Kolumnit

Met­sän­hoi­dos­sa taisimme olla kaukaa viisaita

Kolumnit 27.6.2019 14:01
Ville Vähämäki

Tiesitkö, että Suomessa on jokaista asukasta kohden noin 14 000 puuta? Koko maapallolla on hieman yli 400 puuta asukasta kohden.

Olemme siis onnekkaita, kun saamme elää maapallon metsäisimmillä alueilla. Kun katsomme ikkunasta ulos, näemme mitä suurimmalla todennäköisyydellä metsää, tai ainakin muutaman puun.

KUVA: Mauri Ratilainen  

Mielenkiintoisemmaksi metsä muuttuu, kun poikkeamme polulta pari askelmaa metsän puolelle ja alamme tarkkailemaan. Metsä elää kaiken aikaa.

Näemme pienet muurahaiset touhukkaina juoksemassa ja valmiina puolustamaan pesäänsä, jos menemme liian lähelle. Pinnan alla odottaa sienirihmasto oikeaa aikaa ja oikeaa kosteutta, jotta voi nostaa itiöemänsä mitä erikoisemmassa muodossa maan pinnalle.

Samaan aikaan eloton aines lahoaa ja tuottaa sitä hyödyntäville kasveille ja eliöille suotuisat olosuhteet. Kuusen ja männyn taimet kasvattavat uutta kerkkää huimalla vauhdilla kesäkuun aikana. Latvakasvu voi olla jopa pari senttiä vuorokauden aikana. Voit oikeasti nähdä puun kasvavan omin silmin.

Metsät kasvavat Pohjois-Suomessa nyt vauhdilla ja puut järeytyvät. Metsät eivät koskaan ole olleet niin hyvin hoidettuja mitä ne ovat nyt, ja metsät kasvavat ennätyksellistä vauhtia. Metsien kasvu on saatu aikaan hyvällä metsänhoidolla, tutkitulla tiedolla ja sen tiedon soveltamisella yksittäisissä kohteissa.

Samalla kun metsien kasvu on ennätyksellisellä tasolla, se tarkoittaa myös sitä, että hiilen sidonta on ennätyksellisellä tasolla. Kun metsänhoitomenetelmiä kehitettiin, ei varmaankaan ajateltu hiilensidontaa. Ajateltiin vain, miten metsien kasvu saadaan maksimoitua ja näin ollen myös metsän omistajille paras tuotto. Taisimme olla kaukaa viisaita.

Kehitettyjä metsänhoitomenetelmiä on joskus kritisoitu, vaadittu vaikkapa avohakkuukieltoa valtion omistamille maille. Ymmärrän huolen. Näemme vain hakatun aukon. Metsäaukossakin on kuitenkin elämää. Kohta metsän kasvu aukkoon syntyvässä taimikossa on 10–12 mottia hehtaarille.

Vanha metsä olisi puolestaan muuttunut aikanaan hiililähteeksi. Avohakkuu on tärkeä toimenpide ja maksimoi metsän ja hiilinielun kasvun.

Jatkuvalle kasvatusmenetelmällekin on paikkansa. Metsikön valinta jatkuvaan kasvatukseen olisi syytä antaa harjaantuneen metsäammattilaisen valittavaksi. On aivan selvä, että luontoarvoja runsaasti sisältäviä metsiä täytyy käsitellä toisella tavalla kuin tavallista kasvatusmetsää.

Meidän on luotettava maailman parhaaseen metsäosaamiseen, jota ammattilaisillamme on. Missään muualla maailmassa ei metsiä ole luetteloitu kuviotasolle samalla tarkkuudella kuin meillä.

Suomen metsien hiilinielu on tämän hetkisen arvion mukaan noin 40 miljoonaa hiilidioksiditonnia. Päästökauppaoikeuksien hinnan ollessa 20 euroa per hiilidioksiditonni, on Suomen metsien hiilensidonnan vuosittainen arvo noin 800 miljoonaa euroa.

Valtion saamat päästöoikeuksien huutokauppatulot ovat noin 164 miljoonaa kuluvana vuonna. Tulisiko osa huutokauppatuloista kohdentaa takaisin metsien kasvua tukeviksi toimiksi?

Metsien lannoituksella saataisiin kasvuun vauhtia ja hiilinieluun noin 10 prosentin lisäys. Nykyisillä yli 20 euron päästöoikeuksien hinnoilla lannoitus olisi valtion näkökulmasta kannattavaa. Kiertotalousnäkökulmasta esimerkiksi tuhkalannoitusten tukeminen olisi älykästä.

Mennään kesällä metsään!

Ville Vähämäki on kansanedustaja.

MAINOS

Kommentoi

Metsään meni, sillä vanhat metsät ovat nimenomaan tärkein ympäristö lajien monimuotoisuuden kannalta. Se on myöskin hupaisaa, että nämä ihmiset puhuvat olemattomista hiilinieluista laskemalla hakkuuaukean paikalla potentiaalisesti tulevaisuudessa olevat puut tämänhetkiseksi metsäksi, niinkuin muka juuri istutettu taimi käyttäisi yhtä paljon hiilidioksidia kuin 50-vuotias puu. Metsä on elävä elinympäristö, ei mikään luomakunnan herran rahasampo.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kakkien kanssa samaa mieltä, kuten hän tuossa yrittää olla?
Metsät kyllä kasvavat vauhdilla, mutta eivät järeydy, kun ne hakataan sellukattiloihin, jopa pienet tukit menee sinne!
Keinotekoiset kasvunlisäykset aiheuttavat niin paljon vesistö-, maaperä- ja ilmasto-ongelmia, ettei siitä taida ympäristön tila parantua, etenkin kun niistä tulee vielä hiilidioksidipäästöjäkin rutosti.
Hyvä kuitenkin, että kansanedustaja on noinkin paljon perehtynyt asioihin. Siitä se elinikäisen oppimisen periaatteella vielä tietämys lisääntyy, katsontakannat muuttuvat ja voipipa mielipidekin muuttua jopa luontoa kokonaisvaltaisesti ymmärtäen. Hyvä alku on.
Vink.vink! Josko perehtyisit uusimpaan tietoon, siitä miten maaperän eliöille ja ravinteille käy, kun metsä aukkohakataan ja äestetään?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suosittelen kommentoijalle perehtymistä metsienhoitoon! Sellukattilaan menevät vain harvennushakkuiden tuotokset. Harvennuksen jälkeen metsä kasvaa entistä vauhdikkaammin - sen avulla saadaan nimenomaan kunnon tukkimetsää. Ilman harvennusta metsästä tulee vain läpipääsemätöntä ryteikköä, josta ei ole iloa kenellekään.

Järeät tukit hyödynnetään lopulta rakennus-, huonekalu-, yms. teollisuudessa. Ei niitä kukaan pöljä selluksi keitä!

Metsien tuhkalannoitus on todettu erittäin hyväksi keinoksi nopeuttaa metsän kasvua lähes luontaisella tavalla. Sitä kannattaisi harjoittaa paljon nykyistä enemmän.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hyvä kirjoitus edustaja Vähämäeltä. Metsään pitää suhtautua kunnioittavasti ja arvokkaasti.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Avohakkuu humauttaa paljon hiiltä ilmakehään. Avohakkuullakin on paikkansa, mutta hiilensidonnassa sitä ei kummene kehua.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Täyttä asiaa Villeltä! Hauska kuulla että kansanedustaja on hyvin perillä metsäasioista.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Aina 1950-luvulle saakka metsällä oli kauhea olla, kun kukaan ei sitä hoitanut. Puut kasvoivat sikin sokin ja miten sattuu. Sen jälkeen alkoi hyvinvointi ja ihana loppu sellupadan kautta sontapaperiksi Saksaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

"Puupäitä" on Suomessa huomattavasti enemmän henkeä kohti kuin puita.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hyvä että metsää koskevia juttuja julkaistaan lehdissä. Vähemmän hyvää että Vähämäki on kansanedustaja puolueessa jossa Halla-Aho on johtaja.
Johtaja mutta mihin suuntaan, tuomionsa saanut, sen kärsinyt, onko aatteet ja suuntaukset muuttuneet? "Meeppä tiiä". Päästäkseen eduskuntaan oli varmaankin matalin kynnys Persujen oviaukossa. "Meeppä tiiä", kuten naapurin vanhaisäntä mietiskeli.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei se vanha metsä nyt ole ihan samanlainen saastuttaja kuin esim. pakokaasut.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli on huono Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa sekä Lapin maakunnassa lukuun ottamatta Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntia lumisateen vuoksi.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Sinun valintasi - eroa AY-liitosta!

249 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Sinun valintasi - eroa AY-liitosta!

Tämä kehitys tulee vielä näyttään että työläisellä ei ole mitään vaikutus kanavaa etujensa ajamiseen. Työnantajat tulee ... Lue lisää...
Kertokkeepa

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

12.11.

Fingerpori

12.11.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan kokonaistavoittavuus on 86 % Oulun markkina-alueen kuluttajista viikossa.

Kaleva Media Yrityspalvelut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityspalvelut/


stats-image