Kolumnit

Maahanmuuton vastustaminen väis­tä­mät­tö­män vastustamista

Kolumnit 21.2.2014 0:00
Jyrki Iivonen

Yksi ihmiskunnan historian pysyvistä piirteistä on ollut ihmisten ja kansojen siirtyminen paikasta toiseen. Muuttaminen on voinut olla joko harkitun tavoitteellista tai olosuhteiden pakottamaa. Luonnononnettomuudet, sodat tai tiettyihin ryhmiin kohdistettu vaino ovat vuosisatojen saatossa ajaneet ihmisiä liikkeelle. Ja vaikka muuttaminen voi lyhyellä tähtäimellä tuntua katastrofilta, on sillä pitkällä tähtäimellä ollut eri maiden yhteiskunnallista kehitystä edistävä vaikutus.

Myös Euroopan historia on ollut ihmisten muuttamisen historiaa. Kokonaiset kansakunnat ovat eri aikoina siirtyneet uusille asuinalueille ja työntäneet niiden aikaisemmat asukkaat muualle.

Suomalaisetkin ovat omalla alueellaan suhteellisen uusia tulokkaita. Samalla tavoin ovat englantilaiset vakiinnuttaneet asemansa omalla saarellaan vasta viimeisten tuhannen vuoden aikana. Venäläisistä on tullut nykyisen laajan alueensa haltijoita samassa ajassa. Saksalaisten historia on ollut viime vuosisatoina siirtymistä itään ja länteen poliittisista suhdanteista riippuen.

Ihmiskunnan historian suurin  muuttoliike on suuntautunut viimeisten 500 vuoden aikana Euroopasta muihin maanosiin.
Englantilaiset, ranskalaiset, saksalaiset ja hollantilaiset loivat pohjan nykyiselle Pohjois-Amerikalle. Espanjalaiset ja portugalilaiset taas ovat siirtyneet Keski- ja Etelä-Amerikkaan. Näiden Euroopan siirtomaiden itsenäistyttyä yli 200 vuotta sitten länteen ovat muuttaneet lukuisat Itä-Eurooppaa vuosisatoja asuttaneet kansat. Muuttaminen uusiin maanosiin ei ole aina olut helppoa, ja suurimpia häviäjiä ovat olleet niiden alkuperäiset asukkaat.

Suomi on historiallisessa tarkastelussa selkeästi asukkaitaan muille alueille luovuttanut maa, ei siirtolaisten (maahanmuuttajien) vastaanottaja.

Suomesta on lähdetty muualle maailmaan erityisesti taloudellisista syistä, olkoonkin että erityisesti Amerikan siirtolaisuuteen vaikuttivat aikoinaan myös poliittiset syyt, esimerkiksi pelko joutumisesta Venäjän armeijaan. Viimeisten sadan vuoden aikana suomalaisia on Amerikan lisäksi lähtenyt toisen maailmansodan jälkeen Ruotsiin ja pienemmässä mittakaavassa Australiaan.

Siirtolaisuudesta on ollut Suomelle hyötyä. Aikana jolloin elintasomme oli huomattavasti nykyistä alhaisempi, työikäisten suomalaisten muuttaminen muualle helpotti yhteiskuntamme kehittämistä. Mikäli suomalaisia olisi kahdeksan miljoonaa vajaan viiden ja puolen sijasta, olisi nykyisen sosiaaliturvan ja koulutusjärjestelmän ylläpitäminen vaikeampaa. Myös suomalaisia ja muita eurooppalaisia vastaanottaneet maat ovat hyötyneet, koska ne ovat saaneet nuoria, innokkaita ihmisiä tehtäviin, joihin omat kansalaiset eivät ole riittäneet.

Hyviä esimerkkejä tavoitteellisesta maahanmuuttopolitiikasta antavat Australia ja Uusi Seelanti. Molempien tavoitteena on ollut houkutella koulutettuja nuoria perheitä, jotka ovat valmiita muuttamaan niihin pysyvästi. Joitakin vuosikymmeniä sitten noihin maihin muutti erityisesti ammattityöväestöä kuten rakennustyöläisiä. Nyttemmin kysyttyjä ovat olleet terveysalan osaajat sekä erilaiset tietotekniikan ammattilaiset. Tällaisille ihmisille olisi toki käyttöä myös Suomessa, mutta ei ehkä sittenkään riittävästi.

Australia ja Uusi Seelanti ovat aina pyrkineet vaikuttamaan siihen, keitä niihin muuttaa. Maahantuloa koskevat säädökset on pidetty tiukkoina, mutta samalla on harjoitettu jopa suoranaisten ammatti-ihmisten värväystä erilaisiin avaintehtäviin. Uusille tulokkaille on maksettu matkat ja heitä on tuettu niin työpaikan löytämisessä kuin sopivien asuntojen hankkimisessa. Useimmat maahanmuuttajat ovat olleet tyytyväisiä elämäänsä eivätkä ole harkinneet paluuta entisiin kotimaihinsa muuten kuin lomanviettoon.

Suomi on siis hyötynyt maastamuutosta. Siksi on vaikea ymmärtää, miksi maahanmuutosta on viime vuosina tullut poliittisesti niin vaikea kysymys. Periaatteellisella tasolla ihmisten muuttaminen ulkomailta Suomeen työn perässä on myönteinen asia. Suomesta löytyy paljon sellaisia työtehtäviä, joita suomalaiset eivät voi tai halua hoitaa. Ihmisten muuttaminen maasta toiseen ei ole nollasummapeliä, vaan siitä voivat hyötyä kaikki. Joka väittää muuta, pettää itseään.

On kuitenkin valitettavaa, että Suomella ei ole samanlaista tavoitteellista maahanmuuttopolitiikkaa kuin edellä mainituilla Australialla ja Uudella Seelannilla. Maahanmuutto voi vaurastuttaa Suomea niin taloudellisesti kuin kulttuurillisesti, jos se osataan hoitaa oikein. Esimerkkinä voidaan mainita Suomeen viimeisten 20 vuoden aikana entisen Neuvostoliiton alueelta muuttaneet ihmiset. Heistä voisi olla paljon nykyistä enemmän hyötyä niin elinkeinoelämän kuin matkailun palveluksessa.

Me elämme koko ajan globalisoituneemmassa maailmassa. Maahanmuuton vastustaminen on siitä syystä väistämättömän vastustamista.

Vastaanhangoittelun sijasta meidän tulisi pohtia, miten jatkuvasti lisääntyvää ihmisten liikkumista voitaisiin hyödyntää. Meidän ei tietenkään tule olla myöskään sinisilmäisiä – kansainvälinen politiikkaa perustuu yhä siihen, että jokainen valtio – ja valtioiden yhteenliittymä – ajaa ja puolustaa omia etujaan. Suomen etu on kansainvälisten muuttoliikkeiden hyödyntäminen, ei niiden sokea vastustaminen tai naiivi ymmärtäminen.

Kirjoittaja on Helsingin ja Tampereen yliopistojen valtio-opin dosentti.

Tiedätkö aiheesta enemmän?
Lähetä vinkki, kuva tai video!
13222
MAINOS

Kommentoi

Arvoisa dosentti, kirjoituksesi on silkkaa monikulttuurisuuspropagandaa. Suomi auttoi menetetyiltä alueilta evakkoon lähteneitä ihmisiä 1944. Heitä ei lähetetty ympäri maailmaa, vaan asutettiin muualle Suomeen. Jos Irakista siirretään vainottuja ihmisiä Suomeen, ei se poista vainoa Irakissa.
Ihmisten siirteleminen maapallon kolkasta toiseen on outoa, mihin sillä pyritään? Millaiset voimat ja aatteet vaikuttavat sen taustalla? Olkoot millaiset voimat tahansa, niiden tarkoituksia en voi ymmärtää. Olen kriittinen monikulttuurisuuden suhteen, ja vastustan sitä. En vastusta ihmistä, vaan aatetta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Sosiaaliperäisen ja humanitäärien maahanmuuton vastustaminen pitäisi olla euroopassa kaikkein tärkein poliittinen agenda, länsimaat eivät hyödy millään tapaa sitä että väkeä tulee kulttuureista joiden tieteellinen taso on paljon alhaisempi ja joiden tärkeimmät arvot ovat islamin kaltaisia uskontoja..

Mutta haitat ovat merkittävät, kummallista miten ei huomata miten sosiaalikulut ja väkivaltarikollisuus lisääntyvät sekä miten valkoinen väestö kaikkialla muuttaa pois niiltä alueilta joille tulee väkeä muslimimaista ja pohjoisafrikasta.

Eläisimme edelleen kivikaudella jos tieteen kehitys olisi riippunut niistä maista joissa islam on vallitsevana, tai afrikkalaisista. Nämä maat eivät ole millään tapaa tuottaneet mitään hyödyllistä kehitystä ihmiskunnalle viiimeisten viidensadan vuoden aikana.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

No yritetään, josko tämä pääsee sensorista läpi?

"Siirtolaisuudesta on ollut Suomelle hyötyä. Aikana jolloin elintasomme oli huomattavasti nykyistä alhaisempi, työikäisten suomalaisten muuttaminen muualle helpotti yhteiskuntamme kehittämistä.

Mikäli suomalaisia olisi kahdeksan miljoonaa vajaan viiden ja puolen sijasta, olisi nykyisen sosiaaliturvan ja koulutusjärjestelmän ylläpitäminen vaikeampaa.

Myös suomalaisia ja muita eurooppalaisia vastaanottaneet maat ovat hyötyneet, koska ne ovat saaneet nuoria, innokkaita ihmisiä tehtäviin, joihin omat kansalaiset eivät ole riittäneet."

Ylläolevaan liittyen avoin kysymys:

Jos väkiluvun vähentäminen oli niin hyvä asia nimenomaan sosiaaliturvan ja koulutusjärjestelmän kannalta, niin minkä logiikan mukaan sitä väestömäärää täytyy kasvattaa väestöllä, joka siirtyy Suomeen tullessaan suoraan sosiaalituen piiriin ja siinä myös koko ikänsä pysyy?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

On se hyvä, että eläkeläisillä on harrastuksia.

Mutta eikö joku nuorempi nuo dosentuurit olisi tarvinnut kipeämmin?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

"...muuttaminen voi lyhyellä tähtäimellä tuntua katastrofilta, on sillä pitkällä tähtäimellä ollut eri maiden yhteiskunnallista kehitystä edistävä vaikutus."

Samalla perusteella mm. luonnonkatastrofeja, kansanmurhia ja nälkään kuolemisiai voidaan pitkällä tähtäimellä nähdä hyvänä asiana, jos mietitään miten se parantaa jäljelle jääneiden asemaa. Vapautuneet työpaikat, ruuan parempi riittävyys, asuntojen vapautuminen... Ovatko myös edellä mainitut asiat positiivisia, koska pitkän tähtäimen hyödyt?
Mongolien suorittamat vaellukset tuottivat pitkällä tähtäimellä hyviä asioita, mm. euroopan metsät lisääntyivät. Sitäkin siis lisää?

Asiat voivat olla pitkällä tähtäimellä hyviä tai huonoja, niitä pitäisi pyrkiä katsomaan kokonaisuuksina, ei pelkän lyhyen tai pitkänkään tähtäimen hyödyn kannalta. Mm. ihmisten koulutus on hyvä asia, mutta Suomessakin on huomattu ettei pelkkä korkeampi koulutus ole sitä itseisarvoisesti. Kaikille koulutetuille kun ei riitä niitä koulutuksen mukaisia töitä. Joka voi tarkoittaa että ihminen on erikoistunut esim. 5-10 vuotta joutuakseen tekemään töitä joihin riittäisi alle 1-3 vuoden koulutus.

"Mikäli suomalaisia olisi kahdeksan miljoonaa vajaan viiden ja puolen sijasta, olisi nykyisen sosiaaliturvan ja koulutusjärjestelmän ylläpitäminen vaikeampaa. "

Kuten Ruotsin vaikeudet koska sen asukasluku on ollut noin tuplasti suurempi? Perustelut?

"Hyviä esimerkkejä tavoitteellisesta maahanmuuttopolitiikasta antavat Australia ja Uusi Seelanti. "
Kyllä. Molemmat vain ovat maita joissa järjestelmät pyrkivät aktiivisesti vastustamaan sitä otsikossa mainittua väistämätöntä. Australiassa mm. ylipaino on katsottu asiaksi joka hankaloittaa henkilön maahanmuuttoa, koska katsotaan että se tulee kuormittamaan terveydenhuoltoa.
Em. mainitut maat pyrkivät ns. poimimaan rusinat pullasta. Miksi tämä sivuutetaan ja seuraavassa kappaleessa asia puuroutetaan pelkäksi yleiseksi ”maahanmuutoksi” joka on pelkästään hyvä asia Suomen kannalta?

Suomelle on ollut hyväksi että väkeä on muuttanut pois vaikeina aikoina. Mutta Suomessa ei ole erityisesti panostettu tavoitteelliseen maahanmuuttoon, sellaiseen joka olisi otollisinta erityisesti Suomen kannalta. On puhuttu mm. kuka pyyhkii vanhuksiemme takapuolet, mutta samassa yhteydessä ei puhuta spesifisti siitä että miten tämä sairaan- ja vanhustenhoitajien rekrytoiminen hoidetaan. Puhutaan maahanmuuton tarpeellisuudesta yleisesti, ilman että mm. kysyttäisiin haluavatko ne maahanmuuttajat esim. pyyhkiä niitä takamuksia ja kuka sitten aikanaan pyyhkii heidän takamuksensa?

Lisänä tuossa pitkässä tähtäimessä ovat myös mm. ilmaston vaatimuksesta johtuen korkeampi energiantarve, joka ei taas ole hyvä asia hiilijalanjäljen ja kestävän kehityksen kannalta. Pitkällä tähtäimellä ajatellen viisainta olisi Suomen siirtäminen tai hajauttaminen lähemmäksi päiväntasaajaa. Sieltä on nimittäin myös sellainen toistuva elementti, kuten jääkausi tulossa aikanaan. Jos puhutaan pitkällä tähtäimellä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

"Mikäli suomalaisia olisi kahdeksan miljoonaa vajaan viiden ja puolen sijasta, olisi nykyisen sosiaaliturvan ja koulutusjärjestelmän ylläpitäminen vaikeampaa. Myös suomalaisia ja muita eurooppalaisia vastaanottaneet maat ovat hyötyneet, koska ne ovat saaneet nuoria, innokkaita ihmisiä tehtäviin, joihin omat kansalaiset eivät ole riittäneet."

Jos ihmisten suuri määrä maassamme on ongelmallista sosiaaliturvallemme ja koulujärjestelmällemme, niin miksi maahan haalitaan koko ajan meidän kantasuomalaisten lisäksi uutta väkeä, joka on ammatitaidotonta eikä monesti osaa edes lukea tai kirjoittaa, mitään kieltä? Vai ovatko ainoastaan suomalaiset ongelmallisia Suomessa?

On ihan OK kun ammattitaitoiset ja sopeutumishaluiset muuttavat olemassa olevan työn perässä, kuten suomalaiset aikoinaan Australiaan. Tällä asetelmalla ei ole mitään tekemistä nykyisen humanitaarisen (tai paljon muunkaan) Suomeen muuton kanssa. Suomessa e ole töitä, täällä on työttömiä!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hieno kirjoitus tärkeästä aiheesta. Yksi suuri ongelma Suomen maahanmuuttopolitiikassa on pyrkimys täysin päinvastaiseen suuntaan. Tavoitteena on muun muassa tarveharkinnan poisto kokonaan. Edellämainittu toimenpide Helsingissä esim. siivousalan osalta on käytännössä poistanut suomalaisten siivoojien työnsaantimahdollisuudet. Tarjolla ei ole kuin 0-40h viikossa sopimuksia, töitä saattaa olla vähän aamulla ja vähän illalla, aivan eri puolilla kaupunkia. Siirtymiset työpaikalta toiselle jäävät työntekijän kuluiksi. Lisäksi suurin osa matalapalkka-alan ulkomaalaisista tekijöistä ei todennäköisesti tiedä Suomen työlainsäädännöstä mitään. Taitaa olla työnantajan etu, jos työntekijä ei tiedä esim, työaikalainsäädännöstä, työturvallisuusmääräyksistä, ylityökorvauksista, lomarahasta tai yhtään mistään muustakaan.

Matalapalkka-alojen työnantajat nojaavat vahvasti työntekijän oikeuteen saada myös sosiaaliturvaa palkan jatkeeksi, silloin kun palkka ei riitä. Tällöin työntekijöiden työtä ei tarvitse millään tavalla suunnitella sitä silmällä pitäen, että työajat olisivat järkeviä, yhtenäisiä, kokopäiväisiä ja kohteiden välimatkat olisivat kohtuulliset ja kuuluisivat työaikaan. Tietysti tästä muodostuu kuva, että suomalaiset "eivät halua" tehdä edellämainittuja töitä. Se kuva on usein kuitenkin hieman vääristynyt. Näitä töitä ei haluta tehdä juuri sen takia, että työnantaja on halunnut ulkoistaa työnteon riskit työntekijälle.

On tietysti todennäköistä, että tällaiset ongelmat jäävät vain tietyille aloille, vaikka ongelma se on muutamienkin alojen ongelma. Koulutetuilla aloilla työnantajat tuskin palkkaavat osaamatonta porukkaa, ja osaava porukka osaa kyllä huolehtia omista oikeuksistaan. Ainakin, jos he tulevat Suomeen töihin. Asia erikseen silloin, kun Intiasta tulee porukkaa työpaikkakoulutukseen Suomeen, ja lähtevät takaisin Intiaan, jossa työlainsäädäntö on hieman erilaista. Intialaisen porukan suomalainen kouluttaja saa tietysti firmasta potkut täällä Suomessa, koska työn teettäminen Intiassa on halvempaa siitäkin huolimatta, että samaan yhden henkilön tehtävään pitää mahdollisesti palkata useampi intialainen, jotta päästään samaan tulokseen.

Joten, jopa työperäinen maahanmuutto voi olla joillain tavoilla ongelmallista, eikä ihan suoraviivaista. Humanitäärisestä maahanmuutosta ja Romanian "kerjäläisistä" (joista suurin osa on ihan rikollisporukoita) puhumattakaan. Harmi, etteivät monet päättäjät oikeasti ymmärrä, että ovat viemässä Suomen maahanmuuttopolitiikkaa mm. tunnesyihin vedoten ihan väärään suuntaan. Tietysti Suomen soppaa on mukana hämmentämässä EU ihmisten vapaan liikkuvuuden periaatteillaan. Dublin-sopimuskin taitaa olla jo käytännössä kuopattu. Ja Suomi hännystelee innokkaasti tekemällä Suomen verraten anteliaan sosiaaliturvan ja terveyspalvelut entistä paremmin saatavaksi kaikille, ketkä vain viitsivät tulla tänne.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Vastaat itse kysymykseesi miksi maahanmuutto on ollut niin kuuma peruna Suomessa viime vuosina:

Juuri siksi koska meillä EI ole käytössä Australian kaltainen tiukka suodatus maahanmuutossa. Suomi ei tarvitse kouluttamatonta, jopa lukutaidotonta väkeä yhtään mihinkään. Maahanmuuttoteollisuus, eli kasvava joukko julkisella sektorilla työskenteleviä ihmisiä toki tarvitsee, mutta Suomi ei.

Sveitsihän on ottamassa käyttöön entistä enemmän samantyyppisen mallin kuin Australia ja EU alkoi uhkailemaan. Uskomatonta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Juuri luin, että Espanjasta lähtenyt satoja tuhansia muuttajia takaisia Afrikkaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

6:14
Kysyimme, miksi Tiernapojat-patsasta taas ollaan siirtämässä –"Kyllä se perustuu saatuun palautteeseen"
6:00
Nyt ei ole aika lisätä veroja matkailuun – kaupungin terveydenhuollon kustannusten maksattaminen matkailijoilla on kaukana ekologisesta matkailusta Lukijalta
6:00
Suolistosyöpää etsitään pian seulonnoilla koko maassa – mammografiassa ja kohdunkaulasyöpätestissä käydään aktiivisesti Tilaajille
17.9.
Seiväshyppääjä Minna Nikkanen, 31, lopettaa uransa – jätti jo aiemmin tämän kauden väliin
17.9.
Oululaistaustainen Juhani Järvi päätyi Raahen kautta ison vankilan johtajaksi Turkuun – "Näitä olosuhteita on turha kenenkään kadehtia, vangilla ei ole vapautta"
17.9.
Halla-ahon mielestä työministeri Harakan työllisyystoimet vaikuttavat "aika sosialistisilta"– "Painopiste näyttää olevan, että valtio maksaa palkat"
17.9.
Hallitukselta pitkä lista työllisyystoimista – aktiivimalli kumotaan ensi vuoden alusta, "vuosisadan palkkatukiuudistus alkaa"

Etusivulla nyt

Paikallissää

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.

Naapurit

18.9.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image