Kolumnit

Liberaalin järjestyksen kolme horjuvaa pilaria

Kolumnit 2.3.2018 20:00
Kristi Raik
KUVA: Marek Sabogal

Toisen maailmansodan jälkeen syntyneen kansainvälisen järjestyksen heikkenemisestä on puhuttu jo vuosia. Viime aikoina sen mureneminen on kiihtynyt.

 

Pitkittyneet sodat Syyriassa ja Ukrainassa, autoritaaristen järjestelmien vahvistuminen ja demokratian taantuma, kauppapoliittiset kiistat, nouseva protektionismi ja ahdasmielinen nationalismi – kaikki nämä tekijät vievät maailmaa kohti monenkeskisen kansainvälisen yhteistyön heikkenemistä.

Helmikuussa pidetty perinteikäs Münchenin turvallisuuskonferenssi ja sen yhteydessä julkaistu raportti antoivat tilanteesta synkän ja kattavan kuvan.


Haasteiden
hahmottamista auttaa liberaalin järjestyksen käsitteen pilkkominen osiin.

Demokratia, markkinatalous ja yhteistyölle perustuva turvallisuus ovat kolme keskeistä pilaria, joiden varaan toisen maailmansodan jälkeinen kansainvälisten suhteiden kehikko muotoutui. Kaikki kolme ovat nyt vaikeuksissa. Pilarit ovat tukeneet toisiaan, mutta niiden välillä on myös ristiriitoja.

Ensimmäinen pilari eli demokratia pitää sisällään poliittisten vapauksien, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion kunnioittamisen valtioiden sisällä. Kylmän sodan aikana maailma oli tältä osin ideologisesti kahtiajakautunut eikä kovinkaan liberaali.

Kylmän sodan päättymistä seurasi suuri demokratisaation aalto, joka ulottui kymmeniin valtioihin etenkin entisessä sosialistileirissä. Vuonna 2006 tämä aalto kääntyi päinvastaiseen suuntaan.

Siitä lähtien autoritarismi on maailmalla vähitellen lisääntynyt ja demokratia heikentynyt. Näin on tapahtunut jopa demokratian ja liberalismin synnyinsijoilla Euroopassa ja Yhdysvalloissa.


Toinen 
pilari, markkinatalous ja globaali vapaakauppa, on myös kohdannut lisääntyvää arvostelua. Valtioilta odotetaan kykyä huolehtia sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta ja kestävästä kehityksestä asettamalla rajoja vapaiden markkinoiden toiminnalle.

Keskiluokan ahdinko on ajanut etenkin Yhdysvaltoja protektionistisempaan suuntaan.

Globaali markkinatalous edustaa liberaalia ajattelua, kuten myös käsityksemme demokratiasta, mutta käytännössä näiden välillä on jännite, sillä globaalin tason markkinavoimat rajoittavat pääasiassa kansallisella tasolla toteutuvaa demokraattista päätöksentekoa.

Epäkohtia pitäisi pyrkiä korjaamaan enemmän kansainvälisellä tasolla yhteisten pelisääntöjen kautta, mutta tämä – myöskin liberaali – ratkaisumalli kärsii monenkeskisen yhteistyön yleisestä heikkemisestä. Lisääntynyt protektionismi kiristää muun muassa Euroopan ja Yhdysvaltojen suhteita.


Liberaalin
järjestyksen kolmas pilari, yhteistyövarainen turvallisuus, on merkitykseltään kaikkein keskeisin. Rauha on toimivan demokratian ja markkinatalouden perusedellytys. Turvallisuuspolitiikassa liberaali lähestymistapa tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että konfliktit pyritään ratkaisemaan rauhanomaisesti, sopimuksista pidetään kiinni ja yhteistyötä varten kehitetään instituutioita ja normeja, joiden uskotaan luovan vakautta.

Nämä ihanteet ovat pettäneet kaikkein karmeimmalla tavalla Syyrian sodassa, josta on tullut suurvaltojen välisen valtataistelun tanner.

Kun demokratia maailmalla taantuu, nousee entistä tärkeämmäksi kysymys siitä, miten keskenään erilaiset poliittiset järjestelmät saadaan sidottua yhteisesti sovituille säännöille perustuvaan yhteistyöhön. EU:n ja Kiinan retoriikassa on se yhteinen piirre, että kumpikin katsoo eri osapuolia hyödyttävän yhteistyön olevan mahdollista ja tavoiteltavaa. USA:n ja Venäjän strategioissa sen sijaan korostuu suurvaltojen välinen kilpailu ja nollasummapelin henki.

Turvallisuusyhteistyötä on vaikea toteuttaa valtioiden kesken, joilla ei ole yhteistä arvopohjaa tai näkemystä maailmanjärjestyksestä. Siihen on kuitenkin pyrittävä.


On hyvä
muistaa, että liberaali järjestys on aina ollut käytännön toteutukseltaan hyvin vajavainen. Se on toiminut näkemyksenä siitä, mihin pyritään – tai realistien mielestä vain sumuverhona voimapoliittiselle taistelulle, joka ei ole koskaan kansainvälisistä suhteista kadonnut.

Liberalismi on tarjonnut ihanteita ja periaatteita, joihin etenkin (muttei pelkästään) länsimaat ovat sitoutuneet vuosikymmenien ajan.

Jos läntinen maailma hylkää nämä ihanteet, tällä on käänteentekevä merkitys kansainväliselle politiikalle. Yhdysvaltojen turvallisuusstrategiassa liberaalien periaatteiden merkitys on Trumpin valtaannousun myötä selvästi heikentynyt.

EU pitää liberaalia järjestystä unionin yhteisen ulkopolitiikan keskiössä ainakin puheiden tasolla. Käytännössä myös Eurooppa on kuitenkin mukautunut geopoliittisen realismin nousuun. EU on jäänyt pitkälti liberaalin järjestyksen murenemisen sivustakatsojaksi, vaikka sillä on kenties eniten menetettävää.

Kristi Raik on Viron ulkopoliittisen instituutin johtaja.

MAINOS

Kommentoi

Yhdysvallat on kaukana demokratiasta. Varsinkin nykyään sotilasvaltio pahimmasta päästä jossa armeijan ihannointi ja pikkulasten lippuvalat koulun pihalla sotilaiden läsnäollessa muistuttavat 30-luvun saksaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Totuus, hyvyys ja kauneus. Nämä kolme kolme tärkeää ja sivistyksestä kertovaa arvoa ovat etenkin länsi-Euroopassa yhä pahemmin hukassa. Tilalle tulee valitettavasti barbaria. Länsimainen kulttuuri on etenkin Euroopassa jo käynyt niin pehmeäksi, ettei sitä täällä enää juuri ymmärretä tai haluta puolustaa. Ja mikäli joku puolustaa (tai vastustaa barbariaa), niin hänet leimataan niillä tutuilla jo ajat sitten merkityksensä menettäneillä leimasanoilla. Länsimaisista arvoista ollaan valmiita luopumaan tuosta vain.

Mitä demokratian tilasta huolestumiseen tulee, on sen suurin uhka jatkuva sananvapauden rajoittaminen ja keskustelun estäminen "vääristä" asioista. Toisin kuin globalistit uskottelevat, uhka demokratialle eivät ole ns. väärät vaalitulokset. Päin vastoin - ne nimeenomaan kertovat sen että demokratia toimii ja muutos on mahdollista, mikäli riittävä määrä ihmisiä on sitä mieltä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Evoluutiossa pilarit horjuvat jatkuvasti. Se on evoluution ydin: mikään ei ole koskaan ennalta varmaa eikä itsestään selvää.

"Survival of the fittest", kelpoisimman selviytyminen, ei tarkoita sitä, että kelpoisuus systeemissä lisääntyisi. Se tarkoittaa sitä, että epäkelpoa tuhoutuu evoluutiossa. Huonoa, siis epäkelpoa, syntyy jatkuvasti hurjaa vauhtia. Joskus, erittäin harvoin, joku epäkelpo mutaatio osoittautuu yllättävästi muita kelpoisemmaksi ja jää systeemiin kunnes uusi, vieläkin kelpoisempi putkahtaa esiin. Tätä on evoluutio.

Staattinen maailmankuva on väärinkäsitys.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Myös nähdä unta paljonpuhutusta universaalista kulttuurista on(se jos mikä)todellista unen näkemistä.
Jokainen yksilö näkee maailman omanlaisenaan ja kammoksuu vaistomaisesti ulkoapäin tulevaa taivuttelua ja liberalismi nähdään usein puuttumisena status quohon yksilötasolla.Sama koskee myös demokratiaa.
Jonkin verran ajattelevat ajattelijat ovat huomanneet sivuvaikutuksien ja kompleksisuuden kuitenkin olevan hallitsevia voimia tapahtumien jatkumossa.
Valmiita selityksiä ja rakennelmia ei voi tehdä ja voimme unohtaa ismit ja evoluutiokäsite sinällään myös horjuu.Joudumme arvioimaan myös kulttuurikäsitettä.
Merkkejä myös internationalismin luhistumisesta on voimakkaasti esillä.
Jo pitkään haudattuna puheenaiheena olleet ydinasekysymykset ovat nousemassa taas arkitodellisuuteen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Evoluutiossa eivät pärjää ne, jotka kammoksuvat ulkoapäin tulevaa vaikutusta. Yhteistyöhön pyrkiminen on edullisempi strategia kuin eristäytyminen. Yhteistyön ei kuitenkaan pidä olla alistamista vaan vapaaehtoista, sallivaa. Siis liberaalia.

Ihmiskunta on tänään liberaalimpi kuin koskaan ennen. Kaikilla eurooppalaisilla ei tietenkään voi enää olla henkilökohtaista kokemusta vaikkapa ajasta ennen Neuvostoliiton sortumista.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

62
JHL julisti ylityö- ja vuoronvaihtokiellon – "Olemme valmiita laajentamaan työtaistelutoimia, jos hallitus ei peräänny"
53
Oulun Allas Sea Poolin suunnitelmat ovat valmiit – Kiikeliin rakennetaan kolme allasta, kaksi saunaa ja erillinen ravintolarakennus
40
Työttömyysaste laski Pohjois-Pohjanmaalla alle 10 prosentin – edellisen kerran sama tilanne vuonna 2012
36
Oulun kaupungille 18,2 miljoonan potti Technopoliksen osakekaupasta – vähentää lainatarvetta
32
Oulun Allas Sea Pool innostaa ja huolettaa – suunnitelmia esiteltiin tiistaina Pakkalan salissa
20
OP aloittaa massiiviset yt-neuvottelut keskuskonsernissaan – neuvottelut eivät koske OP-ryhmän osuuspankkeja
17
Oulun keskustan joulutorikokonaisuus levittäytyy Rotuaarilta kesäkadulle – myyjiä haetaan jo

Etusivulla nyt

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Sinisilmäinen Suomi ja tonnttikaupat

166 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Venäläisiä syrjitään Suomessa.

Kaksoiskansalainen ei pääse venäjällä armeijan palvelukseen, korkeimpiin virkoihin eikä muuallakaan, paitsi suomessa täm... Lue lisää...
veteraanin jälkeläin...

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla. 24.6. - 26.9.

Naapurit

25.9.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image