Kolumnit

Miksi talvisotaa pitää yhä muistella? – Rauhan aatteesta on aina syytä olla huolissaan

Kolumnit 18.11.2019 12:00
Henrik Ahola
KUVA: Jarmo Kontiainen

Takavuosikymmeninä puhuttiin, että Suomessa on itä–länsi -suuntaisia teitä vähän ja nekin huonokuntoisia siksi, ettei Neuvostoliitto pääsisi marssimaan Suomen halki niin helpolla.

Kemijärventien korjaaminen Sallassa 1970-luvun alussa sai tosin kansan puhumaan jo varmana tietona, että tie vahvistetaan panssarivaunun kestäväksi Moskovan komennosta. Todellinen tarve tien leventämiseen ja siltarumpujen uusimiseen taisi kuitenkin tulla metsäteollisuudesta. Sellukattiloita kun piti ruokkia entistä isommilla kuitupuuta kuljettavilla rekoilla.

Legenda nousi esiin jopa ulkoministeriön tilaamassa Nato-arviossa vuonna 2016: ”Pohjoista kohti siirryttäessä noudatettiin myös tietoista politiikkaa, ettei Suomen Lappiin rakennettu itä–länsi -suuntaisia teitä.” Lännen Median, jonka osakas Kalevakin on, jutussa sitten selviteltiin, että legendaksi asian voi yhä luokitella.

Teiden rooli maamme turvallisuudessa nousi jälleen esiin, kun Vasemmistoliitto piti puoluekokoustaan viikonloppuna Kuopiossa. Kuten puoluekokouksissa aina, sielläkin kahlattiin läpi hirmuinen tukku aloitteita.

Raahen demokraattinen yhdistys ry oli aloitteessaan huolissaan rauhan aatteen tilasta ja Suomen teistä: "Emme siedä sitä komentoa, jolla sotavalmisteluihin liittyen maamme tieverkostoa ja muuta infrastruktuuria suunnassa länsi - itä on kaiken aikaan kohennettava samoin kuin satamien valmiuksia raskaan kaluston maihinnousuun. Median levittämät, jopa valeuutisiin tai varsin yksipuoliseen lähdepohjaan nojaavat uutiset, miten Venäjä on valloittamassa Suomea, ovat sellaisia, joita emme hyväksy enempää kuin ylitsemme vyörytettävää varustelu- ja sotaharjoituspolitiikkaa. Ne eivät ole maamme eikä kansojen etu."

Oi aikoja, oi murheita.

Parin viikon päästä tulee kahdeksankymmentä vuotta talvisodan syttymisestä. Talvisodassa Neuvostoliitto pyrki muun muassa katkaisemaan Suomen keskeltä kahtia etenemällä nopeasti Suomussalmelta Ouluun. Suomi-neidon kapealla vyötäröllä kun kulki sopivan suuntainen tie. Jopa torvisoittokunta ja banderollit voittoparaatiin Oulussa olivat mukana.

Onneksi Raatteentie oli kapea, eikä sitä oltu kunnostettu kummastakaan suunnasta tapahtuvaa hyökkäystä ajatellen. Suomi sai hyökkääjän pysäytettyä.

Kymmenen vuotta sitten seisoin Suomussalmella Raatteen tien päässä. Lunta oli muutama sentti, kuten talvisodan syttyessä. Maisema oli yhtä mustavalkoinen kuin niissä Kansa Taisteli -lehtien kuvissa, joita ahmin poikasena. Lehdet olivat sodan käyneen pappani.

Pappa ei paljon sodasta puhunut, mutta käsikranaatin sirpaleita sain joskus tunnustella papan selkänahan lävitse.

Alkutalven päivä autenttisessa taisteluympäristössä muutti minua jollakin tavalla. Vaikuttavinta oli Raatteenportin vieressä oleva Talvisodan Monumentti. Lähes kolmen hehtaarin alueelle on kerätty noin 20 000 kivenjärkälettä kertomaan taisteluiden uhreista.

Kivipellon keskellä tajusin, että Raatteentien juoksuhautojen kunnossapitoa ei pidä lopettaa viimeisen veteraanin viimeiseen iltahuutoon. Vain muistelemalla voimme tajuta sodan mielettömyyden ja tuhovoiman.

Vaikka alussa mainittu aloite on lähinnä koomista horinaa, Raahen demokraattinen yhdistys ry on siinä mielessä oikeassa, että rauhan aattesta on aina syytä olla huolissaan. Sotia kun käydään edelleen siellä sun täällä.

MAINOS

Lue lisää aiheesta

Kommentoi

Kiitos toim. Jarmo Kontiainen Talvisota- jutustasi.
Raatteen tien, Alassalmen ja Lemetin mottitaisteluiden Surun Risti- muistomerkeillä käynti syventää varmasti jokaisen niillä hiljentyneen kunnioitusta Veteraanejamme ja Itsenäisyyttämme kohtaan, Suosittelen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

että tajuttais viimeinkin, että ihmisarvo on enemmän kuin massa. Kommunistit saisi myöntää, että pitää laittaa itsensä likoon eikä aina olla toisten taskuilla. Ei mikään menesty jos aina maataan ja viedään toisten hedelmät työpaikkoineen. Sen tähden taisteltiin. Tolloja vastaan siis Venäjää ja kommareita.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Toivottavasti siellä äärioikealla ollaan tarkkoina, mikä sataa "suoraan Putinin laariin", jossa seuraava merkittävämpi hankinta olisi Suomen EU-ero.
Mölinän sijasta pitäisi arvostaa järjen käyttöä, jota on saatavilla koulutuksen ja lukemisen avulla.
Ja potkaiskaa ne liivijengiläiset sieltä joukoista, vai niiden pillin mukaanko te tanssitte?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Leningradin äänilevytehtaan tuotantoa.

Männiköt jyrkänteillä kihartuvat,
Rajan näköpiiri kapea.
Ota meidät vastaan, Suomi-kaunotar,
Kirkkaiden järvien koristama.

Panssarit jyräävät metsään leveitä aukkoja,
Lentokoneet lentävät pilvien yllä,
Syksyn apea aurinko
Sytyttää tulen pistimiin.

Olemme olleet veljiä voittojen kanssa,
Ja taas kannamme taistelun kautta
IsoIsien kulkemia teitä pitkin
Punatähtistä mainettamme.

Paljon on valheita näinä vuosina kasattu,
Jotta olisi hämätty Suomen kansa-
Avaahan nyt meille luottavaisena
Leveän portin kumpikin puolisko!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

"Oli muuna Jooseppi kirvesmies, oli siellä missä me muutkin; Jäi hältä vaimo ja kotilies, jo vieri viikot ja kuutkin. Hän harvoin kirjoitti Marjalleen ja harvoin kirjeitä saikin, mut jouluaaton kun ehtooseen tuli säästi joukkomme harvenneen, me simme kuulle me kaikin; On poika syntynyt Joosepille, ja Marjatalle, ja Mrjatalle! Se syntyi mustimman orren alle, on tuskin peitettä sille. Me kaikki hengessä polvistuimme ja lapsen vierelle kumarruimme ja siunauksemme luimme. Ja monta paimenta parrakasta lumessa seisoi ja vartioi, ja vartioi sitä pientä lasta petojen saaliiksi joutumasta - maa taivas kiitosta soi. Ja Suomen korpien yllä hohti nyt tähti suurempi muita, Ja me kaikki käännyimme sitä kohti, ja meidät kaikki se kotiin johti, se tähti suurempi muita."

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Muistelemme menneitä, jotta voimme kunnioittaa isäimme töitä sinä vaikeana aikana. Joka ei tunne historiaa, ei osaa myöskään tulevaa ymmärtää. Nämä pikkulapset, jotka vielä ovat kotona vanhempien passattavana eivä osaa kuvitella, mitä sota toi ja mitä se kansalta vaati. Silloin ei kukaan köllötellyt petissä, vaan piti mennä tekemään töitä naisväen apuna lastenkin, koska miehet olivat tärkeässä tehtävässä, puolustamassa isänmaatamme. Meillä ei olis itsenäisyyttä eikä näin lokoisia oloja, ellei niin olisi tehty. Saamme itse määrätä yhteiskuntaamme, ei vieraan vallan johtajat. Nyt mamman kullat eivät viitsi tehdä työtä, jos ei ole kotona rahaa, kyllä sossun täti auttaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mm. Talvisotaa on ehdottomasti muistettava ja opetettava jatkuvasti uudelleen ja uudellee jokaiselle sukupolvelle erikseen useaan kertaan eri ikävaiheissa sopivalla tavalla ettei sen opetukset pääse koskaan unohtumaan vaan toteutuu aina uudelleen itsenäisen isänmaamme parhaalla mahdollisella tavalla turvaavien kyvykkyyksien olemassaolona ja tahtona myös niitä tarvittessa käyttää kaikin voimin.

Talvisotaa on syytä muistaa juuri rauhan aatteen vuoksi.
Koska pystyvä ja siten uskottava itsenäinen puolustuksemme on paras mahdollinen tae rauhan säilymisest'ä maassamme.
Ja myös lähiympäristössämme.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Talvisota ei ollut turha, jos Suomi olisi toiminut, kuin baltit,ja suostunut ilman vastarintaa aluevaatimuksiin, kohtalona olisi ollut maan miehittäminen.
Suomi ja Baltian maat olivat jo Euroopan hirmuhallitsijoiden suunnitelmissa määritelty liitettäväksi johonkin suurempaan yksikköön.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

"Talvisota ei ollut turha"

.. kausaalinen ja ei toimi jossittelemalla - en kirjottaisi tätä, ellei olisi ollut noita turhia sotia tai sitten - en?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Neuvostoliitto halusi koko Suomen ja Euroopasta niin paljon kuin vain pystyisi ottamaan. Samat on aatteet taas Venäjällä ja teotkin, Ukrainan Krimillä ja Donetskissa, eikä Saksan Königsbergiä, Japanin Kurilleja tai Suomen Karjalaa ole palautettu, vaan niitä miehitetään neuvostotyyliin yhä tänäänkin, ikäänkuin kylmä sota ei olisi koskaan loppunutkaan. Nythän meillä on se taas, light-versiona.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Pitäisi myös muistaa, että Neuvostoliitto sai itselleen talvisodassa kaikki ne alueet mitä se alunperin vaatikin. Mannerheimhan halusi ne antaa jo -39, että sota olisi vältetty. Hallitus ei tähän suostunut ja Mannerheim jätti sen vuoksi eroanomuksensa, mutta sitä ei hyväksytty. Talvisota oli kaiken kaikkiaan häviö, turha sitä on glorifioida.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Miten niin sai? Eikö kyse ole kuitenkin varastamisesta? Kuten Georgiassa ja Ukrainassa nyt tällä vuosituhannella. Neuvostoliitto oli varas ja Venäjä on varas.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Totta kai se oli varkaus. Georgialainen maailman pahin murhamies ja varas teki aina mitä halusi. Pointti oli siinä, että talvisodasta ei ollut kauheasti mitään hyötyä loppujen lopuksi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Historioitsijoiden mukaan Talvisotaa ei olisi voitu välttää missään tapauksessa. Talvisota oli huikea voitto!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

NL:n tarkoitus oli valloittaa Suomi.

Vastaavia alue- ja tukikohtavaatimuksia NL esitti muuallakin, ja vaatimuksiin suostuneet maat kyllä valloitettiin. NL:n toiminnan laajuus ja alueet vahvistavat, että kyse oli muustakin kuin "suojavyöhykkeestä Leningradille". Neuvosto-Venäjä toki aiemmin myönsi itsenäisyyden Suomelle, koska sillä ei ollut resursseja enempään ja kansainvälisesti se näytti hyvälle. Heti perään neuvostomaa tuki aseellista vallankumousta Suomessa. Onnistuneen vallankumouksen jälkeen vanha Suomen hallinto olisi kadonnut ja Suomi "yksimielisesti" olisi pyytänyt Moskovan apua - maamme olisi vaivihkaa miehitetty ja virallisesti eduskuntamme olisi "yksimielisesti" päättänyt liittyä neuvostoparatiisiin.

Vaaran vuosina maamme puolustusvoimat oli pakotetut ajetuiksi alas, ja miehitysuhka oli todellinen. Asekätkennällä varustettiin kymmeniä pataljoonia (!) maamme turvaksi. Poliittinen painostus oli kovaa ja jouduimme puolustusliittoon (!) NL:n kanssa (YYA-sopimus). NL ei tosin luottanut puolueettomiin maihin, ja oli suunnannut ydinaseita esimerkiksi Itävaltaan maan läpi menemistä helpottamaan. Ruotsi oli hampaitaan myöten modernissa aseistuksessa NL:n varalta. NL:n noin sadan tuhannen panssariajoneuvon armeija ei ollut puolustuksellinen, vaan tarkoitettu Länsi-Euroopan valloittamiseen. Itä-Euroopan NL oli jo valloittanut.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

11.12.
Oulussa perjantaina esiintyvä Take 6 hitsaa yhteen gospelmusiikkia ja pophittejä – "Olemme vanhan koulukunnan a cappella -yhtye"
11.12.
Kaksi miestä mur­tau­tui lii­ke­ti­loi­hin ja va­ras­toon Ko­la­ris­sa – aje­li­vat va­ras­te­tuil­la moot­to­ri­kel­kal­la ja mön­ki­jäl­lä läpi yön, kunnes poliisi sai miehet kiinni
11.12.
Kärpät palasi voittojen tielle junioripainotteisella joukkueella – Päävalmentaja Manneria sijaistava Lauri Mikkola: ”Tämä oli iso taisteluvoitto”
11.12.
Ikimuistoinen ilta – Kärppien tähtien tuuraajaksi hälytetty Olli Vanttaja, 20, nautti kauan odottamastaan liigadebyytistä jokaisella solullaan Tilaajille
11.12.
Korjaamohallissa tulipalo Torniossa, vahingot jäivät lieviksi
11.12.
Oulujoella käyty koulua 90 vuotta – juhlaa vietettiin keskiviikkona
11.12.
Oulujoen koulua on kehitetty perinteitä kunnioittaen – se perustettiin Oulujoen kuntaan 1939

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli on huono aluksi maan itäosassa, Kainuun maakunnassa, Lapin itäosassa sekä Koillismaalla Taivalkoski ja Kuusamo lumi- tai räntäsateen vuoksi.
Ajokeli on huono maan itäosassa sekä Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Pirkanmaan ja Keski-Suomen maakunnissa lumi- tai räntäsateen vuoksi.

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Kerrostalo

Kaupunkiin matkaa 20 km. Yleinen liikenne pelaa hyvin. Lentokentälle sentään on matkaa se 30 km jotta pääsee avartumaan.... Lue lisää...
OKT asukki

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

12.12.

Fingerpori

12.12.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan kokonaistavoittavuus on 86 % Oulun markkina-alueen kuluttajista viikossa.

Kaleva Media Yrityspalvelut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityspalvelut/


stats-image