämä Suomen Keskustan tarkoittama tasapuolisuus, rikkaat rikastuvat ja köyhät kunnat köyhtyvät. Tämän vuoksi vastustan uutta järjestelmää, se ei ole uudistus, vaan selkeä huononnus. Niilo Keränen sitä puolustaa, kun puoluejohto on käskenyt. Martti Kekomäki on oikeassa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Perusterve ihminen ei tarvitse hammashoitoa lukuun ottamatta terveydenhoidon palveluja kuin muutaman kerran vuosikymmenessä ja useimmiten eri syistä, joten hänelle ei synny kokemuspohjaa, jonka perusteella voisi valita sotekeskuksen. Tietenkin on mahdollista kuunnella tuttaviaan ja seurata mediaa ja sotea voidakseen tehdä valintaa sotekeskusten välillä. Kohkaaminen valinnanvapauden autuudesta on siten aivan ylimitoitettua perusterveiden kannalta. Tarpeellista olisi voitava luottaa, että mistä tahansa sotekeskuksesta saa hyvälaatuisen hoidon.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Meidän terveydenhuolto muuttuu samaanlaiseksi kuin USA:ssa. Jos on kallis vakuutus saat hyvän hoidon. Jos ei ole saat silitystä ja myötätuntoa, valitan mutta emme vo ottaa teitä potilaaksi sairaallaamme.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

En epäile Keräsen vilpittömyyttä, mutta sitä epäilen, että miten käy jaossa palvelun laadun ja yksityisen voiton maksimoinnin välisessä kisassa?
Näistä uudistuksista tuore katastrofi on tämä KELA-taksi uudistus ja yleensäkin taksiuudistus. Tulee, tai sitten ei, osaa perille ehkä ja hinnasta ei ota selvää, enempää erkki, kuin niilokaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Miljardi kaksi nousee suomalaisten terveysmenot hetimmiten, kun yksityiset pääsevät täysillä rahastamaan valtiota. Eihän tässä ole mitään epäselvää. Se vain jännittää, että kuinka nopeasti terveyskuluissa(kin) päästään maailman kärkikastiin. Nythän terveydenhoitomenot olivat bkt:sta kohtuulliset 7.8%. USAn maailman korkein terveydenhuoltokulutaso, 16% bkt:sta, saavutettaneen viidessä, viimeistään 10ssä vuodessa. Sitten ollaankin muka ihmeissään, että miten tässä näin kävi että kulut karkasivat käsistä. Ei pitäisi tulla yllätyksenä. Luultavasti palvelut romahtavat, tai ovat jo romahtamassa, ja vanhaa palvelutasoa ei saavuteta enää koskaan, vaan korkeammalla hinnalla ykaityiset kermakuorijat hoitavat osan palveluista ja loput jäävät heitteelle.
Jääräpäille nyt on turha tosin mitään varoitella.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tartteeko tähän soppaan sotkea vielä ylimääräinen poliittinen virkamieskunta, elikkä maakunta kuluja nostamaan. Ei tietenkään, mutta kepu haluaa valtaa maakunnissa ja jos näitä välttämättä pitää tulla, niin viisi riittää aivan hyvin tämän väestöpohjan omaavalle maalle. Tässä ei ole mistään muusta kyse, kuin valtataistelusta. Veronmaksajien rahoista viis.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Lähes kaikki puolueet ovat sitä mieltä, että maakuntatasoiset alueet tarvitaan. Perustuslakivaliokunta hylkäsi viime kaudella kaikkien puolueiden kaavaileman viiisitasoisen mallin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

mukava, että Keräsen tasoisia selkärankaisia vielä on olemassa. Evoluutio on luomassa aivan uutta eri tyyppistä nilviäistä, kenenkähän iloksi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Osittainen varhennettu vanhuuseläke

"Eurooppalaisittain Suomen järjestelmä on hyvää tasoa. Todellinen eläkkeelle jäämisikä vaihtelee maittain, mutta hyvin y... Lue lisää...
Syndrooma

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

17.12.

Fingerpori

17.12.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image