Kolumnit

Li­be­raa­li­de­mok­raat­tis­ta yh­teis­kun­ta­jär­jes­tel­mää on puolustettava ensimmäisen kerran sitten sodan myös länsimaissa

Kolumnit 29.10.2019 20:00
Jouni-Matti Kuukkanen

Toisinajattelija, näytelmäkirjailija ja sittemmin Tšekin presidentti Vaclav Havel kertoo tarinan vihanneskauppiaasta kirjassaan The Power of the Powerless. Kauppias, tai ehkä paremminkin myyjä, asettaa ikkunaansa kyltin, jossa lukee ”maailman työläiset, yhtykää!”. Havel pohtii, miksi myyjä laittoi tuollaisen ilmoituksen ikkunaansa. Mitä hän haluaa viestiä tällä?

Kirja, jonka voisi kääntää suomeksi ”vallattomien vallaksi,” on kirjoitettu 1970-luvulla Tšekkoslovakian ollessa jähmeän kommunistihallinnon ikeessä. Oliko myyjä siis innokas aatteen mies, joka halusi edistää maailman vallankumousta? Tästä ei ole kuitenkaan kyse. Kyltti on saapunut tukkuliikkeestä porkkanoiden ja sipuleiden ohella. Ripustamalla kilven ikkunaan hän tekee vain sen, mitä häneltä odotetaan: viestii olevansa järjestelmälle lojaali kansalainen.

Havel näki oman aikansa ”posttotalitaristisen” yhteiskunnan itseään säilyttävänä järjestelmänä, joka vaati kuuliaisuutta, yhdenmukaisuutta ja kuria. Järjestelmän osaset vihanneskauppiaasta aina korkeimpaan päätöksentekijään tiesivät, millaisia toimia heiltä edellytetään ja ymmärsivät myös sen, mitä heiltä ei odoteta. Eräs silmiinpistävimpiä piirteitä on sanojen ja niiden merkitysten välinen kuilu. Byrokraattista hallitusta kutsutaan kansan hallitukseksi, työväenluokkaa sorretaan työväenluokan nimissä, yksilön alistaminen esitetään hänen lopullisena vapautumisenaan, ilmaisuvapauden puutteesta tulee vapauden korkein aste ja niin edelleen. Vihanneskauppiaskaan vähät välittää sanojensa merkityksestä. Laittamalla kyltin hän tekee järjestelmän edellyttämän puheaktin ja vakuuttaa olevansa valmis pelaamaan sen ehdoilla.

Mitä jos vihanneskauppiaamme tekisikin odottamatonta ja jättäisi laittamatta ikkunaan kehotuksen kaikille maailman työläisille? Mitä jos hän jatkaisi sanomalla, mitä todella ajattelee järjestelmän inhimillisyydestä, vaaleista, sananvapaudesta ja niin edelleen? Hän tulisi paljastaneeksi, että keisarilla ei ole vaatteita. Havel itse osoittikin teoillaan Tšekkoslovakian reaalisosialistisen järjestelmän onttouden, mistä hän joutui maksamaan kalliisti. Laittomasti julkaistu järjestelmäkriittinen kirja vei kirjailijan vankilaan neljäksi ja puoleksi vuodeksi.

Posttotalitaristista yhteiskuntaa ei ole enää olemassa, mutta Havelin ajatus sääntöpohjaisesta järjestelmästä yksilöitä vahvempana on yhä ajankohtainen. Kyltin laittamatta jättäminen vihanneskauppiaan tapauksessa olisi uskalias teko, jolla tekijä kieltäytyisi lausumasta korulauseita pelkästä kuuliaisuudesta. On toisaalta tärkeää huomata, että pelkkä vakiintuneen säännöstön rikkominen ei tee teosta moraalista yhteiskunnallisesti.

Keitä voisivat olla tämän päivän ”järjestelmää rikkovat vihanneskauppiaat”? Ainakin populistit haastavat vuosikymmeniä ilmeisinä pidettyjä periaatteita ihmisoikeuksista, oikeuslaitoksen riippumattomuudesta, demokratiasta ja sananvapaudesta. Kun populistisissa liikkeissä huudellaan kansallisten ihmisoikeuksien perään, kyseenalaistetaan sanan alkuperäinen merkitys ihmisoikeuksien yleismaailmallisuudesta. Huutelija pyrkii luomaan uuden puhetavan, joka sallii ihmisoikeuksien jakamisen eriasteisesti eri ryhmille.

Samaan tapaan riitautetaan oikeuslaitoksen riippumattomuus poliittisesta päätöksenteosta hyökkäämällä sen päätöksiä vastaan ja jopa laittamalla tuomareiden kuvia lehtiin maalitauluiksi. Vapaan median merkitystä vähätellään tai tiedonvälitystä politisoidaan epämieluisen uutisoinnin kohdalla.

Erona Havelin kuvaamaan tilanteeseen on se, että Tšekkoslovakian kommunistinen hallinto ja järjestelmä oli pitkälti menettänyt legitimiteettinsä. Toisinaan puhutaan kyllä liberaalidemokratian kriisistä länsimaissa, jonka populistinen liike on aiheuttanut. Silti liberaalidemokraattinen järjestelmä ei ole menettänyt uskottavuuttaan lainkaan samassa määrin kuin Havelin ajan posttotalitaristinen yhteiskunta. Kysymys on pikemminkin liberaalidemokraattisen yhteiskunnan itseluottamuksen horjuttamisesta ja horjumisesta.

Tarkoituksenani ei ole ollut alleviivata vain populistien asettamaa haastetta nyky-yhteiskunnalle. Esimerkiksi myös ympäristöliike, kuten Elokapina (Extinction Rebellion) kyseenalaistaa nykyjärjestelmän, vaikkakin täysin eri tavoin ja perustein. Haasteet on otettava vakavasti. Ne kohdistuvat oletuksiin, joita on pidetty itsestäänselvinä vuosikymmeniä. Nykyjärjestelmään kuulumaton siirto pakottaa muut pohtimaan järjestelmän oikeutusta ryhtymällä joko sen puolustajaksi tai kanssarikkojaksi.

Populistien haaste merkitsee sitä, että liberaalidemokraattisen yhteiskunnan perusperiaatteet vaativat ehkä ensimmäisen kerran sitten toisen maailmansodan kertaamista ja puolustamista myös niin sanotuissa länsimaissa.

Jouni-Matti Kuukkanen on filosofian professori tieteiden ja aatteiden historian oppiaineessa Oulun yliopistossa.

MAINOS

Kommentoi

Tämän päivän vihanneskauppiaita ovat tolkun ihmiset, jotka "mölymistön" paineessa jättävät omat mielipiteensä kertomatta.

Ettei tule sanomista.

Minkähän takia kautta historian "älymystö" termillä kuvataan kaikkein eniten reaalimaailman faktoista vieraantuneita ihmisiä? Taistolaiset olivat jokus älymystöä ja edistyksellisiä, Vihreät ovat älymystöä nyt?

Edistys on sitä, että toisinajattelija-vihanneskauppiaat lähetetään uudelleenkoulutettaviksi uudelleenkoulutusleirille. Mallimaana voimme käyttää Kiinaa ja malliuudelleenkoulutettavina uiguureja.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tämän päivän ”järjestelmää rikkovat vihanneskauppiaat" kertovat, että ilmastomuutoskeskustelun tarkoitusperät ovat kolonialistisia ja rasistisia: Aasian, Afrikan ja Etelä-Amerikan kansoille ei haluta sallia oikeutta samaan elintasoa kuin meille.

Siitähän on kyse, kun meillä rikkailla länsimaalaisilla on mahdollisuus ostaa vähintään 40 000 euroa maksavia, kivihiilisähköllä ladattavia sähköautoja ja tilata Norppa- tai tuulisähköä kakkos- tai kolmoskotiin, mutta näemme samalla, ettei samaa voida sallia kehittyvien maiden miljardeille kansalaisille.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus antaa valtaa liiaksi asioista ymmärtämättömien käsiin kuten brexit äänestyksessä. kuten presidentinvaaleissa, arabikeväässä, Venezuelassa ja lähes missä vaan. Ehdokaat ja puolueet lupaavat paljoa hyvää, joita ei voi toteuttaa. Sitten valitetaan, että hallitus pettää
On muutettava esim siten ,että lasten osalta äänet saa käyttää isä poikien ja äiti tyttärien puolesta. Sillä lapsissa on tulevaisuus
Rikollisilta ja dementoituneilta äänioikeus pois. Moni ikääntynyt tai maailmanparantaja katsoo menneisyyteen ja yrittää estää menneisyyden virheitä. Tai luulee että ei saa olla rahasta kiinni, kun hoidetaan ihmisiä, elukoita, luontoa, ilmastoa tai muuta kivaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jos ihminen ajattelee liberaalidemokratian kriisin johtuvan siitä että jotkut ihmiset keksivät perustaa populistisia poliittisia liikkeitä, on hän auttamatta höyrähtänyt ymmärtämättömyyden umpikujaan johtavalle tielle. Liberaalidemokratia kaivoi itse, oman sisäisen välinpitämättömyytensä avulla, oman hautansa. Liberaalidemokratia ei tunnusta yhteisöä, se näkyy ja katsoo kaikessa vain individualistin näkökulmaa. On sanomattakin selvää, kumpi näistä näkökulmista tuo suuremman viisauden ja ymmärryksen, yhteisön näkökulma vai yksittäisen, sisäisen ahneuden ajaman individualistin näkökulma.

Liberaalidemokratia sisälsi jo syntyessään oman kuolemansa siemenen. Sen siemenen itäminen vain otti oman aikansa, muutaman vuosisadan ajan. Uusi järjestys tulee aikanaan, kipeän kasvuprosessin kautta johon väistämättä kuuluu vanhan vallan ja sen edustajien poistuminen vallankahvasta. Historia todistaa sen että koskaan ei vanha valta ole luopunut suosiolla, ilman väkivaltaa, omasta vallastaan. Ainoastaan ulkopuolinen pakko saa ymmärryksen asettumaan yhteisön vallanpitäjien päähän.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hieno kommentti!
Voisiko myös olla, että populismin nousussa on taustalla jotain syvempää? Ehkäpä ”rahvas” aistii asioiden olevan pielessä ja reagoi? Ei järkevimmillä tavoilla, mutta ilmiön taustalla voi olla enemmän.
Onko pitkän kehityksen lopputulemana syntynyt individualismi menossa liian pitkälle? Pitäisikö liberaalia demokratiaa puolustaa voimakkaammin silloin, kun sitä uhataan toisenlaisen arvomaailman, sekä yhtenäiskulttuurisen ja normimoraalisen yhteisöjen toimesta? Yksi nykyajan ongelma on yhteisöilmiöiden kieltäminen ja individualismin korostaminen jopa sellaisten ihmisten kohdalla, jotka eivät omaa minkäänlaista kosketuspintaa länsimaiseen kulttuuriin, jossa yksilönvapaus on satavuotisten tapahtumien ketjussa hitaasti muotoutunut sellaiseksi kuin se on. Yhteisöilmiöitä on olemassa ja niistä pitäisi voida keskustella ja niitä pitäisi tutkia. Emme vain kykene siihen individualismin sokaisemana ja toisen maailmansodan syyllisyyttä kantaen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tämän päivän "vihanneskauppiaita" ovat virka-tai muusta institutionaalisesta asemastansa käsin koululaisten ilmastolakkoilua kompanneet henkilöt. Tämän päivän "vihanneskauppiaita" ovat sananmukaisestikin lihavaihtoehdon menustaan poistaneet ravintoloitsijat. Tämän päivän "vihanneskauppiaat" pystyttävät sähköauton latauspisteen liikkeensä eteen. Tämän päivän "vihanneskauppiaat" esiintyvät liberaalidemokraatteina. Ja myös tämän päivän "vihanneskauppiaille" "kyltit" saapuvat "tukkuliikkeestä porkkanoiden ja sipuleiden ohella".

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kuukkasen jutut kiertyvät siihen, että: a) mailla ei tulisi olla mitään oikeuksia omaan alueensa, vaan ovet on avoinna rajattomasti b) mitään säilyttämisen arvoista ei ole Suomessakaan c) mitään eroja ei kansojen välillä ole, vaan luonteenpiirteetkin ovat universaaleja, heijastamatta ympäristöihinsä mitään toisistaan erottuvia piirteitä

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

No ei todellakaan.

Sinun maailmankuvasi lienee, että maailma jakautuu kahteen ilman välimuotoja ja jokainen joka ei ole 100 % samaa mieltä kanssasi on vihollinen ja viholliset ovat kaikki samanlaisia ja vähempiarvoisia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tai ehkäpä sinunkin kannattaisi jättää opiskelu ja teoretisointi vähemmälle ja pyrkiä ymmärtämään enemmän. Kummasti se vain yksinkertaisin selitys on useimmiten lähinnä totuutta, vaikka kuinka raadollinen se sitten onkin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

No, oppia ainakin täytyy hakea siitä, että ihmisellä on vain kaksi puolta on hyvä ja paha. Kumpaa edustat? Lisäksi on fyysinen ja henkinen puoli, jotka halutessaan saavat todella pahaa aikaan. Demokratiassakin on kysymys vallasta ja nyt on menossa länsimaissa niiden arvomaailmojen tuhoaminen. Kaikki, jotka ovat vanhoja konservatiivisia arvoja kuten uskonto, kirkko, perhe, isänmaa, yhteiskuntajärjestys ja jne. yritetään murtaa joka kautta. Poliittisesti tätä ajavat vihreät ja vasemmistot ja jopa oikeistostakin osa, mutta he eivät itse ole sitä huomioineet, koska he haluavat olla allon harjalla, jotta saisivat ääniä. No, nyt tälle voimalle on syntynyt vastavoimia ja siihen tämäkin kirjoitus kolumni perustuu. Eihän tässä ole sen kummempaa ja ei siinä tarvitse enempää kenenkään opiskella.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Rohkeaa eettistä toimintaa ei yhteiskuntamme mitenkään ymmärrä.
Yhteiskuntaamme luonnehtii voimakas ennakkoluuloisuus.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

20.11.
Postin työriitaan ei saatu keskiviikkona ratkaisua – PAU: keskeiset asiat yhä ratkaisematta
20.11.
Voitot kiersivät ravilegenda Pekka Korpea juhlakilpailussa – toisen juhlalähdön voittoon ajoi poika Janne Korpi
20.11.
Tähtitodistaja: Trump vaati Ukrainalta vastapalvelusta vierailusta Valkoiseen taloon
20.11.
Uutissuomalainen: Omistajaohjausministeri Paatero väläyttää Postin pilkkomista
20.11.
Kun professori Vesa Puuronen pyysi Mannerheimin kuvan poistamista kasvatustieteilijöiden kiltahuoneelta, oli lopputuloksena valtava myrsky
20.11.
Kaleva Live: 22-Pistepirkon Oulun-keikka keskiviikkona Tilaajille
20.11.
Pudasjärven lentokentän vuokrakiistan taustalla lukion ilmailulinjan oppitunnit – Suviseurojen järjestäjät odottavat oikeuden päätöstä lentokentän käytöstä

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Sinun valintasi - eroa AY-liitosta!

224 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Sinun valintasi - eroa AY-liitosta!

Kovapalkkaisimmat ammattityöntekijät kuuluu ammattiliittoon. Nytkin itselleni maksetaan 25% enemmän kuin TES määrää. Amm... Lue lisää...
FAKTAA.

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

21.11.

Fingerpori

21.11.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan kokonaistavoittavuus on 86 % Oulun markkina-alueen kuluttajista viikossa.

Kaleva Media Yrityspalvelut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityspalvelut/


stats-image