Kolumnit

Mahtava lohikesä ja melkoisen kiivas soppa

Kolumnit 24.8.2013 0:00
Antti Ervasti

Olipa mahtava lohikesä ja -loma tänä kesänä. Tuli nimittäin syödyksi oikein urakalla Perämeren lohta ja ostetuksi pakastinkin täyteen herkkua, jotta siitä saisi nauttia vielä muutaman kuukauden tästä eteenkinpäin.

Siis sitä joidenkin mielestä kauheaa ympäristömyrkkyä, jota ei pitäisi syödä lainkaan?

Kerrataanpa vielä kerran tosiasia: jos söisin liian dioksiinipitoiseksi väitettyä kalaa 250 000 kiloa päivässä joka päivä kymmenen vuoden ajan, saattaisin saada jonkin sortin myrkytyksen. Eikä äskeisessä ole kuin hitunen hyperbolaa (= tietoista liioittelua).

Ylihysteeristen ylin ystävä Evirakin myöntää, että Itämeren lohta kestää sesonkiaikana syödä reilustikin, kun vuoden mittaan menee taas pitkä aika, että niitä olemattomia dioksiinimääriä ei kalasta saa. Suomeksihan tuo tarkoittaa sitä, että syö niin paljon kuin sielu sietää – vaikka söisit ympäri vuoden.

Lohisoppa on kiehunut kovasti tänäkin kesänä. Vastakkain ovat ammattimaiseen lohen merikalastukseen järjellä suhtautuvat ja ylitunteelliset vapaa-ajankalastajat sekä suojelijoina itseään pitävät maapallon tuhoamis-
järjestöt WWF etunenässä.

Pari isoa kauppaketjua teki virheen ja itselleen hallaa, kun ne päättivät nöyristellä WWF:ää ja kieltää Itämeren luonnonlohen myynnin liikkeissään.

Järjestö itsekin myöntää, että lohen tilanne on parantunut selvästi viime vuosina. Erityisesti Tornionjoella lohta on noussut moninkertaisesti huonoimpiin vuosiin verrattuna.

Jostakin syystä lohen merikalastus halutaan keskittää jokisuihin, mikä tarkoittaisi, että tavalliset lohen ystävät eivät saisi palvelevista kalakaupoista lainkaan kesäisin Perämeren lohta.

Se on muuten valtava joukko oululaisia, jotka himoitsevat kesäkalakseen tuoretta lähiruokaa, Perämeren lohta.

On aivan käsittämätöntä, miten likaisissa altaissa kasvatettu ja rekoilla kauas rahdattava Norjan lohi voi olla ekologisesti hyväksyttävää kalaa mutta luonnonlohi ei. Norjan lohi on kaiken lisäksi paljon huonomman makuista.

Eteläisellä Itämerellä tapahtuva ryöstökalastus on saatu vähenemään, mikä alkoi näkyä heti tänne pohjoiseen uivien kalojen määrässä. Viime vuosi oli pohjoisen joissa ennätyksellinen. Tämä kesäkin näyttää hyvältä, vaikka käyrät eivät nouse yhtä jyrkästi kuin viime vuonna.

Lohenkalastuskiintiöt eivät verota kohtuuttomasti lohikantoja. Siitä kertoo, että kalastusaikaa jatkettiin elokuussa, kun kiintiöitä ei kalastettu loppuun.

Sanovat, että kukaan ei ole niin kateellinen kuin kalamies. Vapaa-ajan kalastajat eivät soisi, että ammattilaiset harjoittavat elinkeinoaan merellä. Kaikki kalat pitäisi tulla heidän pyydettävikseen jokiin.

On tietenkin totta, että kalastus on pohjoisessa tärkeä elinkeino, ja vapaa-ajan kalastuksessa yhden lohikilon tuotto on moninkertainen merestä pyydettyyn verrattuna.

Elinkeino kuitenkaan tuskin saisi siitä valtavaa lisävoimaa, vaikka koko merikalastus kiellettäisiin. Vavan heiluttelu pysyy suurin piirtein saman innokkaan (ja myös toisilleen äärimmäisen kateellisen) porukan harrastuksena.

Toki Itämeren lohta pitää suojella. Hyvistä nousukesistä huolimatta jokin tappaa lohenpoikasia eteläisellä altaalla.

Tutkijat eivät tiedä, onko syy ravinnossa, ilmastonmuutoksessa vai missä. Sitä on syytä selvittää edelleen.

Meikäläiselle lohikesä oli sikälikin erikoinen, että sain ensimmäiset lohikalani virvelillä yli 20 vuoteen. Iijoella aikoinaan tuli kalastetuksi paljonkin, mutta Ahti ei oikein suonut antejaan, vaikka alue kuhisi istutettua kirjolohta.

Nyt pikku reissu Livojoelle, ja saaliina kaksi isoa kirjolohta.

Täytyy myöntää, että pitkin jokea siiman päässä singuttava lohikala on mahtava elämys. Parasta on, kun kalat nautitaan tuoreeltaan parempiin suihin. Sitä alkoi jonkin verran jopa ymmärtää kalastusintoilua.

Tiedätkö aiheesta enemmän?
Lähetä vinkki, kuva tai video!
13222
MAINOS

Kommentoi

"Jostakin syystä lohen merikalastus halutaan keskittää jokisuihin, mikä tarkoittaisi, että tavalliset lohen ystävät eivät saisi palvelevista kalakaupoista lainkaan kesäisin Perämeren lohta"

Ilmeisesti tämä "jokin syy" on vielä epäselvä kalastusta harrastavienkin keskuudessa. Tai sitä syytä ei haluta vain nähdä.Toki jotain voi päätellä jo siitä, että kirjoittaja laskee WWF:n niiden järjestöjen joukkoon, jotka tuhoavat maapalloa.

Itämeren joissakin lohijoissa kannat kestävät paremmin kalastusta, mutta valitettavasti useissa joissa kanta on hyvin heikko. Avomerellä kannat sekoittuvat ja verkkoihin päätyy lohia myös heikoista lohikannoista. Ei ole sen monimutkaisempi syy.

Mielestäni kestävistä kannoista pyydetty lohi on ihan ok - ainakin verrattuna tuohon Norjan kassiloheen. Sitä en itse osta mistään hinnasta. Syytä en viitsi edes mainita. Sen pitäisi olla selvä vähintäänkin kaikille, jotka ovat tätä päätyneet lukemaan.

Noista velvoiteistutuksista vielä sen verran, että ne istukkaat ovat juuri niitä jotka kuolevat vaelluksella.
Syytä tähän ei tosiaan tiedetä, mutta luonnonlohet selviävät vaelluksesta huomattavasti paremmin. Istutukset ovatkin lähes tehottomia. Vuosittain Itämereen istutetuista yli viidestä miljoonasta vaelluskokoisesta poikasesta jää eloon alle viisi prosenttia. Alkuperäisestä yli sadasta Itämeren lohikannasta on nykyään jäljellä alle kolmasosa. Vesivoima siis on jo vahinkonsa aiheuttanut.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mielestäni tämä oli epäasiantuntijamaisin kirjoitus mitä olen vuosikausien aikana aiheesta lukenut.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomen kalankasvatua ei ole yhtään parempaa kuin norjalaisten. Sitäpaitsi suomi on 2-3 vuotta jäljessä alan kehityksessä, Suomen vedet ovat matalempia joten saasteet tulevat näkyviin nopeammin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hyvin kirjoitettu! Kun tietoisesti halutaan vähätellä ammattikalastuksen merkitystä, lasketaan sen arvo pienimmän mahdollisen tekijän, eli kalastajan lohesta saaman tukkuhinnan mukaan. Vapaa-ajan kalastukseen taas lasketaan jokainen kalastajan reissussaan syömä munkki ja tankkaama bensalitra mukaan. Jos laskentaperusteena käytetään ammattikalastuksen osalta edes vähittäishintaa (ravintolan annoshinnasta puhumattakaan), niin mittarit alkaisivat muistuttaa hiukan toisiaan ja vertailussa olisi jotain järkeä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Minulla ei ole sitä vastaan, että lohta myydään kiintiöiden puitteissa kuluttajille. Se, että sitä myydään 3 eur/kg saa minut raivostumaan. Ajatelkaapa nyt. Perämeren kalastaja kalusto investointien jälkeen kulkee merellä nostamassa ja laskemassa pyydyksiä. Ottaa sieltä saaliinsa ja myy sen eteenpäin 3 eur/kg. Norjalainen virkaveli kauhaisee haavilla altaasta ja myy saaliinsa 9 eur/kg, vieläpä vuoden ympäri. Jos yksinkertaisesti alettaisiin antaa lohelle se arvo, joka sille kuuluu, ammattikalastus olisi taloudellisesti kannattavaa ja jokeen pääsisi nousemaan riittävästi kaloja. Tällä hetkellä ammattikalastus ei kannata, eikä lisääntymään pääsee kuin minimi määrä kalaa. Sekakanta kalastus vielä johtaa siihen, ettei pienet joet pääse palautumaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Missä asiantuntemus? On kyllä käsittämätöntä, että kirjoittaja romantisoi kirjolohen pyyntiä kaiken lohenpyyntiin liittyvän raapustelun jälkeen. Kirjolohi on toki voimalaitosyritysten velvoiteistutusten kannalta loistava kala, koska se on edullinen ja tarttuu ruokintaan tottuneen kaikkeen mitä eteen asettaa. Samalla se kuitenkin itse Suomen vesissä lisääntymiskyvyttömänä valtaa luonnonkaloilta reviirit ja runtelee täten mm. taimenien ja harjusten kantoja.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tottakai sitä lohta nousee enemmän, koska Ruotsissa lohta osataan suojella ja sitä kalastetaan vähemmän. Aivan älytön teksti!.. Meidän pitäisi ottaa heistä mallia. Ruotsi hoitaa asiansa hyvin.
Minä syön norjan kassilohta, syökää tekin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Loistava kirjoitus!
Norjalainen lohi pitäisi ennemmin saada boikottiin kuin suomalainen.
Jasper P on vieraantunut luonnosta ja näköjään koko elämästäkin haahuiluilla, joka valitettavasti on saanut muutaman kauppiaan ylireagoimaan, toivottavasti ensi kautena on tilanne toinen.
Fb-sivu "Lohi, punainen kulta?, Boikottiin" on suomalaista lohta suosiva, käykää tykkäämässä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Lohta on ollut kahtena viime vuotena Tornionjoessa enemmän, koska kalastus Itämeren pääaltaalla on puolitettu. Siksi lohia pääsee nousemaan tänne ylös ja ammattikalastajatkin saavat niitä paremmin saaliiksi. On siis olemassa suora yhteys kalastuskiintiöiden leikkauksilla ja parantuneilla saaleilla. Kun tätä linjaa jatketaan seuraavat 8 vuotta, niin näiden kahden viimeisen vuoden kutukalojen jälkeläiset ovat päässeet kutemaan kerran ja silloin kanta on vahvistunut pysyvämmin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Itsekin himoitsisin saada tuoretta lähiruokaa kesäkalakseni. Kalakannat eivät vaan kaikkien meidän himoja kestä. Jos pyyntikiintiöissä noudatettaisiin oikeiden asiantuntijoiden suosituksia, voisi kirjoittaja lisäksi saada virvelilläänkin muutakin kuin kirjolohta. Jopa useammin kuin 20 vuoden välein. Ennen istutustaan samanlaisessa likaisessa altaassa sekin on kasvatettu kuin tekstissä moitittu norjalainen lohi. Kolumni osoitti kirjoittajansa totaalisen kyvyn olla ymmärtämättä lohiasian todellista tilaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Asia ei ole mielestäni näin mustavalkoinen kuin kirjoitat. Dioksiini on ympäristömyrkky, jota nykyisin saamme useista lähteistä. Syömällä sata kiloa Itämerenlohta (Perämerenlohta ei ole olemassakaan) et kuole heti, mutta saat taas elimistöösi lisäannoksen dioksiinia. Dioksiinin puoliintumisaika elimistössä on vuodesta kymmeneen vuoteen ja siksi 60-vuotiailla on sitä elimistössään jopa kymmenen kertaa enemmän kuin kaksikymppisillä. Itse en tietoisesti halua lisää myrkkyjä elimistööni ja siitä syystä syön muita kaloja kuin Itämerenlohta. Väität, että vapaa-ajan kalastajat ja luonnonsuojelijat suhtautuvat tähän ”lohikiistaan” tunteella ja vastapuoli järjellä. Onkohan asia näin? Suomi istuttaa lohta vuosittain seitsemällä miljoonalla eurolla ja lohen ammattikalastuksen arvo on noin miljoona. Eli kuusi miljoonaa euroa heitetään hukkaan. Jos tuo miljoona annettaisiin lohen ammattikalastajille (he voisivat sijoittaa sen muiden kalalajien pyydyksiin ja kalan markkinointiin) ja lopuilla rakennettaisiin kalateitä Kemijokiin ja muihin tuhottuihin jokiin, olisi meressä kohta enemmän lohta myös ammattikalastajille.

Eniten minua mietityttää tällä hetkellä se, millä me täällä pohjoisessa elätämme itsemme seuraavat vuosikymmenet. Ehkä teillä toimittajilla töitä riittää, mutta oma ja monien muiden kohtalo huolettaa… Tästä lohesta nyt vaan saisi hyvän bisneksen ja elinkeinon jopa sadoille Pohjois-Suomen ihmisille. Kymijoella lohibisnes tuottaa jo nyt pari miljoonaa, vaikka lohta on vain kaksi kilometriä ennen ensimmäistä voimalaa. Simojoen kokoisella Mörrymjoella Ruotsissa lohibisneksen arvo on yli 5 miljoonaa euroa. Erona näillä joilla on se, että toisessa on lohta ja toisessa ei ole. Skotlannin ja Kuolan lohijokien kalastuksen arvo on kymmeniä miljoonia jne. Tornionjoki voisi olla maailman paras lohijoki, jos me sitä vain haluaisimme ja lohibisneksen arvo kymmeniä miljoonia. Onko todella järkevää olla nykyisessä talouskurimuksessa tarttumatta tällaiseen mahdollisuuteen?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

27.2.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu


Pohjoisen kattavimmat mediatilat ja monipuoliset markkinoinnin palvelut printtiin ja digiin.

Kaleva Media B2B asiakasratkaisut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityksille


stats-image