Kolumnit

Lapsi ei pärjää yksin – ei myöskään opettaja

Kolumnit 28.8.2019 10:49
Marika Koivuniemi, Heikki Kontturi

Viimeaikainen koulukeskustelu on keskittynyt parjaamaan ajankohtaisia koulu-uudistuksia, kuten opetussuunnitelmaa ja avoimiin tiloihin perustuvaa koulurakentamista. Oppimisen tutkijoiden silmin keskustelu on kuitenkin hakoteillä.

Opetussuunnitelma ei oleta lapsen selviävän ilman opetusta eikä avoin oppimisen tila tee opiskelusta mahdotonta.

Opetussuunnitelman tavoitteena on, että lapset ja nuoret ”oppivat toimimaan itseohjautuvammin”. Itseohjautuvuus on nimenomaan oppimiseen liittyvä tavoite, mikä velvoittaa opettajat tukemaan oppilaiden oppimistaitojen eli oppimisen itsesäätelytaitojen kehittymistä.

Taitava oppija säätelee omaa toimintaansa ja kykenee ohjaamaan omaa oppimistaan olemalla tavoitteellinen ja aktiivinen toimija, joka tietoisesti suunnittelee, tarkkailee ja arvioi omia tiedollisia ja taidollisia prosessejaan, mutta myös motivaatiotaan ja tunteitaan. Nämä taidot on tutkimuksissa yhdistetty muun muassa korkeampaan työskentelymotivaatioon ja koulussa jaksamiseen.

Oppimisen itsesäätelytaidot kehittyvät läpi elämän, ja niiden omaksuminen voi olla haastavaa lapselle, jonka oppimistaidot ovat vasta kehittymässä. Tutkimusten mukaan lapsilla onkin erilaisia tapoja ja valmiuksia oppia.

Lasten oppimiseen vaikuttaa paljon lapsen ikä, mutta myös muun muassa lapsen neurobiologinen kypsyminen, käsitteellisen ymmärryksen kehittyminen sekä temperamenttiset tekijät. Näiden yksilöllisten tekijöiden lisäksi oppimiseen vaikuttaa myös saatavilla oleva tuki. Juuri tämä asettaa selkeät reunaehdot perusopetukselle ja ammattikasvattajille.

Toisin sanoen lapsi tarvitsee aikuisen tukea ja kasvattajien velvollisuus on tarjota sitä heille.

Lapsen oppimistaitojen kehittymisen näkökulmasta opettajan rooli on merkittävä. Mitä enemmän oppilaalla on oppimistaidoissa opittavaa, sitä enemmän opettajan tukea tarvitaan.

Lasten oppimistaitojen kehittymisen tukeminen vaatii opettajilta ensinnäkin sen, että he ymmärtävät, mitä itseohjautuvuus tarkoittaa ja mitä ovat ne oppimisen itsesäätelytaidot, joiden avulla tähän tavoitteeseen voidaan päästä.

Toiseksi opettajilla tulee olla omakohtaista kokemusta oppimisen itsesäätelyn merkityksestä, jotta he voivat aidosti soveltaa ja tukea lasten oppimistaitojen kehittymistä.

Kolmanneksi opettajat tarvitsevat lisää tietoa siitä, miltä oppimisen itsesäätelyn tukeminen luokassa näyttää, millaisia toimintatapoja ja välineitä on olemassa ja miten niitä on mahdollista soveltaa omassa opetuksessa.

Tutkimus ja koulujen kanssa tehty yhteistyö ovat osoittaneet opettajien kokevan, että heillä ei ole tarpeeksi tietoa ja työkaluja lasten oppimistaitojen tukemiseksi.

Oulun yliopiston oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikössä tähän haasteeseen on lähdetty vastaamaan useiden hankkeiden avulla. Niissä pyritään kehittämään opettajien ja opettajankouluttajien tietämystä ja osaamista oppimisen itsesäätelystä ja näiden taitojen tukemisesta.

Kehitystyö on aloitettu varhaiskasvatuksesta, sillä jo päiväkoti-ikäiset voivat oppia erilaisia oppimistaitoja, jos niiden kehittymistä tuetaan aktiivisesti osana arjen oppimistilanteita.

Näin luodaan pohjaa lasten kouluun siirtymiselle ja sosiaalisten suhteiden kehittymiselle.

Koulupolulle siirryttäessä lapsen mahdollisuudet oppia monipuolisia oppimistaitoja kasvavat pikkuhiljaa.

Koulumaailmaan kohdistuvissa kehityshankkeissa tutkimusperustaista tietoa onkin pyritty viemään entistä lähemmäs käytännön opetusta.

Hankkeiden aikana asiantuntijat välittävät uusinta tutkimustietoa käytännön toimijoille ja saavat samalla opettajankoulutuksen kehittämiselle tärkeää tietoa käytännön arjesta. Yhteistyön aikana tunnistetaan myös uusia kehittämiskohteita, joihin tutkimuksen avulla voidaan pureutua perusteellisemmin.

Näin vuoropuhelu kehittää koko suomalaista koulujärjestelmää.

Parhaillaan vilkkaana käyvässä, opetussuunnitelmaa koskevassa keskustelussa olisi tärkeää katsoa eteenpäin – syyttely ei vie meitä eteenpäin.

Tärkeintä on miettiä, miten voimme tukea opettajia uuden opetussuunnitelman toteutuksessa ja mitkä ovat niitä työkaluja, joita opettajat aidosti tarvitsevat.

Valmista toimintamallia siitä, mikä on täydellisen oikea tapa tukea lasten oppimistaitojen kehittymistä, tuskin löytyy. Tarvitaan luovuutta ja rohkeutta tarttua haasteeseen ja päivittää opetusmenetelmiä tutkimusperustaiseen suuntaan, lasten yksilölliset tarpeet huomioiden.

Tässä hyvin tärkeään rooliin nousee opettajien ja muiden oppimisen asiantuntijoiden yhteistyö.

KM Marika Koivuniemi ja KT Heikki Kontturi ovat oppimisen tutkijoita Oulun yliopiston oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikössä.

Kommentoi

Uusimuotoinen satu keisarin uusista vaatteista, ellei nyt sitten hölmölän väen valon kannosta säkin avulla. Koulujen uusi opetuksen malli on kokeilua, jossa lapset ovat koeläimen osassa. Kukaan ei tiedä mikä on lopputulos, eikä näytä välittävänkään siitä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Yliopistossa ja tutkijan kammiossa asiat näyttävät erilaisilta kuin käytännössä. Oppilailta puuttuvat nykyään kyvyt itsensä hallitsemiseen ja toiminta perustuu viihtymiseen. Oppiminen ei ole koko ajan viihdyttävää, joten se on oppilaiden mielestä turhaa; mukavampi on hengailla, sikailla ja särkeä välineitä. Joku kehtaa vielä väittää näitä käytöshäiriöisiä fiksummiksi kuin aiemmat oppilaat. Huihai!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Vanhemman näkökulmasta tuo kolumni näyttää kuitenkin todenmukaisemmalta kuin nettikirjoittelut ja iltapäivälehtien artikkelit. Minä uskon enemmän tutkimukseen kuin huhupuheisiin.

Nykyajan koululaiset ovat kuitenkin kiltimpiä, rauhallisempia ja vastuullisempia kuin isiensä ikäluokka. Ristiriidatkin he selvittämät keskimäärin fiksummin kuin aikuiset. Varianssia tietenkin on kaikissa ryhmissä ja joiltain osin varianssit vaan lisääntyvät.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tein työaikanani monta "uutta" opsia, mutta opettajien perehdyttäminen ja koulutus puuttui täysin. Aina joku kasvatusguru tai opetusministeri yritti "uudistaa" opsia saadakseen mainetta. Perustiedot ja -taidot unohtuivat, mm. lukutaito. Pienikin kritiikki tuomittiin. Koulumaailma on seilannut ja seilaa ilman kapteenia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Muistan kun joskus 80-luvulla kävin sijaisopettajana erään kuuluisan tamperelaisen lähiön koulussa. Siellä oli melkoinen meteli koulun sisäkäytävällä. Oppilaat huusivat ja painivat toistensa kanssa. Eräs alapuolella oleva poika oli naisopettajansa kanssa käsikähmässä. Minäkin sain kuulla yläasteen tytöiltä solvauksia. Korvat soivat muutaman päivän tämän sijaisuuden jälkeen. En voi sanoa kaikista treen kouluista samaa. Mielestäni opettajat voisivat kertoa avoimesti, miten paljon tämän päivän koulussakin on ns. Häiriökäyttäytymistä. Asioita hyssytellään ja rehtorit ehkä hoitavat enempi tätä koulun mainetta. Mielestäni poliisia ei tarvita kouluun. Opettajat ovat luovuttaneet monia tehtäviä esim. Kouluavustajille, koulupsykologille ym.ym. ja nytsitten vielä poliisi kouluun.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli on huono Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa sekä Etelä-Lapissa lumi- tai räntäsateen vuoksi.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Milloin Marinin hallitus kaatuu?

189 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Eläkkeet

Aina on julkisuudessa puhuttu, että eläkkeisiin ei rahat riitä, se on vain kansan huijaamista, kyllä rahaa on. Lue lisää...
näin se on...

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

22.2.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu


Pohjoisen kattavimmat mediatilat ja monipuoliset markkinoinnin palvelut printtiin ja digiin.

Kaleva Media B2B asiakasratkaisut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityksille


stats-image