Kolumnit

Lapin sota kansallisen muistimme marginaalissa

Kolumnit 21.4.2015 12:00
Marja Tuominen

Ensi maanantaina tulee kuluneeksi 70 vuotta Lapin sodan päättymisestä. 27. huhtikuuta 1945 viimeiset saksalaisjoukot poistuivat Kilpisjärvellä Suomen maaperältä, noin seitsemän kuukautta taisteluiden alkamisen jälkeen. Vetäytyessään ne tuhosivat systemaattisesti ohittamiensa alueiden rakennuskannan ja infrastruktuurin ja jättivät jälkeensä raskaasti miinoitetun maakunnan.

Yksi Lapin sodan eriskummallisista piirteistä on se, että se käytiin vaikka kumpikaan osapuolista ei sitä halunnut. Sen sijaan kolmas osapuoli eli Neuvostoliitto halusi, tarvitsi ja vaati sitä. Suomen ja Neuvostoliiton välillä 2. syyskuuta 1944 solmitun aselevon ennakkoehtojen mukaan Suomen oli poistettava saksalaiset joukot Suomen maaperältä kahden viikon kuluessa. Ehdon toteuttaminen oli ilmiselvä mahdottomuus.

Mutta myös ennakkoehtojen toteuttamatta jättäminen oli mahdottomuus. Se olisi mitä todennäköisimmin merkinnyt Lapin joutumista Saksan ja Neuvostoliiton sotatantereeksi ja jälkimmäisen miehittämäksi. Toinen kummallisuus liittyy siihen, miten Lapin sota ylisukupolvisine seurauksineen on häivytetty Suomen historian kokonaistulkinnoista.

Viime itsenäisyyspäivänä Oulun seurakuntien edustaja laskiessaan seppeleen sankarihaudoille puhui Suomen kohtalonvuosista 1939–1944 ikään kuin Lapin sotaa 1944–1945 ei olisi ollutkaan – vaikka se kosketti myös Oulua ja erityisesti läänin itäisiä osia. Viime viikolla televisiouutisissa professori Kalle Michelsen arveli suomalaisten kiinnostuksen sotahistoriaan liittyvän osittain siihen, miten traumaattinen kokemus suomalaisille olivat ”ne kaksi 40-luvun sotaa”.

Näissä kummassakaan ei ole mitään poikkeuksellista; ne ovat ihan tavallista suomalaista historiapuhetta.


Historiantulkinnat ovat aina kamppailua muistetuksi, tunnistetuksi ja tunnustetuksi tulemisen tilasta. Professori Henrik Meinander toteaa kirjassaan Suomi 1944 – Sota, yhteiskunta, tunnemaisema, että ihmiset ja yhteisöt tarvitsevat ”suuria kertomuksia” kyetäkseen hahmottamaan historiallisen yhteytensä helposti ymmärrettävällä tavalla. Tämä edellyttää ”vääjäämättä sekä yksinkertaistamista että tietoista unohtamista”.

Suomalaisessa historiapuheessa yksinkertaistaminen ja unohtaminen näkyy muun muassa siinä, miten käsitepari talvi- ja jatkosota sulkee Lapin sodan kansallisen muistimme marginaaliin. Sama koskee jälleenrakennusta, joka suuressa kertomuksessa liitetään pääkaupungin ja muiden urbaanien maisemien tuhojen korjaamiseen, asutustilojen perustamiseen, karjalaisen siirtoväen asuttamiseen, sotakorvaustuotantoon ja poliittisten olojen vakiinnuttamiseen.

Sana evakko ymmärretään yleisesti synonyymiksi sanalle karjalainen, vaikka myös Lapin sota tarkoitti massiivisia pitkäaikaisia ja luovutetuilta pohjoisilta alueilta myös pysyviä väestönsiirtoja. Monietnisen, -kielellisen ja -kulttuurisen Petsamon siirtoväen asuttamisesta sodanjälkeiseen Lappiin moni suomalainen tuskin tietää paljoakaan.

Meinander toteaa Suomen käyneen ”lopuksi lyhyen ja kiivaan sodan entistä aseveljeä vastaan Lapissa loka-marraskuussa”. Hänen mukaansa ”jo marraskuuhun 1944 mennessä saksalaisjoukot olivat vetäytyneet niin pitkälle pohjoiseen, että maakunnan väestö alkoi palata kotiin Pohjanmaalta ja Ruotsista”.

Saksalaisten vetäytyminen Lapista päättyi vasta huhtikuussa 1945, ja myös siellä ”pitkällä pohjoisessa” asui ihan oikeita ihmisiä, joilla ei ollut mitään mahdollisuutta palata koteihinsa – jos niitä enää oli olemassakaan. Paluu oli tiukasti säänneltyä kesään 1945 asti, ja palautukset jatkuivat vuoden 1947 loppuun saakka, jolloin kaikkia Petsamon ja vanhan Salan evakkoja ei vieläkään oltu asutettu.


Professori Maria Lähteenmäki on käyttänyt ilmaisua eriarvoistava sota puhuessaan lappilaisesta sotakokemuksesta, joka kokonaisuudessaan poikkesi yhtenäiseksi oletetusta suomalaisesta sotakokemuksesta. Se kätki sisäänsä jatkosodan alusta lähtien vahvan eriarvoisuuden tunteen: Lappi jätettiin vieraan valtion sotilaitten toiminta-alueeksi, jotta muu maa ja Karjala säästyisivät.

Historioitsija Sampo Ahto on todennut Suomen johdolle selvinneen syyskuussa 1944, että Pohjois-Suomen tuhoutuminen oli pakko hyväksyä maamme vapauden säilyttämiseksi. Hän on myös pohtinut, miten vähän aiheesta on Suomessa tehty tutkimusta ja miten tehokkaasti sitä käsittelevä runsas lähdeaineisto on välttynyt joutumasta tutkijoiden käsiin.

Viime vuosina Lapin sotaa ja sen jälkeistä henkistä ja materiaalista jälleenrakennusta on tutkittu monesta eri näkökulmasta muun muassa Lapin ja Oulun yliopiston välisenä yhteistyönä.

Kiinnostava ilmiö on myös se, miten mentaalinen jälleenrakennus nyt näyttää saavan ilmaisunsa toisen ja kolmannen sodanjälkeisen sukupolven kaunokirjallisessa tuotannossa.


Kirjoittaja on kulttuurihistorian professori Lapin yliopistossa.

Tiedätkö aiheesta enemmän?
Lähetä vinkki, kuva tai video!
13222
MAINOS

Kommentoi

Vasta 90-luvulla Neuvostoliiton hajottua on uskallettu myöntää kuinka tärkeä Saksan apu oli meille kriittisinä hetkinä. Saksa menetti kymmeniä lentäjiä ja lentokoneita torjuntataisteluissa.
Lapin sota oli leikkisotaa siihen saakka kun Siilasvuon komentamat joukot tekivät maihinnousun Tornioon yrittäen saada vangiksi kymmeniätuhansia saksalaisia. Siinä kiitos auttajillemme. Lapin sota oli Neuvostoliiton painostuksen tulosta ja aiheutti mittavat vahingot. Hyötypuolelle ei jää mitään, saksalaiset halusivat kotimaataan puolustamaan mahdollisimman nopeasti joka tapauksessa.
Mielestäni.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

6:22
Yön uutiskooste – Savon Sanomat: Siilinjärvi vaatii Attendolta selvitystä kuuden vanhuksen kuolemasta
6:00
Vanhuksen väkivaltaisuuteen vastataan osaamisella – taitava hoitaja osaa lukea muistisairaan käytöstä ja ennakoida tilanteita Lukijalta
6:00
Yrittäjyys on Suomen moottori Kaupallinen yhteistyö
6:00
Pikavippien mainonta muuttunut entistä aggressiivisemmaksi – ministeri Häkkänen: "Täysin harhaanjohtavaa ja houkuttelee velkakierteeseen"
6:00
Saako kala maksaa enemmän kuin liha? – "Kotimaisen kalan kulutuksen kasvua jarruttaa etenkin kalan saatavuus" Tilaajille
19.2.
Ministeriöiden työryhmä haluaa yhdistää kuntatyöntekijöiden ja yksityisillä työskentelevien eläkkeet yhteen järjestelmään
19.2.
Oulussa laaditaan teemayleiskaava kulttuuriympäristöille
13
Analyysi: Politiikasta vetäytyvä Anne Berner on yhden kauden tuulettaja – keskustaryhmästä lähtee jälleen yksi edustaja pois vapaaehtoisesti
3
Raahen Laivan kultakaivoksella alkamassa yt-neuvottelut, neuvottelujen piirissä alle 50 henkilöä
3
Kiimingin Jokirannan koulukaava etenee, lukion ja kirjaston rakennukset osoitetaan suojeltaviksi
3
Pikavippien mainonta muuttunut entistä aggressiivisemmaksi – ministeri Häkkänen: "Täysin harhaanjohtavaa ja houkuttelee velkakierteeseen"
3
Ministeriöiden työryhmä haluaa yhdistää kuntatyöntekijöiden ja yksityisillä työskentelevien eläkkeet yhteen järjestelmään
2
Oulussa laaditaan teemayleiskaava kulttuuriympäristöille
1
Remontti laittoi OYSin liikennejärjestelyt uusiksi, jalankulkijat kävelevät autojen keskellä – "Pitääkö jonkun vakavasti loukkaantua ennen kuin tähän havahdutaan?"

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Tuulivaroitus maa-alueille: Koko maassa lukuun ottamatta Lapin maakuntaa sekä Pudasjärven, Kuusamon ja Taivalkosken kuntia pohjoisen ja luoteen välinen tuuli on voimakasta aamupäivästä alkaen, tuulen nopeus puuskissa 20 m/s.

Ajokeli on huono maan länsiosassa sekä Kymenlaakson maakunnassa tienpintojen jäätymisen vuoksi. Ajokeli on huono aluksi Lapin maakunnassa sekä seuraavissa Pohjois-Pohjanmaan kunnissa: Pudasjärvi, Taivalkoski ja Kuusamo jäätävän tihkusateen ja lumisateen vuoksi. Ajokeli on huono Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa lumisateen vuoksi.

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

20.2.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image