Kolumnit

Miksi Trump haluaisi hajottaa EU:n?

Kolumnit 28.4.2017 12:00
Kristi Raik

Lauantaina tulee täyteen ensimmäiset sata päivää Donald Trumpin kaudesta Yhdysvaltain presidenttinä. Hänen poukkoileva tapansa hoitaa ulkopolitiikkaa on herättänyt hämmennystä, mutta pahimmat pelot koskien hänen linjaansa suhteessa Natoon ja Venäjään eivät ole toteutuneet. Sen sijaan hänen suhtautumisensa Euroopan unioniin on perustavalla tavalla jännitteinen ja poikkeaa vahvasti Yhdysvaltain tuesta Euroopan integraatiolle aina toisen maailmansodan jälkivuosista lähtien.

Venäjä-suhteissa ei ole tapahtunut joidenkin odottamaa parannusta, pikemminkin päinvastoin. Sinänsä kielteinen asiain laita on sikäli huojentava, että suurvaltasuhteiden parannus olisi saattanut hyvinkin tapahtua Euroopan turvallisuusjärjestyksen kustannuksella. Hyvät suurvaltasuhteet eivät suinkaan automaattisesti tarkoita hyvää suurvaltojen pienille naapureille – monesti historiassa niitä on solmittu pienempien valtioiden kustannuksella.


USA:n linja
joutui surulliseen testiin, kun ETYJ:n tarkkailumission yhdysvaltalainen jäsen kuoli hiljattain itä-Ukrainassa Venäjän kontrolloimalla Luhanskin alueella. Ulkoministeri Rex Tillerson totesi Venäjän toimien Ukrainassa olevan jatkuvasti este Yhdysvaltain ja Venäjän välisten suhteiden parantamiselle.

Vastaava viesti kuultiin myös EU:n ’ulkoministerin’ Federica Mogherinin suusta, kun hän alkuviikosta kävi ensimmäisellä virallisella Venäjän-vierailullaan. Lehdistötilaisuudessa Mogherini näytti kilpailevan ulkoministeri Sergei Lavrovin kanssa siitä, kenellä on tiukempi ilme. EU:n ja Venäjän, kuten myös Yhdysvaltojen ja Venäjän välisten suhteiden lientyminen olisi toivottavaa, muttei hinnalla millä hyvänsä.

Huojentavaa on myös se, että Yhdysvaltain suhde Natoon on pysynyt suurin piirtein tutuissa uomissaan huolimatta Trumpin ristiriitaista lausunnoista. Kuten uuden hallinnon Venäjä-kannat, tämä heijastelee Washingtonissa vallitsevaa laajaa poliittista konsensusta siitä, että on Yhdysvaltojen edun mukaista osallistua Euroopan turvallisuudesta huolehtimiseen. Se, että Trump on potkinut eurooppalaisia ottamaan itse enemmän vastuuta turvallisuudestaan, voi vaikuttaa myönteisesti sekä Eurooppaan että transatlanttiseen suhteeseen.


Trumpin suhde
EU:hun on sen sijaan perustavanlaatuisesti ongelmallinen. Tuenilmaisut brexitille ja Marine Le Penille eivät ole vain ohimeneviä heittoja. Euroopan integraatio ei vain sovi Trumpin maailmankuvaan. Keskeiset erot koskevat isoja asioita: kansallista suvereenisuutta, kansallismielisyyttä ja kansainvälistä järjestystä.

Trump ja eräät häntä lähellä olevat tahot, esimerkiksi ajatuspaja Heritage Foundation, ovat ideologisesti sitoutuneet vahvan kansallisen suvereenisuuden ihanteeseen ja kansallis-konservatiiviseen arvomaailmaan. EU sen sijaan rakentuu liberaaleille arvoille ja ajatukselle kansallisen suvereenisuuden jakamisesta ja delegoimisesta osittain ylikansallisille instituutioille.

Toki eurooppalaisetkin korostavat suvereenisuutta kansainvälisenä normina, mikä on käynyt vahvasti ilmi esimerkiksi Ukrainan kohdalla. Valtioiden vapaaehtoisesti solmimiin sopimuksiin perustuva suvereenisuuden jakaminen on kuitenkin muodostunut Euroopan turvallisuuden ja talouskehityksen kulmakiveksi. Tämä ei näytä sopivan trumpilaiseen maailmankuvaan.

Hyvänä esimerkkinä toimii kauppasuhteet. Trumpin kerrotaan sitkeästi ehdottaneen Merkelille kahdenvälistä diiliä Saksan kanssa. Tämä on kuitenkin Saksalle EU-jäsenmaana poissuljettu vaihtoehto. Trumpille tuntuu olevan vaikea käsittää, että EU-maat ovat luopuneet suvereenista oikeudestaan neuvotella kauppasopimuksia. EU-komissio hoitaa asian jäsenmaiden puolesta.

Ehkä pragmatismi vie tässä asiassa voiton – Yhdysvaltain huomio on taas kääntynyt transatlanttiseen vapaakauppasopimukseen TTIP:iin, josta neuvotellaan nimenomaan EU:n kanssa.

Trumpin suosima muukalaisvihaa lietsova, ’rajat kiinni’ -henkinen muunnelma kansallismielisyydestä on puolestaan myrkkyä EU:lle. Kuten ovat myös samanhenkiset kumppanit Euroopassa, alkaen Ranskan Le Penistä ja Ison-Britannian Nigel Faragesta.


Lisäksi on
yhä arvailujen varassa, pyrkiikö Trump purkamaan liberaalia kansainvälistä järjestystä. Hiljattain tuli kuluneeksi sata vuotta siitä, kun presidentti Woodrow Wilson päätti Yhdysvaltain osallistumisesta ensimmäiseen maailmansotaan. Siitä sai alkunsa Yhdysvaltain johtoasema monenkeskisille normeille ja instituutioille rakentuvan kansainvälisen järjestyksen tukipilarina.

Tämä järjestys on monesti ennenkin horjunut, myös Yhdysvaltain omien toimien johdosta, mutta osoittautunut melko kestäväksi.

Kenties Trumpin kaudella palataan realistiseen suurvaltojen väliseen tasapainoon pyrkivään järjestykseen. EU:lla olisi siinä kuvassa vähäinen merkitys.


Kirjoittaja Kristi Raik on vanhempi tutkija Ulkopoliittisessa instituutissa.

MAINOS

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (31)

USA haluaa hajoittaa EU:n aivan samoista syistä kuin Venäjäkin haluaa hajoittaa EU:n.
EU on molempien pahin ja vaarallisin vihollinen - ainakin niiden itsensä mielestä.
Tietysti Kiinan rinnalla kunnes se menee EU:n ohitse. Tässäkin.
Tuhoisin uusista sotatoimista EU:ta vastaan jossa Venäjä ja USA ovat molemmat mukana pääsyyllisinä on valtava 'pakolaisten' kansainvaellus EU-maihin. Se ei todellakaan ole mikään sattuma tai vahinko vaan hyvin suunniteltu ja toteutettu sotatoimi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tutkijan mielestä kansallisvaltiot ei voi olla liberaaleja?

Eikö myös tämä jo 60 vuotta olemassa ollut EU ole "konservatiivista", eli siis olemassaolevien valtarakenteiden ylläpitoa? Eikö pitäisi hakea uusia rakenteita?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Moskovan puoluekoulun opeilla esität nyt väärän kysymyksen viitaten kolumnistin kirjoitukseen. Parempaa täytyy prospektilla pystyä, paljon parempaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

euro on tullut tiensä päähän 10vuoden sisään se on kuin titanic uppoova laiva,senpä takia porvari rahastaa nyt kun saumaa ,kohta se loppuu ja paluu markkaan alkaa

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Euron ansiosta ulkomaankaupan (tuonti/vienti) hinnat ovat olleet etukäteen arvioitavissa, eikä valuuttariskiä ole ollut. Muistan hyvin markka-ajan jolloin sai aina pelätä koko ulkomaankauppaprosessin ajan, että tuleeko ulkomaiden kanssa tehtävästä kaupasta positiivinen vai negatiivinen tulos.

Euron ansiosta meillä on ollut myös halvat lainakorot. -Muistan markka-ajan kun lainoitus oli säänneltyä ja tavalliset asuntolainakorotkin huitelivat toisella kymmenellä prosentilla nykyisen nolla pilkku jonkin sijasta. -Jos ja kun lainarahan hinta on liian kova, yritykset lopettavat investoinnit uusien työpaikkojen luomiseksi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Eihän viennistä ole enää mitään huolta kun sitä ei juuri enää edes ole. Viennin määrät n Euron myötä laskeneet alaspäin kuin lehmän häntä

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei eurossa ole mitään vikaa! Kysymys on siitä että euroon mentäessä AY-liike lupasi tukea maltillista palkkakehitystä. Toisin kävi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

EU:n parlamentti ja Kanada ovat hyväksyneet CETA-vapaakauppasopimuksen. Sopimus poistaa kaikki teollisuuden tullimaksut. Toinen helpotus liittyy tuotevaatimuksiin. EU ja Kanada hyväksyvät sopimuksen jälkeen lähes kaikki toistensa laatutestit, eli esimerkiksi sähkölaitteita ei tarvitse jatkossa hyväksyttää sekä EU:ssa että Kanadassa. Jos tuote pitää hyväksyttää erikseen Kanadan markkinoille, siitä aiheutuu yritykselle helposti 10–15 prosentin lisäkulu tuotteen hintaan. Ceta voi tuoda suomalaisille yrityksille 10–20 prosentin kilpailuedun, kun tullimaksut karsitaan ja testausta helpotetaan. Koska pk-yritykset eivät pysty suuryhtiöiden tapaan siirtämään tuotantoa eri maihin tullimuurien mukaisesti, helpottaa Ceta erityisesti pk-yrityksiä.

Kanadan olosuhteet ovat varsin samanlaiset kuin Suomessa. Siksi suomalainen osaaminen voi kiinnostaa Kanadaa aina tuplaikkunoiden rakentamisesta kaikenlaiseen rakentamiseen.

Kun Kanadan uusi hallitus on vielä käynnistänyt kunnianhimoisia infrarakentamisen projekteja, on monilla suomalaisilla yrityksillä iskun paikka.

Yritysten aina elintarvikkeiden ja teollisuustuotteiden valmistajista cleantech-palveluiden tuottajiin kannattaa vakavasti tutkia Kanadan markkinoita. Muita kiintoisia mahdollisuuksia löytyy mm. meriteollisuudessa, metsä-, ICT- ja lääketeollisuuden laitteissa. Kanada poistaa 92 prosenttia maatalous- ja elintarvikkeiden tulleista.

Kana­da on myös hyvä väylä Yhdysvaltojen markkinoille.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

USA:n yritykset perustavat pöytälaatikko- / bulvaani- / tytäryhtiöt Kanadaan ja käy kauppaa niiden kautta EU:hun, jolloin EU menettää kaikki edut niille eikä saa vastaavia vientihyötyjä USA:n markkinoille.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jos sinä tiedät moisen mahdollisuuden, kyllä sen tietävät Brysselin byrokraatitkin sekä jäsenmaiden omat virkamiehet, joten tuskin se niin helposti onnistuu.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

EU on isompi kaupallinen tekijä kuin USA, ihan liian iso kilpailija kokonaisuutena ja johtaa amerikkalaisille epäedullisiin sopimuksiin, vaikka voittoa tuottavaisivatkin. He hierovat kauppaa mieluummin yksittäisten ja nimenomaan pienten kanssa, koska heitä on helpompi vedättää ja esittää pöydän päässä sitä isoa poikaa. Tässä asiassa venäläisillä ja yhdysvaltalaisilla on hyvinkin yhtenevät intressit. On kovin turhauttavaa neuvotella liian tasavertaisen tai peräti yivertaisen kanssa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kuten TTIP? Erittäin edullinen ja hyvä Suomelle? Anna mun nauraa. Meitä viedään kuin pässiä narussa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mielenkiintoista on, että jotkut vanhat tutkijat pitävät kannatettavana sitä, että kansoilla ja maiden johtajilla on huonot välit keskenään. Herranjestas sentään, jos he keskustelevat keskenään. Sehän on ihan hirveää tämänkin vanhan tutkijan mielestä. Kun Trump lupasi välien lämpenevän Putinin kanssa, se olisi ollut katasrofi tämän virolaisen tutkijan mukaan. Ilmeisesti Virolla menee hyvin ja onhan ihanaa kun se on miehitetty natosotilailla. Ihannetila, kenties? Hän arvostelee Trumpia rajojen kiinnilaittamisella? Montako pakolaista hänen kotimaansa Viro on ottanut?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei keskustelssa mitään mutta keskustelut voivat olla vaarallisia kuten historia opettaa. Tämä tarkoittaisi että Trump telisi jonkinlaisen "diilin" suomalaisten ja eurooppalaisten ylitse kahden kesken Putinin kanssa. Pahimmoillaan tällainen diili voi olla uusi Molotov-Ribbentropin sopimus salaisine lisäpöytäkirjoineen, joka jättää Suomen kaltaiset liittoutumattomat maat Venäjän etupiiriin kuuluviksi, tai sallii jopa niiden haltuunotonkin ilman, että Naton voimakkain jäsenmaa Yhdysvallat puuttuu asiaan. -Eikä Suomen kaltaisten maiden tilannetta suinkaan helpota tieto siitä, että entisellä KGB-upseerilla, Venäjän nykyisellä presidentillä, Putinilla, on todennäköisesti kuristusote Trumpista, jonka aiemmat edesottamukset ja omaisuus Venäjällä toimivat ilmeisen oivana kiristyskeinona Trumpin suhteen ja suuntaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hajoita ja hallitse. Itse näkisin USAn ainaisena kansainvälisen järjestyksen hajoittajana, mutta tähtilippuaurinkolasien läpi katseleville jenkkifaneille tämä tosiasia on vaikea pala.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Omien etujensa ohessa USA puolustaa kapitalismia ja myös demokratiaa silloin kun nämä eivät ole ristiriidassa keskenään. Siksi USA:lta ei heru armoa satunnaisille diktaattoreille, joista ei ole hyötyä USA:lle. Sen sijaan USA ei ole koskaan muodastunut minkäänlaista uhkaa demokratioille, ellei kaupallista kilpailua lasketa sellaiseksi. Putinilaisten aurinkolasien läpi tämä on tietysti erittäin onnetonta, koska Venäjä ei lukeudu demokratioihin, ja siksi se ei voi koskaan luottaa USA:n harmittomuuteen. Mutta Euroopan maille tai muille demokratioille USA:sta ei suuremmasti ole harmia, eikä minkäänlaista turvallisuusuhkaa, koska se ei hyökkäile demokratioita vastaan. Ainoastaan diktatuurit hyökkäävät demokratioihin, kuten esimerkiksi Venäjä teki.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Olisinpa tuosta vähän eri mieltä.
Latinalaisessa Amerikassa on esimerkkejä yllinkyllin miten USA suhtautuu sosialistisiin demokratioihin.
Kuuba ja Fidel nyt oli luku sinänsä, Sikojen lahtineen ;)

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mistä lähtien Kuuba on ollut demokratia? Se on kommunistinen yksipuoluemaa. Eli siellä saa äänestää kommunistia tai kommunistia, tai jos kommunisti ei kelpaa, niin sitten voi äänestää kommunistia. Toisaalta kommunistien piireistä voi tulla uusia kommunistisia ehdokkaita valinnanvaraa kaipaaville.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllä se silloin mielestäni oli, kun Battista joutui väistymään ja Castro nousi johtoon.
USA luuli, että se saa Fidelinkin sätkynukekseen, mutta ei saanut.
Sitten tietenkin koko homma luisui diktatorismiin, mutta siitä USA saa syyttää pitkälti itseään kauppasaartoineen ja attentaattiyrityksineen.
USA yksinkertaisesti ei voinut sosialistisen demokratian kehittyä takapihallaan.
God bless The United States ;(

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tosiassa Yhdysvallat järjestyksen luoja. Esimerkiksi Euroopassa Yhdysvallat on Nato-maiden tukena ansiokkaasti taannut rauhan toisen maailmansodan jälkeen neuvostolvenäjän aggressioilta. Valitettavasti venäjä pystyi hyökkäämään Georgiaan Tsetseniaan ja Ukrainaan koska ne eivät ole Nato-maita. Niillä ei ollut Nato-maiden ja Yhdysvaltojen turvaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (31)

Uutisvirta

46
Kataiselle Sitran johtopaikan hävinnyt professori Markku Wilenius: "Kyllä tämä herättää kysymyksiä, minkälaista politikointia tässä maassa tehdään"
41
"Täyssähköinen rekkaveturi maksaa tuplat" – Onko tulevaisuus sittenkin kaasu- eikä sähkörekoissa? Raahelainen Korsu Oy hankkii kokemuksia kaasu-Scaniasta
26
Stora Enso sai yt-neuvottelut valmiiksi, yhteensä 365 irtisanotaan – paperin valmistus Oulussa jatkuu syksyyn 2020 saakka
14
Taivalkoskelta löytyi kaksi hirvenruhoa, asiaa tutkitaan metsästysrikoksena – kansalaisilta pyydetään havaintoja
11
Analyysi: Saksan jättimäinen ilmastopaketti sai monet pettymään – Näin uudistus vaikuttaa Suomeen
10
Tulikorit ja -padat yleistyvät kotipihoilla, mutta mistä puut? Polttopuiden hinnoissa ja laadussa on isoja eroja
10
Opetusministeri Li Andersson ensi viikon ilmastolakosta: Kouluissa hyvä keskustella pelisäännöistä, jotta vapaus mielenilmaisuun toteutuu

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Hallitus osti sotalaivoja 1300 miljoonalla!

133 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Miksi et halua maksaa veroja?

Jos elät työmarkkinatuella, sinun veroprosenttisi on -100. Kaikki, mitä saat, on toisten maksamia veroja. Itse et maksa ... Lue lisää...
Backstreet Boys

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.

Naapurit

21.9.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image