Kolumnit

Lapsia ja ISIS-lapsia – lapset terrorismin uhreina

Kolumnit 5.1.2020 20:00
Jouni Suistola
KUVA: Joel Karppanen

Kun al-Holin pakolaisleirille ajautuneista suomalaisnaisista ja -lapsista käyty vääntö oli kiivaimmillaan, ulkoministeri Pekka Haavisto ilmoitti lähtökohdakseen, että ”ei ole olemassa ISIS-lapsia, on vain lapsia”.

Lausunto oli epäilemättä hyvää tarkoittava, mutta samalla se oli kovin epämääräinen toimiakseen ohjenuorana ISIS-lasten ongelmien hoitamiseen: kaikki lapsiryhmät poikkeavat toisistaan, mutta ISIS-lapset poikkeavat kaikista suomalaislapsiryhmistä tavoilla, joita ei täällä ole totuttu kohtaamaan.

Psykiatrian professori Vamik Volkan Virginian yliopistosta pääsi 1990 vierailemaan PLO:n päämajassa Tunisissa ja hänelle tarjoutui tilaisuus tavata siellä Jasser Arafat. Käynnin päätarkoituksena oli kuitenkin tutkia päämajan kylkeen kasvaneen pakolaisleirin lapsia. Itse julkaisin Volkanin kanssa pari vuotta sitten terrorismia käsittelevän teoksen USA:ssa.

Pakolaisleirillä Volkan oli aluksi seurannut lapsia syrjästä. Lapset leikkivät, nauroivat ja metelöivät kuten muutkin lapset kaikkialla maailmassa.

Sitten Volkan siirtyi lasten yksilöhaastatteluihin. Niistä ei tullut yhtään mitään: ryhmästä erotetut lapset olivat haastatteluhuoneeseen tuotuina täysin ”hukassa”. Pahimmassa tapauksessa yksi poika hajotti huoneen koko kalustuksen.

Volkanin johtopäätöksenä oli, että leirillä lasten henkilökohtainen identiteetti oli korvautunut (tai tietoisesti korvattu) ryhmäidentiteetillä. Tuloksena oli, ettei lapsia ”ollut olemassa” ryhmän ulkopuolella. Kun lapsilla on vain ryhmäidentiteetti, siihen on helppoa istuttaa ryhmän tavoitteet ja saada lapset toimimaan niiden mukaisesti.

Sen asemasta, että lapsi haaveilisi esimerkiksi käyvänsä koulua ja ryhtyvänsä lääkäriksi, hänen haaveekseen istutetaan itsemurhapommittajan ura, koska se palvelee lyhyellä tähtäimellä paremmin ryhmän tavoitteita.

Vaikka lapsisotilaiden käyttö on sotarikos, maailmalla toimii 58 järjestöä, joiden riveissä taistelee lapsia – osa rivisotilaina, epäonnisin osa itsemurhapommittajina. Sotivan organisaation näkökulmasta lapsien käyttö laajentaa rekrytointipohjaa.

Terroristijärjestöille se tarjoaa myös vaikeammin torjuttavien itsemurhapommittajien joukon. Valtioista Iran turvautui lapsiin 1980-1982 käydyn Irakin sodan aikana. Terroristijärjestöistä heitä ovat käyttäneet ennen muuta Tamilitiikerit, Herran vastarinta-armeija, PLO, al-Shabaab, Boko Haram ja ISIS.

Kaikki nuo terroristijärjestöt ovat kouluttaneet leireillä lapsitaistelijoita – ja terroristeja. Tehokkaimmin sen teki kuitenkin ISIS. ISIS:n kontrolloimalle alueelle saapui 2014-2018 noin 40 000 ulkomaalaistaistelijaa, joista on tähän mennessä identifioitu ISIS-taistelijoiksi liki 5 000 lasta. Tämän lisäksi ulkomaalaistaistelijoille syntyi siellä noin 1 000 lasta.

Alueelle saapuneista lapsista valtaosa kävi läpi leirikoulutuksen. Sen olennaisena osana oli aluksi islamin salafistisen tulkinnan opettaminen ja sitten enenevässä määrin taistelukoulutus, itsemurhaiskut mukaan lukien – massiiviset itsemurhaiskut kun olivat osa ISIS:n taistelutapaa.

Valmistujaisopinnäytteenä saattoi olla esimerkiksi sotavangin teloitus.

Al-Holin suomalaislasten ikärakenteen perusteella yksikään heistä ei ehtinyt käydä läpi ISIS:n taistelu- eikä muutakaan koulutusta. Heidän tapauksessaan perhe ja sittemmin leiri ovat määritelleet puitteet lasten sisäiselle maailmalle ja identiteetin rakentumiselle. Hieman varttuneemmat lapset voivat luonnollisesti radikalisoitua itsenäisesti, mutta useimmiten juuri perhe on heidän radikalisoitumisensa tärkein lähde. Leiri, tai perhe – kummassakin tapauksessa lapset ovat terrorismin uhreja, joista tehdään myös sen toimijoita.

Al-Holin suomalaislasten – eikä naistenkaan – tapauksessa emme tosiasiassa tiedä, mikä on heidän tämänhetkinen todellinen suhteensa terrorismiin. Osa naisista edustaa taatusti huomattavaa turvallisuusuhkaa. Sitä ei kuitenkaan pidä liioitella: naisia on 11 ja meillä on ilman heitä jo 390 radikalisoitunutta vahdittavaa.

Lapset ja naiset potevat syvää traumaperäistä stressihäiriötä (PTSD). Esimerkiksi Ruotsiin äsken palautetuista lapsista yksi on joutunut omin silmin todistamaan isänsä kuolevan luotiin ja äitinsä kranaatinsirpaleeseen. PTSD:n hoitaminen vie parhaimmillaankin vuosia ja edellyttää esimerkiksi huomattavaa psykoterapiapanostusta.

Vaikka al-Holin leirin tavoitteena ei ole ollutkaan taistelijoiden ja terroristien kouluttaminen, se on myös tuottanut koulutusleirin kaltaisia tuloksia ainakin radikalisoitumisen ja identiteetin muokkautumisen osalta.

Trauman hoitamisen rinnalla lapsille täytyy siten pystyä Suomessa rakentamaan sekä suomalainen että henkilökohtainen identiteetti – siis tekemään ISIS-lapsista lapsia.

Jouni Suistola on dosentti ja emeritusprofessori Oulusta.

MAINOS

Kommentoi

Kiitokset Kalevalle julkaisemastaan dosentti Jouni Suistolan kirjoituksesta. Epäilemättä kaikki nämä tiedot ovat poliittisten päättäjien tiedossa. Siksi tuntuukin erikoiselta ulkoministeri Pekka Haaviston näkemys lasten ja lapsiryhmien homogeeenisuudesta. On vaikeaa uskoa sen olevan naiivia lapsellisuutta. Todennäköisempää on halu antaa, ainakin äänestäjilleen, virheellinen kuva tilanteesta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Olisiko kuitenkin se koko homman juju siinä, että Suomi ei ole koko maailman sosiaalitoimisto? Ihmisiä ja lapsia kohdellaan maailmalla kaltoin. Me suomalaiset kansana pidämme huolen Suomessa asuvista suomalaisista lapsista. Yksityiset henkilöt voivat auttaa muuta maailmaa ja se on kunnioitettavaa, mutta kansana muun maailman asiat eivät ole meidän vastuulla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Erinomainen, kiihkoton kirjoitus Jouni Suistolalta. Näitä tosiasioita Supokin tahtoisi kertoa, mutta poliittinen ilmapiiri ei pitäisi tällaista tiedottamista sopivana.
Suistola aivan oikein toteaa, että Suomeen tuottaville lapsille tulee tarvittaessa tarjota terapiaa ja rakentaa heille sekä suomalainen että henkilökohtainen identiteetti. Onnistuminen tällaisessa ei ole helppoa edes suomalaisessa epäedullisessa ympäristössä kasvaneen lapsen kohdalla. Sinisilmäiseen optimismiin ei pidä syyllistyä. Samoin pitää pohtia, tukeeko vai vaikeuttaako ympäristö, äiti mukaanlukien, uuden identiteetin kasvua.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllä valtapoliittinen ilmapiiri sallisi tiedottamisen, mutta perussuomalaiset ja perussuomalaisten pelko luovat ilmapiirin, joka estää asiallisen faktapohjaisen julkisen keskustelun. Suljetuissa piireissä toki keskustellaan avoimemmin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

24.1.
Suomalaisille ilmanpuhdistimille ryöpsähti kova kysyntä Kiinassa – jättivaltioon tilattu satoja laitteita torjumaan koronaviruksen leviämistä
24.1.
Wuhanin koronavirus rantautui Eurooppaan: Ranskassa vahvistettu kaksi tartuntaa, Ruotsissa peruttu kiinalaisten ryhmien matka Norrbotteniin
24.1.
Oulun yliopistoon hankittiin itseohjautuva auto, ja se on ensimmäinen askel uuden koulutusohjelman käynnistämisessä
24.1.
Kaavailtu Baltian lentopalloliiga kiinnostaa suomalaisia seuroja, myös Ettaa – Olli Kuoksa: "Suomen liiga ei ole kehittynyt 25 vuodessa mihinkään" Tilaajille
24.1.
Emmi Peltonen lyhytohjelman jälkeen viidentenä EM-taitoluistelussa – "Nyt on magee fiilis etenkin kaikkien hankaluuksien jälkeen"
24.1.
Williams ja Osaka katsomoon Australian avoimissa – Federer kuilun partaalta jatkoon
24.1.
Vankiloiden toimintamallin mullistus alkaa Hämeenlinnasta: vartijoista valmentajia – "Ei sovi vaarallisille vangeille"

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli on huono Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Kainuun maakunnissa sekä Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa lukuun ottamatta Pudasjärven, Taivalkosken ja Kuusamon kuntia lumisateen vuoksi.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Miksi vetää maalle sähköjä?

130 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Henkilö joka suostuu ottamaan vastaan vain osa-aikatyötä

Se aika, että ihminen elää vain työstä ja työlle on ohi. Huonosti on sellaisella ihmisellä asiat, jolla ei muuta ole kui... Lue lisää...
PORHO

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

25.1.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Pohjoisen kattavimmat mediatilat ja monipuoliset markkinoinnin palvelut printtiin ja digiin.

Kaleva Media B2B asiakasratkaisut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityksille


stats-image